Osa helsinkiläistä kapakkahistoriaa painuu muistojen kultaisille lehdille, kun Kurvissa toimiva näköalaravintola Kolme Kaisaa sulkee ovensa vuodenvaihteeseen mennessä. Lennonjohdoksi kutsuttu Kolme Kaisaa avasi ovensa syksyllä 1964. Ravintolan sulkemisen syynä on vuokrasopimuksen päättyminen. Kantapöydässä-artikkelissa Viiden Tähden toimituspäälliikö Heikki Kähkonen muistelee entisen kantapaikkansa vaiheita.
Karjakunnan omistama Perämies Oy avasi Kolmen Kaisan Helsingin Hämeentie 29:ään syksyllä 1964. Samana vuonna valmistuneeseen liike- ja toimistotaloon tulivat myös katutasoon Helsingin Suomalaisen Säästöpankin konttori ja Karjakunnan lihamyymälä.
Ylemmissä kerroksissa toimivat mm. Hämeentien lääkärikeskus sekä kaupungin organisaatioon kuuluneet Helsingin koillinen kasvatusneuvola, ammattioppilaitosten johtokunta ja oppisopimustoimisto.
Perimätiedon mukaan Hämeentie 29:n kiinteistö on rakennettu Katariinan tai Kaisan kalliolle. Kolme Kaisaa liittyi sulavasti Perämies-ravintoloihin myös nimensä puolesta, sillä muita ketjun paikkoja olivat Kolme Kruunua, Kolme Kreiviä, Kolme Liisaa, Kolme Mikkoa sekä Sornäisissä työmaaruokalana toiminut Kolme Porsasta.
Kolmen Kaisan lempinimistä tunnetuin on Lennonjohto. Nimi tulee siitä, kun aikoinaan taksi-isännät valvoivat ravintolan suurista ikkunoista renkien ajoa ja Helsinginkadun taksitolpan liikennettä.
Aluksi Kolme Kaisaa avattiin kahvilana, jossa oli 92 asiakaspaikkaa. Alkoholijuomien anniskelu alkoi kesällä 1965, kun ravintola sai B 2 -oikeudet III hintaryhmässä. Oikeudet laajenivat A III:een vuoden 1969 alussa.
Kolme Kaisaa Alkon viranomaisten hampaissa.
Kurvin kulmat ovat olleet vilkkaan ja jopa levottoman kaupunginosan maineessa, mikä heijastui myös Kolmen Kaisan elämään. Kerrotaan, että Sörnäisten vankilassa tuomionsa suorittaneet usein pysähtyivät ensimmäiseksi Kolmeen Kaisaan juhlimaan vapauteen pääsyään. Ja reipasta juhlaa saattoi kestää päiväkausia.
Ravintoloiden toimintaa ja anniskelua valvonut Alko antoi syksyllä 1965 Kolmelle Kaisalle ankaran varoituksen. Alkon raportin mukaan 11.9.1965 ravintolassa oli monia päihtyneitä, jotka käytöksellään saivat aikaan erittäin levottoman tunnelman. Kahta päihtynyttä poistettaessa syntyi tappelu, jossa oli mukana kymmenkunta asiakasta. Käsikähmä päättyi siihen, että yksi osallistuneista kannettiin ja toinen talutettiin voimakeinoja käyttäen ulos.
Seuraavana päivänä Alkon toimet jatkuvat. Raportti kertoo, että ravintolassa oli jälleen päihtyneitä ja järjestys oli huono. Viranomaisen mukaan kumpanakaan päivänä asiakastaso ei vastannut III-hintaluokan vaatimuksia. Seurauksena oli Alkon hallintoneuvoston antama ankara varoitus.
Seuraava vakavampi viranomaismerkintä Alkon kirjoissa on vajaan kymmenen vuoden kuluttua edellisestä. Ravintolan alaovella tapahtui 8.10.1974 puukotus. Kummallekin osallisista oli anniskeltu varsin runsaasti. Seurauksena tapauksesta oli jälleen kehotus kiinnittää ravintolassa vakavaa huomiota anniskelun valvontaan sekä järjestyksen ylläpitämiseen.
