Panimoliiton tulevan toimitusjohtajan Riikka Pakarisen valinnan myötä on koko toimialan mahdollisuus kääntää panimojuomiin liittyvä keskustelu alkoholista juomien laatuun, kotimaiseen raaka-ainepohjaan, kestäviin tuotantomenetelmiin ja vientiin. Se tapahtuu virvoitusjuomien ja vesien kautta.
Entisen keskustapoliitikon ja nykyisen pääministerin EU-asioiden erityisavustajan Riikka Pakarisen, 37, valinta Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtajaksi oli yllätys, myös liitolle itselleen. Pakarinen löytyi tehtävään ulkopuolisen firman head huntingin tuloksena valtioneuvoston kabineteista.
Panimoliitto marssitti tulevan toimitusjohtajansa median eteen viime perjantaina. Puheenvuorossaan Pakarinen jätti vielä suuret linjat avoimiksi. Se on ymmärrettävää, sillä hän aloittaa edunvalvojana vasta ensi vuoden alussa.
Varsinkin veroasioissa ja alkoholijuomien lainsäädäntöön liittyvissä vastauksissa hän halusi osoittaa lojaalisuuttaan nykyiselle työnantajalleen pääministeri Juha Sipilälle (kesk.).
Yhteen kysymykseen Pakarinen kuitenkin vastasi ennen kuin kukaan ehti sitä kysyä: Mikä on hänen suhteensa alkoholiin?
Pakarisen suu ei ole tuohesta. Hän kertoi tuntevansa kotimaiset panimojuomat hyvin ja nauttivansa mieluusti kuivan siiderin saunan jälkeen.
Hän kuitenkin tunnustautui erityisesti pullotettujen ja maustettujen kivennäisvesien ystäväksi. Se ei ole mikään ihme, sillä onhan hän entinen maajoukkuetason kestävyysjuoksija ja vuosien varrella on lenkillä käydessä haihtunut vesipullo jos toinenkin.
Pullotettujen vesien myynti on kasvanut Suomessa ja maailmalla koko 2000-luvun. Vuonna 2017 niiden globaali markkina oli yhteensä noin 240 miljardia dollaria (210 mrd euroa). Kasvu vain jatkuu.
Arvion mukaan myynti lisääntyy litroissa 9 prosentin ja myynnin arvossa yli 10 prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2021 markkinan arvoksi arvioidaan jo 350 miljardia dollaria (306 mrd. euroa).
Olemme tottuneet siihen, että suomalainen vesi on maailman puhtainta ja maultaan parasta. Miksi emme myy sitä muillekin?
Juomavedellä on Suomessa tärkeä kulttuurinen ja taloudellinen merkitys. Meillä on aina ollut saatavilla puhdasta pohja- ja pintavettä, jota on käytetty joko sellaisenaan tai makua ja aromeja antaviin aineksiin sekoitettuna. Vesihuolto on ollut keskeinen yhteiskunnan ylläpitämä peruspalvelu.
Alkutuotanto sekä elintarvike- ja juomateollisuus nojaavat puhtaaseen veteen. Kivennäisvedet, funktionaaliset juomat, energiajuomat, oluet, siiderit, tisleet sekä monet muut juomat ovat voimakkaasti kasvava osa tämän päivän elintarvikealaa ja erityisesti sen vientisektoria.
Vuonna 2017 Panimoliiton jäsenyritykset myivät kotimaassa virvoitusjuomia noin 300 miljoonaa litraa ja kivennäisvesiä lähes 110 miljoonaa litraa. Eniten meillä kuluu hiilihapollisia vesiä. Mennyt pitkä ja kuuma kesä kasvatti alkoholittomien juomien myyntiä entisestään. Vedessä on nyt imua.
Virvoitusjuomien ja erilaisten vesien osuus Panimoliiton yritysten valmistuksesta on noin 45 prosenttia. Se on jopa enemmän kuin panimoiden oluenvalmistus. Silti Suomessa pulloveden litramyynti on vain promillen kymmensosia koko maapallon vesimarkkinoista.
Keskustelu panimojuomista pitää kääntää pois alkoholista ja oluesta ongelmien aiheuttajina.
Suomalaisella teollisella lageroluella ei ole laajoja markkinoita ulkomailla. Harvoja globaaleja tuotemerkkejä lukuunottamatta oluet ovat luonteeltaan paikallisia (lue: pääasiassa yhteen maahan tai markkina-alueeseen sidottuja).
Sen sijaan oikein jalostettuna ja markkinoituna suomalaisella pakatulla vedellä ovat mittaamattomat mahdollisuudet maailmalla. Vaikka globaalit vesimarkkinat ovat suurten korporaatioiden hallinnassa, on siellä kuitenkin tilaa moninkertainen määrä Suomen nykytuotantoon verrattuna.
Koko juomakeskustelu on ohjattava juomien laatuun, puhtauteen ja aitoihin makuihin. Suomalaisessa vedessä sekä siitä kestävästi valmistetuissa – niin alkoholittomissa kuin etanolia sisältävissäkin – juomissa piilee rikkauden siemen.
Panimoteollisuuden kansantaloudellista painoarvoa ei tule mitata tulevaisuudessa alkoholiverojen keräämisen kautta, vaan vientitulojen kotouttamisen kantilta. Tämän uuden agendan esille tuomiseen pitäisi olla Panimoliiton uudella toimitusjohtajalla kaikki eväät.
Heikki Kähkönen
Kirjoittaja on Viisi Tähteä -verkkomedian toimituspäällikkö, joka juo hiilihapollisia kivennäisvesiä ja vichyjä satoja litroja vuodessa, jopa ennemän kuin olutta – tai kukaties liki yhtä paljon, mitä sitä jokaista litraa erikseen laskemaan.
Facebook Comments