Kotimaisten pienpanimo-oluiden laatu on noussut tänä kesänä olutrintamalla puheenaiheeksi. Pienpanimot tarvitsevat pikaisesti oman laatujärjestelmän, jotta käsityöoluiden arvostus ei kärsisi maultaan ja laadultaan huonoista oluista.

Saimaan Juomatehdas nostaa pienpanimoiden tuotteiden laadun pöydälle tuoreessa blogikirjoituksessaan. Mikkeliläispanimon mukaan pienpanimoiden vahvan määrällisen kasvun ja laadultaan epätasaisten oluiden myötä kuluttajien mielikuva laadukkaista käsityötuotteista on vaarassa heikentyä.

Juomatehdas kirjoittaa blogissaan, että kaikki panimot, koosta riippumatta, kohtaavat ennemmin tai myöhemmin laatuongelmia. Tosin näistä ongelmista puhutaan vain ani harvoin julkisuudessa.

“Peiliin katsomiseen ja itsekritiikkiin kykenevät panimot tunnistavat, tunnustavat ja korjaavat omat ongelmansa, kykenemättömät eivät havaitse ongelmiaan tai eivät niitä ainakaan tunnusta”, verkkosivuilla kirjoitetaan.

Kuohuuko pienpanimobuumi jo yli?

Pienpanimoiden määrä on kaksinkertaistunut kolmen viime vuoden aikana. Samalla niiden lukumäärä on kivunnut yli 80:n. Uusia olutmakuja tulee tulvimalla markkinoille.

Arto Koskelo

”Laatuongelmat liittyvät monen panimon kohdalla rivakkaan kasvuun aikana, jona markkinoille on tullut paljon uusia toimijoita. On ymmärrettävää, että tällaisessa markkinatilanteessa osa käsityöpanimoista on halunnut erottautua ennemmin kiehtovalla erikoisuudella kuin tylsäksi koetulla tasalaatuisuudella”, pohtii Viisi Tähteä -verkkomedian Arto Koskelo Saimaan Juomatehtaan tiedotteessa.

Koskelo sanoo, että kun buumin alkupamauksen tomu hiljalleen laskeutuu, myös markkinoiden fokus vaihtuu. Korvapuustien tunkeminen tankkiin ei enää ylitä uutiskynnystä.

“Huomion keskipisteeksi saattaa päätyä sen sijaan toivomattaan, jos markettioluen laatu heittelee häränpyllyä. Kulttuuri kypsyy monien vaiheiden kautta, ja ne on välttämättä käytävä läpi. Se on luontevaa ja hienoa kehitystä”, hän huomauttaa.

Laatu on tärkeää sekä panimon oman bisneksen että toimialasta syntyvän julkisen mielikuvan kannalta.

Saadakseen valmistusluvan pienpanimot joutuvat laatimaan omavalvontasuunnitelman. Se on monille oluenvalmistajalle vain pelkkä paperi. Laadunvalvonta ja prosessin hallinta ovat usein riittämättömiä tai ne jopa perustuvat oletuksiin. Huolta aiheuttaa erityisesti se, että joidenkin panimoiden hygieniatasossa on myös runsaasti puutteita.

Panimomestari Tuomas Markkula tähdentää, että laadun ymmärtäminen vaatii teknistä osaamista ja tietopohjaa. Kuva: Heikki Kähkönen.

Pienpanimoväkeä ja kotioluenvalmistajia pitkään kouluttanut panimomestari Tuomas Markkula Malmgårdin Panimosta muistuttaa, että laatuun satsaaminen on elintärkeää panimon toiminnan ja bisneksen tekemisen kannalta. Siinä tarvitaan osaamisen ohella valmiutta investointeihin.

”Laadukkaiden oluiden valmistaminen edellyttää oluenpanijalta teoriatiedon lisäksi käytännön kokemusta tuotantoprosessista ja käytettävistä laitteista. On myös muistettava, että tietotaidon lisäksi vaaditaan merkittäviäkin taloudellisia resursseja ja panostuksia, jotta laatua voidaan valvoa ja kehittää systemaattisesti”, Markkula perustelee.

Pienpanimoiden tulisi luoda yhdessä asiantuntijoiden kanssa oma vapaaehtoinen laatujärjestelmä.

Suomessa on laatujärjestelmillä parannettu monta käymispohjaisten alkoholijuomien valmistukseen, myyntiin ja anniskeluun liittyvää laatuongelmaa. Tilaviiniyritykset tekivät maa- ja metsätalousministeriön tuella oman laatuluokittelujärjestelmänsä 2000-luvun alussa.

Panimoteollisuus kiinnitti yhdessä VTT:n ja Panimolaboratorion kanssa 1990-luvulla erityistä huomiota hanaoluen laatuun. Sen seurauksensa syntyi ravintoloille omavalvontajärjestelmä, joka paransi kertaheitolla hanaoluiden makua ja teknistä laatua.

Saimaan Juomatehdas muistuttaa blogissaan, että jokaisen myytävän tuotantoerän puhtaus tulisi varmistaa laboratoriotestein ennen toimitusta asiakkaille. Kuva: Saimaan Juomatehdas.

Hygienian laiminlyönti oluen valmistuksessa, käsittelyssä ja anniskelussa vaikuttaa suoraan oluen makuun, tuoksuun ja ulkonäköön. Pienpanimoiden tulisi ottaa laajaa keskustelua herättäneestä ongelmasta koppi ja ryhtyä puheista tekoihin.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että käsityöpanijoita edustavan Pienpanimoliiton on otettava agendalleen vapaaehtoisuuteen ja omavalvontaan perustuvan laatujärjestelmän luominen. Kumppaneita sen rakentamiseen melko varmasti löytyisi niin tutkimuspuolelta kuin laitevalmistajien ja raaka-aineiden toimittajien joukosta.

Yksikin markkinoille päässyt epäpuhdas ja pahanmakuinen olut haittaa koko vahvassa kasvussa olevaa käsityöoluiden buumia sekä heikentää oluiden ja niiden valmistajien arvostusta.

Heikki Kähkönen

Facebook kommentit