Jussi Raittinen: Kolmessa Kaisassa sykki Kurvin elämä
Muusikko Jussi Raittinen asui Kurvin kulmilla suuren osan elämästään. Raittinen muisteli vuonna 2004 kirjoittamassani Kolmen Kaisan 40-vuotisjuhliin liittyneessä haastattelussa, että ravintolan naapurissa olivat rukoushuone ja pankki. Kurvin kolmion legendaarisia paikkoja olivat myös Gulfin huoltoasema, Elanto, Kansa-yhtiön talo ja Vaasan halli.
Raittinen alkoi käydä ravintoloissa vuonna samoihin aikoihin, kun Kolme Kaisaa avattiin.
”Kaikissa paikoissa sai hyvää ruokaa. Rafloissa oli valkoiset pöytäliinat ja aina piti olla pikkutakki yllä. Kolme Kaisaa oli monelle lähin ravintola, kun asuttiin kulmilla”, muusikko muisteli.
Jussi ja Eero Raittinen viettivät lapsuutensa ja nuoruutensa Hämeentie 38:ssa, Kallion puolella katua. Hämeentie 36:ssa oli tupakka- ja makeiskioski. Naapuritalossa eli 34:ssä puolestaan asui tuleva presidentti Tarja Halonen. Kurvin leffateatteri oli nimeltään Pirtti, joka muuttui myöhemmin Elyséeksi. Siellä Raittisen veljekset kävivät pikkukundeina katsomassa länkkäreitä.
Kurvin ravintoloita olivat jo sotien jälkeen perustettu Canjon Hämeentie 36:ssa. Kansa-yhtiön talon toisessa kerroksessa oli Ostia, joka oli Helsingin ensimmäinen varsinainen strip tease -paikka.
”Canjonissa käytiin joraamassa. Siellä pidettiin sekahaulla Mutteri ja ruuvi -tansseja rusettiluistelujen tapaan”, Raittinen kertoi.
Kaukolämpö vedettiin Kallion ja Sörnäisten alueen taloihin ensimmäisenä Helsingissä. Kurvin hiilikellareihin syntyi lukuisia treenikämppiä, joissa bändit harjoittelivat 1960- ja 1970-luvuilla. Treenien jälkeen soittajat istuivat Kolmessa Kaisassa.
”Kaisassa linnankundit, kantaporukka ja muusikot istuivat sulassa sovussa, mutta aina piti katsoa ensin, että menee oikeaan pöytään istumaan”, Raittinen sanoi.
Kurvin kolmiosta on poistunut vuosien varrella monta tunnettua rakennusta ja maamerkkiä. Jussi Raittinen antoi tunnustusta, että Kolme Kaisaa säilyi samalla paikalla ja nimellä vuosikymmenestä toiseen.
”Vaikka maailma on muuttunut ja omistajat vaihtuneet, vanhaa kantajengiä ei ole saneerattu ulos. Samalla mukaan on tullut uuttaa porukkaa. Kaisasta on tullut erittäin fiksu olohuone, jossa on kiva käydä”, hän muisteli.
Vuosituhannen vaihteessa Kolmesta Kaisasta tuli oluenystävien ravintola.
Vappuna 1982 Kolme Kaisaa siirtyi Keskuskunta OK-Lihan omistukseen. Syksyllä 1985 omistajaksi tuli Helsingin Osuuskauppa. HOK sai OK-Lihan kanssa tehdyillä kaupoilla Helsingistä kaikkiaan parikymmentä entistä Perämies-ravintolaa, joista tunnetuimmat olivat Vanhan Kellari, Liisankadun Kolme Liisaa ja Hämeentien Kolme Kaisaa.
HOK vastasi ravintolan toiminnasta lähes kymmenen vuotta. Vuoden 1995 helmikuussa Kolme Kaisaa siirrettiin HOK:n ravintoloiden liiketoimintaa pyörittäneen Helsinki Ravintolat Oy:n nimiin.
Antero Niemen ja Pirkko Maisel-Niemen yritys Ramakons Oy osti liiketoiminnan 1996. Ramakons avasi Kolmen Kaisan vuoden 1997 alussa. Yrittäjäpariskunta näki paikan oivallisena mahdollisuutena, vaikka tilat olivat päässeet huonoon kuntoon ja asiakkaitakin oli jäljellä enää kourallinen.
”Kolmen Kaisan kehittäminen alkoi pienin askelin. Remontoimme tiloja ja kalusteita. Oluttrendi oli Suomessa nousussa. Halusimme tarjota entistä laajempaa valikoimaa ja olla mukana luomassa alueelle uutta, kaiken kansan olutkulttuuria”, Antero Niemi perusteli toimintaideaa.
