Hotelli Punkaharjun omistaja Thomas Zilliacus ja matkailuyrittäjä Saimi Hoyer suunnittelevat Punkaharjusta merkittävää kansainvälistä kohtaamispaikkaa Davosin ja Sun Valleyn tavoin. Hotelli Punkaharjun nostaminen korkean profiilin tapaamiskeskukseksi, on Savonlinnan seudulle poikkeuksellinen mahdollisuus. Toteutuessaan se tuo piristysruiskeen koko itäisen Suomen matkailu- ja ravintola-alalle.
Hotelli Punkaharjun nykyinen omistaja, kansainvälinen liikemies Thomas Zilliacus, sekä Saimaan gastronomian ja matkailun lähetti Saimi Hoyer kertovat perustaneensa hotelliin sijoittuvan korkean tason kulttuuri- ja keskusteluklubin. Vuonna 2027 aloittavan klubin tavoitteena on nousta yhdeksi Pohjoismaiden kiinnostavimmista kohtaamispaikoista kulttuurin, taiteen, politiikan, median ja elinkeinoelämän vaikuttajille.
”Club 1845:n nimi viittaa vuoteen 1845, jolloin Punkaharjulle tsaari Nikolai I:n määräyksestä rakennettiin hotellin keskiössä edelleen oleva Metsänvartijan talo suojelemaan yhtä Pohjois-Euroopan ainutlaatuisimmista luonnonmaisemista”, Zilliacus kirjoittaa tiedotteessaan (22.5.).
Zilliacus on hakenut klubille mallia kansainvälisesti tunnetuista kohtaamispaikoista kuten WEF-tapaamisista Sveitsin Davosissa, teknologia-, media- ja finanssisektorin kokoontumisista Sun Valleyssa Yhdysvalloissa sekä yksityisistä kulttuurisalongeista ympäri maailmaa. Toteutus tehdään hänen mukaansa Punkaharjun hengessä, upean luonnon ja kulttuurihistoriallisen ympäristön keskellä.
Hoyer tähdentää, että Club 1845 jatkaa sitä kulttuurista ja yhteisöllistä henkeä, josta Hotelli Punkaharju tuli hänen johtamanaan tunnetuksi.
”Punkaharjulla on aina ollut erityinen kyky tuoda eri alojen ihmisiä yhteen. Luonto, historia ja tunnelma luovat jotain, mitä on vaikea selittää, mutta helppo tuntea. Club 1845 rakentuu juuri tämän ympärille”, Hoyer sanoo.
Eksklusiivisuus on historiallisesti tärkeä osa Punkaharjun vetovoimaa.
Harjualue, puhtaat järvet ja metsäluonto ovat Punkaharjun identiteetin ydin. Kulttuurihistoria on Punkaharjun sielu, joka tarjoaa vieraalle syyn viipyä ja kokea jotain merkityksellistä maiseman katselun ohessa.
Thomas Zilliacus ja Saimi Hoyer haluavat nostaa esiin kansallismaiseman ja Hotelli Punkaharjun arvosta olennaisen. Punkaharjun matkailu- ja tapahtumatarjonta tarvitsee kerroksellisuutta. Kansallismaisema ei elä vain luonnosta, vaan myös tarinoista, ihmisistä, kohtaamisista ja symbolisesta arvosta – paikan ja tilan moniarvoisesta hyödyntämisestä ja brändistä.
Punkaharju houkutteli jo 1800-luvulla puoleensa taiteilijoita, sivistyneistöä ja kansainvälisiä matkailijoita. Autonomian ajalla ja itsenäisyyden alkuaikoina Punkaharju oli kulttuuriväen, valtaapitävien ja kansainvälisten matkailijoiden näyttämö.
Kansallisromanttisessa hengessä Punkaharjuun liittyi ajatus erityisyydestä ja henkisestä pääomasta. Sinne ei tultu vain katsomaan harjuja. Sinne tultiin kokemaan jotain poikkeuksellista ja ainutkertaista.
Eksklusiivisuus oli keskeinen syy siihen, miksi koko paikka nousi aikoinaan Suomen tunnetuimpien matkailukohteiden joukkoon ympärivuotisena kohteena. Punkaharju tunnetaan myös talvimatkailustaan – jopa siinä määrin, että hoitokotina nykyisin toimivaa Hotelli Finlandiaa kutsuttiin Suomen St. Moritziksi.
Moni vierastaa sanaa eksklusiivinen ikään kuin kaikki pitäisi demokratisoida tasaiseksi massaksi. Kulttuuri- ja liikematkailun todellisuudet toimivat toisin. Maailman tunnetuimmat matkailu- ja keskustelupaikat eivät ole syntyneet kompromisseista, vaan kunnianhimosta sekä rahan ja investointien sitomisesta kohteen kehittämiseen.
Davos ei ole vain alppikylä. Sun Valley ei ole pelkkä hiihtokeskus. Niistä on kasvanut maailmalla tunnettuja symboleita, koska ne kokoavat yhteen ihmisiä, joilla on vaikutusvaltaa, näkyvyyttä ja kykyä synnyttää uusia verkostoja.
