ELO-säätiö on myöntänyt vuoden 2023 Lentävä Lautanen -ruokakulttuuripalkinnot Viisi Tähteä Median päätoimittaja Eeropekka Rislakille ja ulkoministeriölle. Palkinnoilla ELO-säätiö nostaa esiin edelläkävijöitä, jotka lisäävät suomalaisen ruokakulttuurin kiinnostavuutta meillä ja maailmalla.
Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö eli ELO-säätiö jakoi tänä vuonna kaksi Lentävä lautanen -ruokakulttuuripalkintoa. Palkinnot saivat Viisi Tähteä Median päätoimittaja, ravintola- ja ruokakirjoittaja Eeropekka Rislakki Helsingistä sekä suomalaista gastronomiaa ja Suomi-ruokaa maailmalla tunnetuksi tekevä ulkoministeriö.
Palkinnon saajista päättää Elo-säätiön hallitus. Tunnustukset jaettiin Viini & Ruoka -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa lauantai-iltana. Palkinnot jakoivat säätiön puheenjohtaja Peter Fredman ja hallituksen jäsen Heikki Antolainen.
Lentävä Lautanen -palkinnon perustelujen mukaan Rislakki on vuosikymmeniä puolustanut vahvasti suomalaista ruoka- ja juomakulttuuria monessa eri muodossa. Hänen rohkea ja kantaaottava asenteensa on tuonut alalle paljon näkyvyyttä ja muutosta.
”Eeropekka Rislakki on uskaltanut astua esiin opponoimalla ravintola-alan jatkuvasti kiristyvää regulointia ja valvontaa tavalla, joka on kehittänyt toimialaa myönteisesti. Rislakki ja hänen taustajoukkonsa ovat rakentaneet median, joka palvelee puolueettomasti toimialaa sekä tuo merkittävimmät uutiset, tulevaisuuden näkijät ja kiinnostavimmat tarinat loistavasti kaikkien saataville – ja aina pilke silmäkulmassa”, Elo-säätiön hallitus perustelee.
Rislakki on ollut toimittajana 47 vuotta sekä toiminut kulttuurin moniottelijana. Kiitospuheenvuorossaan hän totesi, että ikä on joko ongelma tai voimavara – se ei ole pelkkä numero. Hän päätti jo City-lehteä perustaessaan 1985 nostavansa esiin asioita, jotka ansaitsevat tulla nostetuiksi.
”Olen pyrkinyt näkökulmiin, jotka osoittavat, ettei ole vain yhtä oikeaa tapaa kokea ruokaa, juomaa tai ravintoloita. Tyylilajini kehittyy yhä siten, ettei sitä voi korvata keinoälyllä. En ole koskaan ollut toimittaja sen takia, että saisin kavereita tai palkintoja”, Rislakki sanoo.
Rislakki muistuttaa, että tätä positiivisuutta, tekemistä ja uskoa ravintola-alaan ja ruokakulttuurin kehittymiseen on aina viestitetty Viidessä Tähdessä – nyt jo 22 vuotta. Suomen 50 Parasta Ravintolaa -äänestyksen perustamisesta tulee ensi kevään kuluneeksi 20 vuotta.
”Ravintolasektori kaipaa kipeästi uusia persoonallisia ja kriittisiä ammattitoimittajia.”
Ruoka ja juoma ovat kulttuuria, joten nekin ansaitsevat tulla käsitellyksi analyyttisesti, näkemyksellisesti sekä ajatusten törmäytyksinä, jotka kytkevät merkitykset laajemmin yhteiskuntaan ja sivistykseen. Eeropekka Rislakki on huolestunut, että perinteinen media ei houkuttele nuoria ja persoonallisia ruoka- ja juomakirjoittajia.
”Bloggareita en sellaisiksi laske, sillä riippumattomuus kohteesta on arvo sinänsä, koska vain se vie kulttuuria eteen päin. Vain kuolleet kalat uivat myötävirtaan”, hän sanoo.
Toinen huolen aihe on kritiikin kehittymättömyys. Käytössä on sama konsepti kuin vuonna 1986, jolloin Rislakki ja City-lehti aloittivat Suomessa ensimmäisenä ravintola- ja viiniarviot. Ravintolat ovat kehittyneet huimasti, mutta kritiikki ei.
Kolmas huoli on Suomen talouden viimeisten 15 vuoden nollakasvu – stagnaatio – joka on jo pudottanut meidät lähialueiden ravintolakehityksestä.
”Iso kysymys on, onko meillä näkemystä kääntää niukkuus voimavaraksi ja omaäänisiksi sekä kiinnostaviksi ilmiöiksi. Nyt katse omiin lähtökohtiin, eikä siihen, mitä muualla tehdään suuremmin resurssein. Peesaaminen on jo tappion tunnustamista. Tulevaisuus ei vain tapahdu. Se tehdään!”, Rislakki patistaa toimialaa.
Suomalaisen ruokakulttuurin merkitys Suomen maakuvan muodostumisessa on lisääntynyt.
Elo-säätiön hallituksen arvostaa ulkoministeriön tekemää työtä Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin ja ruokakulttuurin puolesta kotimaassa ja ulkomailla. Monille ulkomaalaisille vieraille käynti Suomen edustustoissa on ensi kosketus maahamme. Ruoan ja ruokakulttuurin avulla siitä voidaan tehdä mieleenpainuva kokemus, joka lisää kiinnostusta tutustua maahamme paremmin.
Suomalainen ruoka on otettu vahvasti mukaan maakuvatyöhön. Konkreettisina esimerkkeinä Elo-säätiö mainitsee Suomen Keittiömestareiden Suomiruoka -reseptiikkajulkaisun, joka on otettu edustustyötä tekevien työkaluksi, sekä edustustokokkien suomalaisen ruokakulttuurin koulutusohjelman käynnistämisen.
”Reseptien ja työkalujen lisäksi edustustojen kokit vierailevat Suomessa aistien millainen maamme sekä sen luonto ja raaka-aineet aidosti ovat. Eri yhteistyömuodot luovat vahvan sekä jatkuvan kehittymisen suomalaiselle ruokadiplomatialle maailmalla nyt ja tulevaisuudessa”, perusteluissa mainitaan.
Myös Elo-säätiön hallinnoiman Vuoden Kokki 2023 -kilpailun voittajalle, Johan Kurkelalle on tiedossa kokkivierailuita Suomen lähetystöihin maailmalla.
Ulkoministeriöstä palkintoa olivat vastaanottamassa kulttuurin ja luovien alojen suurlähettiläs, johtava asiantuntija Paula Parviainen sekä hallinnollinen ulkoasiainsihteeri ja konferenssivalmentaja Annariina Kukkonen.
Lentävä Lautanen -palkinto on jaettu vuodesta 2014 lähtien. Se myönnettiin nyt seitsemännen kerran. Vuosina 2020–2022 palkinto ei jaettu. Aiempien vuosien palkitut ovat:
2014
Villiruoan edelläkävijä Loreno Dalla Valle
Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategia
Lähiruokaan keskittynyt Naantali-ilmiö
2015
Kyrö Distilling
Kuusamon kaupungin villiruokahanke
Hakaniemen hallin kauppiasyhdistys
2016
Kotipellon Puutarha
Pienpanimoliitto
Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry eli Hurstin Apu
2017
Ravintola Finnjävel
2018
John Nurmisen Säätiön Lähikalahanke
Ravintola Nolla
2019
Järvenpään K-Citymarketin kauppias Markku Hautala
Facebook Comments