Niemen ajatuksena oli jo tuolloin, että paikassa voisivat viihtyä eri-ikäiset sekä hyvin monenlaisista ammatti- ja muista taustoista lähtöisin olevat ihmiset. Tavoitteena oli rakentaa kohtuuhintainen ravintola, joka vaalii Kallion ja Sörnäisten rikasta kulttuuriperintöä.
Olutvalikoimaa laajennettiin. Kolme Kaisaa lähti mukaan eri puolella Suomea toimineiden yksityisten Oluenystävän Oma Ravintola (O.O.R.) hankinta- ja markkinointiosuuskuntaan, joka toi useiden vuosien ajan maahan tšekkiläisen Zubr-panimon tummaa ja vaaleaa lagerolutta jäsenravintoloidensa hanatuotteeksi. Vuonna 1995 perustettuun O.O.R.-ryppääseen kuuivat Kolmen Kaisan lisäksi Cafe Anton Porista, Hotelli Käenpesä Pub Seve’s Ylivieskasta, McCork’s Public House Mikkelistä, Olutravintola Kukko Kemistä, Pub Olteri Imatralta, Sohwi Jyväskylästä ja Wanha Lyhty & Kellari Kokkola. O.O.R. lopetti toimintansa 2016.
Keväällä 2005 oli Kolmessa Kaisassa mahdollisuus maistaa ensimmäistä kertaa Suomessa saksalaisen savuolutpanimon, Heller-Trumin, kevään kausiolutta Aecht Schlenkerla Fasten Bieriä, joka saapui Kolmeen Kaisaan suoraan Bambergin kuuluisasta olutkaupungista. Olut anniskeltiin frankenilaispanimon aidoista puutynnyreistä.
Olutseura Kaisan Kuohut pani ravintolan ensimmäisen oman oluen.
Vuonna 1998 perustettiin Kolmeen Kaisaan oma olutseura Kaisan Kuohut. Yhä toimivassa olutseurassa on yli 50 jäsentä ja yhdistys järjestää jäsenilleen yhteisiä illanviettoja ja tutustumismatkoja. Kaisan Kuohut toimii myös vuosittain järjestettävän Kuohutrippel–petankkiturnauksen järjestäjänä.
Kaisan Kuohujen jäsenet valmistivat syksyllä 2004 Ravintolakoulu Perhon pienpanimossa oman oluen. Olutmestari Sauli Jarvan johdolla syntyi Kaisa Pils. Vajaat sata litraa tšekkiläistyyppistä pohjahiivaolutta kypsyi seuran pikkujouluihin.
Kolmen Kaisan hanaolutvalikoimaan ilmestyi vuoden 2005 lopulla uusi tuttavuus, joka sai nimen Kaisan Mahti. Oluen reseptin takana oli baijerilainen diplomipanimomestari Peter Breu Bayreuthista. Olut pantiin aluksi Kuninkaankartanon panimolla Tammelan Mustialassa.
Syksyllä 2004 Kolmen Kaisan 40-vuotisjuhlien yhteydessä järjestetyssä kirjoituskilpailussa haettiin ”stooreja raflaelämästä Kurvin Kulmilta 1960–1990 -luvuilta”. Tarinoiden tuli kuvata todellisia tapahtumia Kurvissa toimineissa ravintoloissa. Kilpailua oli toteuttamassa Stadin Slangi ry.
Tasoltaan hyväksi nousseen slangikilpailun parhaimmaksi tekstiksi valittiin Matti Laitisen kapakkakertomus Baareissa – urbaanitrippi Hagiksesta Kurviin. Tekstissään Laitinen kuvasi baarikierrosta Hakaniemestä Hämeentietä ylös Kurviin saakka. Toiseksi raati arvioi Anneli Lehtisen neljä erilaista tarinaa Kalliosta ja Kurvin kulmilta. Kolmanneksi sijoittui Eddu Janzon kirjoituksellaan Raflareissuja Kolmes Kaisas ja Tenhos.