Korkean profiilin kohtaamispaikka tuo toteutuessaan piristysruiskeen koko itäisen Suomen matkailu- ja ravintola-alalle.
Alueelta puuttuu ympärivuotinen korkean profiilin keskustelu- ja kohtaamisalusta. Zilliacuksen ja Hoyerin Klubi 1845 voi onnistuessaan täydentää kokonaisuutta tavalla, joka vahvistaa koko seudun elinvoimaa. Nykymaailmassa yksi vaikutusvaltainen vieras voi sosiaalisen median, medianäkyvyyden ja verkostojensa kautta kasvattaa alueen tunnettuutta merkittävästi.
On tärkeää ymmärtää, että tällaisen hankkeen vaikutukset ulottuvat luksusmatkailua laajemmalle. Oleellista on nähdä Hotelli Punkaharjun kehittäminen keihäänkärkenä, eikä irrallisena elitistisenä projektina. Kun oikeat ihmiset tulevat oikeaan paikkaan, kohde ja sen palvelut alkavat elää globaalissa mielikuvituksessa ja herättää kansainvälistä mielenkiintoa.
Jos konsepti onnistuu, sen ympärille voidaan rakentaa tulevaisuudessa erilaisia sisältöjä eri vuodenajoille: talven ajatusfoorumeita, syksyn kirjallisuus- ja tiedetapahtumia, kesän kulttuurikohtaamisia sekä hyvinvointiin, ruokaan, luontoon ja teknologiaan liittyviä kansainvälisiä teemoja.
Hotelli Punkaharjulla sekä sen ympärillä olevilla muilla kohteilla, kuten Suomen Metsämuseo Lustolla, Retretin taideluolastolla, Punkaharjun Kruunpuistolla, Olavinlinnalla ja Savonlinnan Oopperajuhlilla sekä Kerimäen maailman suurimmalla puukirkolla, on poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat tukea Zilliacuksen ja Hoyerin ajatuksia sekä olla mukana niiden osatoteuttajina.
Punkaharjun suurin vahvuus on sen ainutlaatuinen yhdistelmä hiljaisuutta, maisemaa, historiaa ja kulttuurista symboliarvoa.
Kansainvälisesti juuri tällaisia paikkoja etsitään nyt enemmän kuin koskaan: autenttisia, elämyksellisiä ja merkityksellisiä ympäristöjä, joissa ihmiset voivat kohdata kaukana suurkaupunkien hälystä. Jos visio toteutetaan kunnianhimoisesti ja laadukkaasti yhteistyössä esimerkiksi Luston, Retretin sekä muiden taidekohteiden kanssa, kyse on sisällöllisesti merkittävimmästä matkailu- ja kulttuurihankkeesta Itä-Suomessa 2020-luvulla.
Tämän tyyppisiin ideoihin liittyy aina uhkakuvia. Maailma ei ole tänä päivänä entisenlaisensa. Itärajan läheisyys voidaan tulkita ulkoiseksi uhaksi, mutta kulttuurisesti ja historiallisesti se sisältää suuren mahdollisuuden. Sisäiset uhkakuvat liittyvät siihen, miten hyvin tai huonosti valtiolliset ja eritoten paikallistason päättäjät ymmärtävät tarjolla olevan oljenkorren.
Punkaharjun suurin tragedia olisi se, että alue tyytyisi jäämään Savonlinnan Oopperajuhlien katveessa olevaksi kauniksi maisemaksi, jossa käydään ottamassa pakolliset selfiet matkalla jonnekin muualle – niin kuin tänään usein valitettavasti tapahtuu.
Punkaharjun suurin vahvuus on sen ainutlaatuinen yhdistelmä hiljaisuutta, luonnonmaisemaa, historiaa ja kulttuurista symboliarvoa. Kansainvälisesti juuri tällaisia paikkoja etsitään nyt enemmän kuin koskaan. Maailmalla kaivataan juuri sitä, mitä Punkaharju, Savonlinnan seutu ja koko Saimaan alue voivat parhaimmillaan tarjota: autenttisia. elämyksellisiä ja merkityksellisiä ympäristöjä, joissa ihmiset voivat kohdata kaukana suurkaupunkien hälystä.
Club 1845:n toiminnalle ja Hotelli Punkaharjun tuleville vieraille paikallisten majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalveluiden verkosto tarjoaa suuren määrän ainutkertaisia elämyksiä, mikä luo kysyntää laadulle. Samalla se voi houkutella uusia investointeja ja osaajia sekä vahvistaa Savonlinnan – ja sen osana olevan Punkaharjun – asemaa kansainvälisenä kulttuuri- ja luontokaupunkina.
Matkustan tänä viikonloppuna jälleen Punkaharjulle, mutta aimo tujauksen toiveikkaampana alueen tulevaisuuden suhteen. Kesäkin on tulossa.
Heikki Kähkönen
Kirjoittaja on Viisi Tähteä Median toimituspäällikkö, joka on syntyisin Punkaharjulta. Hän asuu lähes puolet vuodesta paikkakunnalla. Paikallisilla foorumeilla Kähkönen tunnetaan myös Punkaharjun historian kirjoittajana.
Facebook Comments