Hullunkuriset perheet -ruokapelissä on nyt tarkoituksena kerätä mahdollisimman paljon samanarvoisen kortin nippuja (kokeilla kaikkia protsku-uutuuksia) ja välttää Pekka-korttia (lue: lihaa), kirjoittaa Viiden Tähden päätoimittaja Eeropekka Rislakki.

Viikon tulokas lihan korvaajaksi on Familia Verden kehittämä Nyhtöherne, jonka rakenne ja maku muistuttavat kanaa. Perinteinen lihateollisuus onkin katsonut uudet kasviproteiinituotteet haastajiksi ja HKScan on tuonut markkinoille PoPo-uutuusjauhelihan, jossa on 75 prosenttia possun jauhelihaa ja 25 prosenttia raastettua porkkanaa. Luvassa on lisää liha-kasvis sekoituksia, jotka aiheuttavat – jos eivät tarkoituksellisesti, niin ainakin käytännössä hämmennystä ja sekaannusta Valion maitopohjaisen paistettavan MiFú-ruokarakeen tapaan.

Samassa, ei-vegaaneille kelpaavassa sarjassa on Nyhtökauran haastajaksi lanseerattu John Nurmisen Säätiön markkinoille tuoma särki-lahna -kalamurekepihvi, jota syömällä ja hokemalla slogania ”särki on sikahyvää” pelastaa Itämeren.

Miten tässä on käynyt niin, että rankasti prosessoidusta ruoasta on tullut hyväksyttyä?

Kiintoisaa alati kasvavassa vegeproteiini-ilmiössä on se, että uusilla tuotteilla jäljitellään jauhelihaa tai broileria – siis lihaa.

Yleensä tuotteet vaativat voimallista maustamista, jotta ne olisivat syötävissä. Lisäksi useimmat uusista proteiinituotteista ovat pitkälle prosessoituja, joka on periaatetasolla konfliktissa vegeruokaan muutoin liitettyjen vaatimusten suhteen.

Nyhtöherne on uusin tulokas lihaproteiinien korvaajaksi. Kuva: Familia Verde

Luonnollisuuteen ja luonnonmukaisuuteen liittyvät vaatimukset peittyvät hyvää tarkoittavan eettisyyden alle. Valinnan perusteena on ekologisuus ja eettisyys. Eettinen on synt_eettinen. Jokin tässä ei täsmää.

Esimerkiksi Quorn, joka valmistetaan proteiinimassaksi fermentoimalla ja prosessoimalla glukoosilla, typellä ja mm. vitamiineilla ruokittua Fusarium venenatum -mikrosientä, on yhtä sukulainen sienelle kuin ihminen meduusalle. Rakenteen parantamisen vuoksi se sisältää munanvalkuaista, gluteenia, tärkkelystä sekä sakeuttamiskumeja, ja maun takia keinotekoisia makuaineita, hiivaa ja happoja, ja ulkonäön takia väriaineita.

Voiko uusia ruoankaltaisten innovaatioiden välttelyä lautasella edes perustella?

Tuskin, sillä niiden poissa pitäminen lautaselta on yksinkertaisimmillaan viesti siitä, että ei halua tukea maailman pelastamista lihantuotannon seurauksilta kuten ilmastonmuutoksen kiihdyttämiseltä, eläinten kärsimykseltä ja maailman nälkäongelman poistamiselta. Kukapa meistä ei halua tukea kestävää kehitystä, kierrättää ja olla ekologisesti korrekti?

Kytky on sukua slovenialaisen filosofin Slavoj Žižekin määrittelemälle Starbucks-syndroomalle, jossa tuotteen valintaan liittyy hyvän tekemisen idea. Mutta valintamme näyttäytyy vain korvaavana versiona kuten siten, että jauheliha korvataan lihan jäljitelmällä: tunnemme itsemme hyväksi ihmiseksi, mutta se estää meitä muutamasta radikaalisti koko elämäntapaamme tai yhteiskunnan rakenteita.

Teksti: Eeropekka Rislakki

Pekka-pelikorttikuva: Peliko

Lue lisää samasta aihepiiristä:
Voiko ruokavalinnoila muuttaa maailmaa?

Nyhtökaura, Härkis, paistettava ruokarae ja keinoliha – ruoankaltainen tulevaisuus

20 KOMMENTIT

  1. Quorn oli aikamoinen esimerkki, mutta nyhtökauran tai -herneen sisällysluettelosta ei löytynyt sen kummempia lisäaineita. Tuollaisen palkokasviproteiinin valmistuksesta en tosin tiedä, että millainen prosessi se on.

