K

Kantapöydässä: Juhlavuodesta uhkaa tulla suomalaisten Viron-matkailun kasvun taitekohta

Tallinnan ravintoloitsijat ovat huolestuneita suomalaisten maksavien asiakkaiden vähenemisestä kaupungin anniskelupaikoissa. Viroon suuntautuva matkailu on kääntynyt laskuun etelänaapurin 100-vuotisjuhlavuodesta ja suomalais-virolaisista juhlapuheista huolimatta.

Iltalehti kirjoitti maanantaina (8.10.), että Viron rajut alkoholiverojen korotukset ovat tehneet pahaa jälkeä Tallinnan ravintoloissa. Steak-house Liivin omistaja Raul Renter kertoo lehdelle, että monen suomalaisiin asiakkaisiin suuntautuneen tallinnalaisravintolan liikevaihto on romahtanut jopa 40-45 prosenttia.

Tallinnan vanhankaupungin ravintolat eivät vedä suomalaisia turisteja samalla tavoin kuin ennen. Kuva: Andres Teiss.

Delfi-uutispalvelu raportoi puolestaan, että Kansallisooppera Estonia kärsii suomalaisten kadosta. Oopperan yleisö on vähentynyt kahdella kolmasosalla viime vuodesta. Samalla suomalaiset yöpyvät Viron hotelleissa aiempaa vähemmän ja lyhyemmän ajan. 

Iltalehden Tallinnassa asuvan toimittajan Sami Lotilan mielestä Viro ei ole enää suomalaisille edullinen ja turistiystävällinen maa. Viron alkoholiverojen korotukset ovat saaneet suomalaisten viinarallin siirtymään etelärajan taakse Latvian puolelle. Viron viina ja Tallinnan kapakat ovat jo yksinkertaisesti liian kalliita suomalaisille.

Virallinen Viro ei tunnusta suomalaisten turistien merkitystä maan palveluyrityksille ja alan työpaikoille.

Viron matkailua seuraavien suomalaisten parissa on jo pitkään ihmetelty, eivätkö Viron valtio ja päättäjät välitä suomalaisista ja eivätkö meikäläisten eurot kelpaa. Viron matkailun edistämisestä vastaavalla Enterprise Estonialla (EAS) oli vielä pari vuotta sitten töissä kaksi suomea puhuvaa virkailijaa.

Toinen heistä istui Helsingissä ja toinen EAS:in konttorissa Tallinnassa. Vuosia Suomessa tehtävää hoitanut Toomas Tärk sai työstään vuonna 2009 Matkailutoimittajien Killan myöntämän Vuoden matkailuhenkilö -tittelin. Arvostettuja ammattilaisia Tallinnassa ovat olleet mm. Malle Kolnes ja Katrin Seppel, joista Kolnes ehti työskennellä myös Helsingin-toimistossa.

Estonia-teatterin katsojamäärät ovat romahtaneet tänä vuonna. Kuva: Heikki Kähkönen.

EAS eli Viron matkailun edistämiskeskus sulki toimistonsa Helsingissä viime syksynä, eikä Tallinnaankaan jäänyt yhtään Suomea tuntevaa ja suomea osaavaa matkailuihmistä. Ei edes yhteisten 100-vuotisjuhlavuosien ajaksi nähty tarpeelliseksi palkata ketään pr-hommiin.

Helsingin Viro-keskuksessa sijainneen matkailukonttorin alasajo on jo nyt vaikeuttanut suomalaisten ja virolaisten matkanjärjestäjien bisnestä. Se on haitannut myös Viron-matkailusta kirjoittavien toimittajien työtä.

Niinpä puffit ja lehtijutut  etelänaapurin turistikohteista ovat vähentyneet palstakilometreillä. Tieto ei enää kulje kuin ennen.

Tallinna pärjää omillaan, mutta kuka löytää tulevaisuudessa Viron pienet maakuntakeskukset ja niiden turistipalvelut?

Kävin muutama viikko sitten eteläisen Viron Viljandissa kaupunginhallinnon vieraana. Viehättävän ja pittoreskin Viljandin ongelmana on se, että suomalaiset eivät tunne kaupunkia ja sitä ympäröivää maakuntaa, joten edes satunnaiset turistit eivät löydä tietään paikkakunnan hotelleihin ja ravintoloihin.

Etnomusiikin festivaali on yksi Viljandin vuoden kohokohdista, joka tuo tuhansittain vieraita kaupunkiin. Kuva: Heikki Kähkönen.

