Bryggeri Helsingin myynti Hartwallille ja Pyynikin Brewing Companyn Viron Haljalan-panimon kauppa muokkaavat osaltaan suomalaista panimokarttaa. Korona kurittaa alaa. Moni yritys sinnittelee kannattavuuden rajamailla. Silti pienpanimoiden uusjaosta on muutaman yrityskaupan perusteella ennenaikaista puhua.
Korona-ahdingosta huolimatta uusia olutpanimoita syntyy nopeammin kuin entisiä lopettaa tai vaihtaa omistajaa. Pienpanimoita perustetaan siitäkin huolimatta, että markkinat ovat tukossa olutmyynnin keskittyessä koronakriisin vuoksi yhä vahvemmin päivittäistavarakauppoihin.
Oluen valmistusluvan sai viime vuonna 13 yritystä. Valviran rekisterissä on peräti 130 luvanhaltijaa, joiden joukossa on kolme isoa panimoa ja 115–120 säännöllisesti olutta valmistavaa pienpanimoa. Suomessa on rekisteröityjä olutpanimoita enemmän kuin koskaan aikaisemmin itsenäisyyden aikana.
Osa pienpanimoista on vain parin kolmen hengen nyrkkipajoja, joissa oluenvalmistus on joitakin tuhansia litroja vuodessa. Monet yritykset toimivat koronarajoitusten vuoksi säästöliekillä, sillä ravintolakanava on ummessa ja oluttapahtumat peruutettu. Ulosmyynti suoraan panimolta tuo toki joillekin kaivattua lisää olutkauppaan ja pitää pienimpiä panimoita hengissä.
Panimokarttaa järjestellään uuteen muotoon. Silti mitään dramaattista uusjakoa ei ole vielä käynnissä.
Viime viikolla julkaistut tamperelaisen Pyynikin Brewing Compayn Viron Haljalan-panimon kauppa sekä Bryggeri Helsingin myynti tanskalaisen Royal Unibrewin omistamalle Hartwallille käynnistivät puheet suomalaisen pienpanimokentän uudelleenjaosta.
Aromi-lehti otsikoi torstaina Bryggeri Helsinki -juttunsa ”Pienpanimoiden uusjako alkoi”. Tosin itse artikkelissa ei kerrottu sanallakaan, mitä uusjaolla tarkoitettiin.
Jos tarkkoja ollaan, muutoksia pienpanimoiden yrityskentässä on ollut koko niiden liki 30-vuotisen toimintahistorian ajan. Lähimmän vuoden aikana toteutuneet yritysostot – ja varsinkin Hatrtwallin yllättävä Bryggeri-kauppa – ovat antaneet kuitenkin vauhtia uusjakopuheille.
Panimoiden yhdistymisistä tai lisäkapasiteetin hankinnasta huolimatta mitään dramaattista rakennemuutosta ei ole toistaiseksi tapahtunut, sillä yrityskaupoissa mukana olleet panimot toimivat käytännössä yhä itsenäisinä tuotantoyksikköinä.
Viime vuosien merkittävimmät pienpanimokaupat
2016 Saimaan Juomatehdas (Mikkeli) ja Malmgårdin Panimo (Loviisa) yhdistyivät MBH Breweries Oy:ksi. Merkittäväksi omistajaksi tuli Hartwallin suvun sijoitusyhtiö.
2016 Sangen Oy (Oulu) osti OPR Oy Polarmallaksen ja muutti nimensä Tornion Panimoksi.
2020 Vakka-Suomen Panimo (Uusikaupunki) teki konkurssin. Panimotoiminnan osti Stadin Panimo (Helsinki).
2020 Uniq Drinks (ent. Heino Juomat) osti enemmistön Suomenlinnan Panimosta (Helsinki ja Vantaa) ja Fiskarsin Panimosta (Raasepori).
2021 Rakuuna Olut myy Bryggeri Helsingin Hartwallille.
2021 Pyynikin Brewing Company laajentaa toimintaansa Viroon ostamalla Haljalan panimon.
Erilaisia yhteistyövirityksiä on muitakin. Esimerkiksi Heinojen perheyhtö Tukkuheino hankki vähemmistöosuuden Ipa Group Oy:sta, joka operoi Helsingin ydinkeskustassa Pien Shop & Bar -olutmyymälää. Pien-yritysryppääseen kuuluvat myös ravintola ja panimo Pien Brewpub sekä Erkin Erikoisolut Oy.
Pienpanimoilla on edessään tuskien kevät, johon kesämyynniltä toivotaan jälleen pelastusta.
Viime maaliskuussa, kun maan hallitus päätti ensimmäisistä ravintoloiden koronarajoituksista, julkaisimme Viidessä Tähdessä artikkelin otsikolla ”Pienpanimot kamppailevat olemassaolosta – myynnin hiipuminen alkaa ravintoloiden sulkemisesta”.
Jutussa mainittiin, että ”urheilutapahtumien, konserttien ja erilaisten festivaalien perumiset sekä juomapainotteisten ravintoloiden sulkemiset vaikuttavat suoraan panimoiden myyntiin sekä sitä kautta tuotantoon ja koko liiketoimintaan. Pienille valmistajille on tuttua alan kausiluonteisuus. Toukokuun puolivälistä elokuun puoliväliin kestävän kesän kuumimman myyntikauden aikana panimoiden on tehtävä niin paljon tiliä, että sillä keplottelee läpi koko vuoden.”
Näin myös kävi. Monet olutravintolat tekivät viime kesänä jopa paremman tilin kuin parina kolmena edellisvuonna. Tapahtumat ja terassit vetivät väkeä. Se heijastui myös pienpanimoiden valmistukseen ja myyntiin. Joiltakin loppui jopa tavara kesken, kun tuotanto ja myynti olivat aivan tapissa.
Syyskuussa tapahtui nopea paluu ”uuteen normaaliin”. Ravintolat ja baarit tyhjenivät uusien rajoitusten myötä. Nyt tuota uutta normaalia kestää pitkälle kevääseen, joidenkin ennusteiden mukaan jopa koko vuoden.
Uusjako voi saada vauhtia koronakriisin aiheuttamien panimoiden lopettamisten myötä.
Ravintola- ja tapahtumamyynnistä riippuvaiset oluenvalmistajat ovat yhä yhtä lailla liipaisimella kuin viime keväänä. Tavara ei mene kaupaksi. Kassakriisi kolkuttelee ovella maksuunpantavina arvonlisä- ja valmisteveroina, työeläkemaksuina, palkkoina, vuokrina ja raaka-ainemenoina.
Pienpanimoiden uusjako voi olla tänä vuonna pahimmillaan sellainen, että palikat pannaan kokonaan uusiksi. Toimivat konseptit menevät kaupaksi eli niille löytyy ostajia tai taustarahoittajia. Loput joutuvat toimimaan omillaan ja käymään selviytymiskamppailua.
Suoratoimitukset asiakkaalle eli etämyynti kotiovelle sekä panimoilta että vähittäiskaupoista auttaisi paljon. Sille ei kuitenkaan tunnu hallituksessa löytyvän ymmärrystä eduskunnan enemmistön toiveista huolimatta.
Teksti: Heikki Kähkönen
Kuvat: Andres Teiss, Heikki Kähkönen
Facebook Comments