Joukko Kolmen Kaisan kanta-asiakkaita perusti vuoden 2003 keväällä oman opintokerhon, Kooma klubin, keskustellakseen ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä. Koomalaiset kävivät kokoontumisissaan läpi mm. kansainvälistä ja kotimaan politiikkaa, ympäristöasioita sekä erilaisia yhteiskunnan ja kulttuurin ajankohtaisia ilmiöitä. Ryhmä teki useita opintomatkoja sekä kotimaahan että eri puolille Eurooppaa. Kooma klubi kokoontui säännöllisesti Kolmessa Kaisassa noin 15 vuoden ajan.
Kanta-asiakkaat ovat muodostaneet Kolmen Kaisan asiakaskunnan perustan vuosikymmenten ajan. Kantiksilla oli vuosia oma pöytänsä salin keskellä, suuren ikkunan ääressä. Useampi lasi siinä tuli kumottua ja juteltua arkisia asioita vuosien varrella.. Porukka pöydässä vaihtui sitä mukaa, kun yläkerta kutsui kantiksia autuaampien olutlasien äärelle.
Toimittaja Sanna Maikkula kirjoitti 20 vuotta sitten Viisi Tähteä -lehteen artikkelin Helsingin eri ravintoloiden kanta-asiakkaista. Kolmesta Kaisasta haastateltavana oli yritysjuristi Jukka Laaksonen, joka kertoi tulleensa ensi kerran ravintolaan vuosituhannen vaihteessa. Kolme Kaisaa pysyi Laaksosen kantapaikkana, vaikka hän myöhemmin muutti Kurvin kulmilta Ruskeasuolle.
”Alun perin tulin Kaisaan lounaalle. Osuin tänne kokemuksen ja erehdyksen kautta. Kiersin eri paikkoja ja päädyin Kolmeen Kaisaan. Nyt täällä ei ole enää lounasta, mutta paikka on siisti, palvelu hyvää ja valikoima myös”, Laaksonen kertoi.
Elävä musiikki nousi vahvasti esille Kolmessa Kaisassa viime vuosina.
Vuoden 2006 lopulla Kolme Kaisaa vaihtoi omistajaa, kun jyväskyläläiset ravintolavaikuttajat R. Ruth Oy:n Ari Routti ja Ravintola Sohwin Juha Oksanen ostivat liiketoiminnan. Kolme Kaisaa siirtyi uusille omistajille 1.2.2007 alkaen. Oksasen jäätyä toiminnasta pois ravintolayhtiö KK-Helsinki Oy ja Kolme Kaisaa siirtyivät kokonaan osaksi R. Ruth-konsernia, johon kuuluvat myös Helsingin Kalevankadulla toimivat olutravintola Villi Wäinö ja rokkibaari Base.
Viime vuosina Kolme Kaisaa on tullut tunnetuksi Kallion ympäristön keskeisenä elävän musiikin klubina. Kaisan jamit ovat olleet erittäin suosittuja vuodesta toiseen. Ravintola on ollut myös harvoja olutkapakoita Suomessa, jossa tšekkiläisen Pilsner Urquellin on saanut hanasta tuoreena ja oikealla tavalla tuoppiin laskettuna.
Kolmen Kaisan lopettamisesta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat (29.11.). Lehden Facebook-ryhmässä monet kanta-asiakkaat ja satunnaiset kävijät harmittelevat legendaarisen ravintolan poistumista katukuvasta. Jarmo Lehtinen kirjoittaa keskusteluketjussa osuvasti:
”Kolme Kaisaa oli näköalapaikka, jossa oli kiva katsella katuelämää. Yhdellä istumalla näki sporat ja bussit kolmeen suuntaan, poliisit, taksit ja ambulanssit, jotka kaikki kuuluu erottamattomana osana tuon korttelin kalustoon. Siinä ikkunabaarissa sai nopeasti asemoitua itsensä oikeaan kokoon tässä maailmassa. Niin turhaa on kiirehtiminen. Muistan kerran oivaltaneeni jopa joulurauhan Kolmen Kaisan suojalasin takana ihmisvilinää katsellessa.”
Heikki Kähkönen
Kirjoittaja oli Kolmen Kaisan kanta-asiakas 2000-luvun alusta aina viime vuosiin saakka. Oma tuoppi oli vuosikausia ravintolan tiskin yllä naulassa odottamassa janoista omistajaansa. Nyt olutmuki on työhuoneen lasivitriinissä muistuttamassa yhdestä olutelämän vaiheesta sekä legendaarisesta olutkapakasta.
Pääkuvassa Kolme Kaisaa vuonna 2005. Kuva: Heikki Kähkönen.
Facebook Comments