Pienillä matkailuresursseilla toimiva Viljandi ei pysty vastaamaan yksin omasta matkailun markkinoinnistaan Suomessa. Sulkemalla Helsingin-konttorinsa Viron matkailun edistämiskeskus suorastaan näyttää keskisormeaan paikallisille organisaatioille ja matkailuyrittäjille toteamalla, että ”hoitakaa itse hommat, jos pystytte ja osaatte”.

Sama koskee Viljandin ohella lukuisia muita Viron kaupunkikeskuksia. Estofennia.fi kirjoittaa, että suomalaisten kävijöiden määrät ovat kääntyneet huimaan laskuun Länsi-Viron tunnetussa kylpyäkaupungissa Haapsalussa ja muualla Läänemaan maakunnassa. Turistien vähenemisestä ollaan huolestuneita myös Saarenmaalla ja Pärnussa.

Viinarallin siirtyminen Latviaan on toki yksi syy suomalaisten Viro-innon vähenemiselle, mutta onko Virossa jo kaikki koettu ja nähty?

Olen matkustanut kymmenen viime vuoden aikana lukemattomia kertoja Viroon. Ymmärrän ja puhun kohtuullisesti viroa, ainakin paremmin kuin Turun murretta. Olenkin pohtinut, miksi matkustan nykyään mieluummin ja jopa useammin muualle Eurooppaan kuin astun Tallinnan laivaan.

Käyn silti Virossa tapaamassa tuttuja, sekä virolaisia että suomalaisia. Kirjoitan säännöllisesti Viron ruoka- ja juomakulttuurista sekä turismista. Se on toinen syy. Kolmas on se, että diggaan paikallista etnomusaa ja kulttuuririentoja.

Mutta neljättä perustetta minun onkin jo vaikeampi löytää. Se ei ainakaan ole Tallinnan halpa hintataso.

Tallinna on kansainvälisesti mitattuna kallis kaupunki, kalliimpi kuin moni Länsi- ja Etelä-Euroopan vanha kulttuurikaupunki.

Päivällinen kahdelle maksaa vanhankaupungin taannoisen Viron 50 parasta ravintolaa -listan paikassa jo saman verran kuin vastaava kattaus helsinkiläisessä ravintolassa – lukuisista Berliinin, Lontoon tai Prahan gurmeepaikoista puhumattakaan.

Tallinnan ravintoloitsijat toivovat mielenilmauksen avulla lisää suomalaisia maksavia turisteja kaupunkiin.

Tallinnan ravintoloitsijat järjestävät ensi keskiviikkona 17. lokakuuta Toompealla Viron parlamentin edessä mielenilmauksen, jossa suomalaisia vaaditaan palaamaan takaisin Tallinnaan.

Yksi tilaisuuden puhujista on matkailuasiantuntija ja Tallinnassa yli 25 vuotta asunut emeritus-päätoimittaja Mikko Savikko. Hän on saarnannut jo vuosia, että Viron viranomaisten ja poliitikkojen tulisi ymmärtää, että suomalaisten matkailun rahallinen arvo on suurempi kuin maatalouden osuus maan bruttokansantuotteesta.

Suomalaiset ja virolaiset tapaavat usein toisiaan ja tuttaviaan vanhankaupungin Hell Hunt -pubissa. Kuva: Andres Teiss.

Puhutaan jopa 500 miljoonasta suomalaisten kantamasta eurosta vuositasolla. Viron keskuspankin  tilastojen mukaan tammi-kesäkuussa Virossa käyneiden suomalaisten matkailijoiden määrä väheni viidellä prosentilla vuoden 2017 vastaavaan aikana verrattuna.

Hotellien yöpymisvuorokausien määrä Virossa tippuu vielä hurjempaa vauhtia. Jos tahti jatkuu samana matkailutulon suhteen, puhutaan jopa 30-50 miljoonan euron lovesta vuodessa.

Sillä hinnalla saisi monta matkailuvirkailijaa niin Helsinkiin kuin Tallinnaan edistämään matkailun tunnetuksi tekemistä Suomessa.

Yksi lakkautettu työpaikka matkailuvirastossa voikin yhtäkkiä olla kymmenien työpaikkojen arvoinen jossain kaukana pienessä kaupungissa Tallinnasta etelään.

Heikki Kähkönen

Kirjoittaja on Viisi Tähteä -median toimituspäällikkö, joka  on Viron olutkulttuurin tuntija. Hän harrastaa vapaa-aikanaan viinan matkustajatuontia Tallinnan laivoilta likööriharrastuksensa ylläpitämiseksi.

CategoriesMatkalla Tallinna

Facebook Comments