  2. Kaikki eivät syö näitä tuotteita VAIN ekologisista syistä. Minä esimerkiksi en syö lihaa siksi, että en halua syödä tehotuotettua (rääkättyä) eläintä. Silloin valintani (oli e mikä muu tahansa kuin tehotuotettu liha) on aina hyvä minulle.

  3. Kirjoittaja näyttää kuvittelevan, että joku on esittänyt väitteen “kasvisruoka on eettistä koska se on prosessoimatonta ja siten luonnonmukaista”, ja on nyt osoittavinaan kasvissyöjien tekopyhyyden.

    Ensiksikin kannattaisi miettiä hetki mitä “luonnonmukainen”/”luonnollinen” tarkoittaa – ja toivottavasti sitten tajuta, että se on todella hatara ja huonosti määriteltävissä oleva käsite, jota ei kannata käyttää oikein missään vakavassa keskustelussa perusteluna.

    Toiseksikin, kasvissyönnin ideana on olla tappamatta ja hyväksikäyttämättä eläimiä ravintona. Siinä se huomattavasti kestävämpi eettinen peruste. Ja kyllä, tämä eettinen tavoite toteutuu vaikka vetämällä MSG:tä ja sokeria suoraan pussista ja sipsejä ja kaljaa päälle.

    Kolmanneksikin, kannattaa katsoa mitä aineita niiden pelättyjen E-koodien takana on . Esimerkiksi säilöntäaineita löytyy ihan tavallisesta pensaassa kasvavasta puolukasta.

  4. Yksinkertaisimmillaan maapalloa auttaisi merkittävästi ihmisten siirtyminen vegaanisuuteen. Osa vegaanituotteiden tuottajista tekee tuotteita eettisin perustein. Sitten on niitä, jotka ovat hoksanneet kasvavan markkinaraon ja tekevät mitä vaan, jotta saavat tuotteita kaupaksi. Prosessoitukin kasvisruoka on luonnolle parempi vaihtoehto kuin mikään liharuoka. Jos ihminen saadaan vegaaniksi näiden lihan oloisten tuotteiden avulla, on se parempi kuin jatkaa yhtälailla rajusti prosessoitujen liha- ja maitotuotteiden syöntiä. Hei hei kananugeteille!

    • Vegaaniudesta on luonnollisuus kaukana, sillä ihminen on luonnostaan (kasvispainotteinen) sekasyöjä. Kannustaisin ennemmin kasvisruokavalioon, jos nyt on pakko valita.

      Eniten maapalloa auttaisi tietenkin se, että syntyvyyttä rajoitettaisiin lain keinoin maailmanlaajuisesti, yksityisautoilua rajoitettaisiin, talouden ei annettaisi jatkuvasti kasvaa sekä ihmisiä kannustettaisiin siirtymään kasvispainotteiseen ruokavalioon entistä enemmän. Nykyään markettien tarjonnasta noin 80-90% on täysin turhaa tavaraa, joka suurimmaksi osaksi on haitallista luonnolle ja/tai ihmiselle itselleen.

      • Myös maidonjuonnista on luonnollisuus kaukana. Luonnostaa aikuinen nisäkäs ei käytä maitoa. Etenkään sellaista teollisesti prosessoitua, kuten meillä kaupassa myydään. Viimeaikaiset tutkimuksetkin ovat osoittaneet, että maidon kalsium on vaarallista. Vegaaniruuan suhteen ei sentään tilanne ola aivan näin paha.

        Luonnollisuus on kaukana suunnilleen kaikesta ruuan tuotannosta tänä päivänä, joten luonnollisuuteen vetoamisella ei oikein ole pohjaa. Maapallolla on myös enemmän väkeä, kuin mihin resurssit riittävät, joten senkin mukaan täytyy mennä.

        Aika turha jossitella, mitä Kiinassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa pitäisi tehdä. Muutosta tuskin tulee pitkään aikaan, jos koskaan. Eli eletään tämän päivän realiteettien mukaan. Ei eilisen, eikä huomisen.

  5. Eli missä on se tekopyhyys tai ristiriita, jonka kirjoittaja näkee eettisen kasvissyönnin ja kasviproteiinipöperöjen kuluttamisen välillä? Härkäpapurouhe ei sovi kasvissyönnin esteettiseen koodistoon? Ainakaan itse en aseta syömiselle esteettisiä vaatimuksia, vaan mietin lähinnä vaikutuksia omaan ja ympäristön terveyteen.

