T

Torniolaistislaamo törmäsi raaka-aineongelmaan – kotimaista katajanmarjaa ei löydy ginin mausteeksi

Tornion Panimon yhteydessä toimiva tislaamo ei löydä Suomesta riittävästi katjanmarjoja uuden gininsä mausteeksi. Yhtiö ei halua vaihtaa kotimaista marjaa halvempaan ulkomaiseen, koska se muuttaa tuotteen makua. Myös uutuusginin imago vaihtuisi toiseksi suomalaisesta tuotteesta.

Lappilainen pientislaamo Tornio Distillery on törmännyt kesän aikana raaka-ainepulaan. Katajanmarjojen kaupallinen poiminta on niin vähäistä, että sitä ole myynnissä niin paljoa kuin ginituotantoaan kasvattava yritys tarvitsee.

Tornion uutuusgini Lójhtu – The Magical Gin of Lapland julkistettiin huhtikuussa. Tuote on lyhyessä ajassa ehtinyt kerätä mitalisijoja kansainvälisissä kilpailuissa, mikä on lisännyt myyntiä. Valmistaja haluaa säilyttää ginissä pohjoisen aromit ja aidot raaka-aineet.

”Kotimaiset raaka-aineet ovat ainoa vaihtoehto. Suomalainen katajanmarja on pehmeydessään ja aromikkuudessaan ylivoimainen eteläisiin sukulaisiinsa verrattuna”, Tornio Distilleryn toimitusjohtaja Kaj Kostiander tähdentää.

Tornio Distilleryn toimitusjohtaja Kaj Kostiander on tyytyväinen uuden Lójhtu-ginin saamaan vastaanottoon. Kuva: Hekki Kähkönen.

Katajanmarjan ohella lappilainen kuivattu väinönputken juuri on kiven alla. Marginaaliseksi premium-tuotteeksi tarkoitetun ginin menekkiä on lisännyt ginistä ja hillasta makunsa saava Hilla Cloudberry Longdrink.

”Nyt kun kysynnän vuoksi moninkertaistamme tuotantoamme, kotimaisenb katajanmarjan toimittajat myyvät eioota”, Kostiander pahoittelee.

Kostianderin mukaan katajanmarjan vaihtaminen esimerkiksi virolaiseen halventaisi kustannuksia, mutta samalla katoaisi ginin tavaramerkiksi muodostunut pehmeys. Etelän katajanmarjat kun ovat toimitusjohtajan mukaan pippurisia.

Tislaamo käyttää ginissä viinapohjana kotimaista tislettä. Ainoa ulkomailta tuotava mauste on sitruunankuori. Sitä ei suomalaisena saa,  koska situuna ei Suomessa kasva.

”Haastamme suomalaiset katajanmarjan poimintaan. Aloitamme sosiaalisessa mediassa katajanmarjojen keruukampanjan. Tislaamon takana toimiva panimoyhtiö antaa ohjeet katajanmarjan keruuseen ja lupaa ostaa marjat hyvällä hinnalla, kunhan ne ovat varmasti kotimaisia”, Kostiander kertoo.

Katajanmarjojen kypsyminen kerstää pari vuotta. Vasta tummansinistet ovat poimintakypsiä ja mausteeksi kelpaavia. Kuva: Pixabay.

Katajanmarjojen poiminta on sallittua jokamiehenoikeuden perusteella. Marjat ovat varsinaisesti puun käpyjä. Niiden kehitys kestää yli kaksi vuotta, joten samassa pensaassa on yhtä aikaa sekä raakoja että kypsiä marjoja. Mausteiksi kelpaa vain kypsät ja väriltään tummansiniset tai liki mustat marjat.

Kypsät marjat muuttuvat tummansinisiksi vasta kolmantena kesänään, ja ne yleensä tippuvat helposti puuta ravistelemalla. Katajanmarjat kypsyvät maukkaimmiksi vasta syksyllä. Puun muiden osien ottaminen, oksien ja latvojen taittaminen sekä itse puun kaataminen on kiellettyä ilman maanomistajan lupaa.

Pääkuva: Elina Manninen / Visit Finland

 

CategoriesJuomat Kansi

Facebook Comments