    Kirjoituksen viimeistä kappaletta kannattaa miettiä huolella. Mitä siinä oikeastaan sanotaan? Että kasvisvalintojen tekeminen estää tekemästä muita yhteiskunnan tilaan vaikuttavia valintoja? Onko mentävä takaisin lihansyöntiin, jotta yhteiskunnallinen vaikuttaminen taas onnistuu? Tällainen hämäräperäinen epälogiikka on ominaista Žižekin kaltaisille ideologeille, joten oletan, että juuri noin oli tarkoitus sanoa.

  6. Kasvissyönti ja lihan korvaaminen kirjoituksessa mainituilla prosessoiduilla lihankorvikkeilla ei aina tähtää mahdollisimman “puhtaaseen” ruokaan vaan tarkoituksena on toimia omassa elinpiirissä mahdollisilla teoilla ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin puolesta. Ennen lihansyönnin vähentämistä söin ihan tyytyväisenä lihiksiä, nyt olen vaihtanut ne vihiksiin.

    Onko kirjoittaja yhtä huolestunut lihansyöjien prosessoidun ruuan kulutuksesta? Kysynpähän vaan.

  7. Tofua on tehty jo 2000 vuotta sitten. Sen valmistus ei ole sen teollisempaa, kuin minkään muunkaan ruuan. Nyhtökaurakin syntyy lähinnä mekaanisella käsittelyllä. Karjan kasvatus on kaukana luonnollisesta ja prosessoimattomasta tänä päivänä.

  8. Olipas asenteellinen ja kapeakatseinen kirjoitus. Kasvipohjainen ruokavalio (vaikka ikivanha keksintö onkin) on pikkuhiljaa arkipäiväistymässä ja erottautumassa ehdottomasta ja aatteellisesta kilariveganismista, ja nämä uudet tuotteet ovat vain ja ainoastaan tervetullutta jatkumoa tälle kehitykselle.

    Ei kasvisruokailun tarvitse tarkoittaa aina pelkästään luonnollisesti kuolleita vihanneksia.

    • Kertoo jotain kirjoittajasta, jos tekee blogimerintöjä ottamatta asioista selvää millään tasolla. Tällaisen blogin informaatioarvo on yhtä suuri, kuin joiden Putinin tai Trumpin trollien kirjoittamat valeuutiset. Kirjoituksen logiikan perusteella tomaattikin muuttu prosessoiduksi elintarvikkeeksi, kun se leikataan ja päälle kaadetaan oliiviöljyä.

  9. Missähän se ristiriita on? Kyse on mustavalkoisesta ajatusmallista, jossa mustamaalataan sana prosessointi (esim marinoitu, maustettu ja hakattu liha ja tavallinen kevytmaito ja juusto ovat prosessoituja) ja asenteellisesti oletetaan kasvisruokaa suosivan syövän jotain raakaruokaa ? Kyllähän ihminen prosessoi monet ruoat ennen syöntiä ja nämä kasvituotteet ovat vain osa monipuolista ruokavaliota ja monelle silloin tällöin syötävä vaihtoehto liharuoalle, mitä halutaan vältellä esimerkiksi lihantuotannon ongelmien vuoksi (teuraskuljetusten aiheuttama kärsimys eläimille, broilereiden murtuvat nivelet, eläinten rehun tuotannon ja eläinten päästöjen ekologiset haitat jne- kasvisruokaa suosimalla ekologiset haitat ovat pienemmät ja ehdottomuudesta ei ole välttämättä kysymys vaan asioiden suosimisesta, esimerkiksi vain kerran viikossa, kuussa tai vuodessa, tai ei koskaan lihaa ) Nyhtökaura valmistetaan ilman lisäaineita kaurasta ja pavuista mekaanisesti (eli hiertämällä ja kuumentamalla) käsittelemällä, ILMAN LISÄAINEITA paitsi mausteita. Väittäisin, että lihansyöjät maustavat myös iloisesti ilman omantunnon tuskia lihaansa (muutenkin tämä vahvasti maustamisen kritisointi ontuu pahasti). Tofun prosessointi: ikivanha tapa käsitellä soijapapuja juoksettamalla soijamaitoa, juusto prosessoidaan vastaavalla tavalla nisäkkään maidosta. Härkiksen E-koodit: mm. mustikasta luonnostaan löytyviä kuituja.

  10. Toisin kuin muut kommentoijat, näen tässä kirjoituksessa hyvän pointin. Välttämättä pitkälle prosessoitu kasvisruoka ei ole de facto ympäristöystävällisempää kuin liha ruoka, vaikka myyjät (HK scan nimeltä mainittuna) yrittävät niin uskotella. Tämähän ei suinkaan tarkoita että tuo koskee kaikkea kasvisruokaa.

    Ja toisekseen, noista kasvis korvikkeista on tullut muoti-ilmiö, jota hyödyntämään ovat hypänneet suuretkin elintarvike valmistajat, jolloin voittojen maksimointi ajaa eettisyyden ja ympäristöystävällisyyden ohitse. Eli pelkästään se että jokin on nyhtö* ei tarkoita sitä että se välttämättä on eetteistä tai ympäristöystävällistä. Jos noita kahta asiaa arvostaa, pitää yhä tarkkailla mitä syö.

    • Yhden perunakilon tuottaminen vie keskimäärin n. 300 litraa vettä. Yhden naudanlihakilon tuottaminen yli 15 000 litraa. Vain luonnosta pyydystetty liha voi siinä mielessä kilpailla ympäristöystävällisyydestä, mutta sitähän suurin osa syödystä lihasta ei ole.

    • Blogin kirjoittajan pointti ei tainnut olla ympäristöystävällisyydessä tai eettisyydessä. Hän vain kritisoi sitä, että kasvisjalosteiden kysyntä on kasvanut ja kuvitteli asiaa selvittämättä, että kaikki ovat jotain huippuprosessoituja teollisia tuotteita. Terveellisyysnäkökulmasta kasvisproteiini todennäköisesti on jopa kasvatustavasta riippumatta terveellisempää, kuin tehotuotettu liha ja etenkin siitä tehdyt lihajalosteet. Maitotuotteiden terveellisyys on jo useissa tutkimuksissa todettu lähinnä myytiksi ja Valion propagandaksi. Maito ei edes tarvitse mitään korviketta, koska sen kalsiumista on lähinnä haittaa. Monissa uusissa vegaanituotteissa on kyse lähinnä siitä, että ihmiset ovat tottuneet lihan ja maidon makuun ja kaikki reseptit on kirjoitettu niiden varaan. Eettisten tuotteiden valinta on todella haastavaa tänä päivänä, olivatpa ne kasveja, lihaa tai jalosteita. Mutta se onkin sitten oma tarinansa.

  11. Kirjoittajan mielestä vegaanien tulisi syödä ilmeisesti vain raakaa porkkanaa. Se vasta olisikin yhtä luonnollista kuin esimerkiksi juusto, jogurtti ja kevytmaito, jotka putkahtavat lehmästä kuin itsestään. Lihaakaan ei tarvitse maustaa, sillä kaupastahan saa valmiiksi marinoituja raatoja, jotka ovat täysin luonnollisesti muovikääreisiin pakattuina.

    Olipa lapsellisen typerä ja kapeakatseinen kirjoitus. Huomiota herätti myös ajatusmaailma, jonka mukaan kaikki vegaanit ovat niin kutsutun luonnollisuuden raakaruokaa syöviä perikuvia. Suosittelen kirjoittajalle kuukauden vegaanihaastetta, jonka jälkeen hän voi sitten kirjoittaa uuden tekstin ja kertoa missä vaiheessa kyllästyi tekemään kaiken alusta asti itse valmiiksi.

  12. Onnetonta, että ruokalehden toimittaja on noin pihalla. Kirjoitus on otsikosta lähtien pielessä. Nyhtöherne, härkis, tofu, yms. eivät ole _lihan korvikkeita_, vaan ihan proteiinipitoisia ja helppokäyttöisiä kasvivalmisteita.

    Nakit tms., olivat sitten tehdyt siasta, kanasta tai soijasta, ovat toki aika luonnottomia, ja ne kannattaa jättää ostamatta.

  13. Luonnonmukaisuus ei ole missään tapauksessa kannatettava arvo. Mitä vähemmän luonnollista tai luonnonmukaista ruoka on, niin yleensä sitä turvallisempaa ja vähemmän luontoakuluttavaa se on.

    Esimerkiksi vaikkapa tulevaisuudesta synteettinen liha, joka kasvatetaan proteiiniliuoksessa.

    Jos vastustaa eläinten kärsimyksen lopettamista ja ruuan kasvatuksen tilankäytön vähentämistä, niin on mielestäni täysin epäkelpo arvostelemaan toisia.

  14. Mitä vikaa on prosessoinnissa, jos lopputulos on hyvä? Syökö bloginpitäjä ruokansa täysin pesemättä, leikkaamatta ja kypsentämättä? Vaikka Fusarium venetatum ei näytä herkkusieneltä, niin se on silti edelleen sieni. Blogikirjoitus sisältää niin paljon silkkaa aivottomuutta, että päähän alkoi koskea puolivälissä.

JÄTÄ VASTAUS