S

Suomi lähtee jälleen haastajana Ranskan Lyonissa käytävään Bocuse d’Or -kilpailuun

Joka toinen vuosi pidettävien Sirha-messujen yhteydessä käytävä kokkien maailmanmestaruuskisa Bocuse d´Or alkaa ensi tiistaina 29. tammikuuta. Suomen edustaja on Ismo Sipeläinen avustajanaan Johan Kurkela. Kaikkiaan gastronomiseen kilpaan ottaa osaa edustajia 24 maasta.

Ismo Sipeläisen joukkueen kilpailusuoritus on toisena kilpailupäivänä eli keskiviikkona. Edellisenä päivänä kilpailevat valtaosa viime vuosien kärkimaista, kuten Norja, Tanska, USA ja Islanti. Siten Sipeläisellä ja hänen valmentajaryhmällään, etunenässä Tommi Tuomisella, on mahdollisuus arvioida vaarallisten kilpailijoiden taso ja suoritukset.

Toisena päivänä, jolloin Sipeläisen taidot punnitaan, kovia kilpailijamaita ovat erityisesti Ruotsi ja Ranska. Myös Japani on kiintoisa haastaja, sillä missään muussa maassa ei ole jaettu yhtä paljon Michelin-tähtiä kuin Japanissa.

Suomen Bocuse d’Or -joukkue 2018 Euroopan-karsinnoissa valitsemassa kilpailun raaka-aineita. Kuvassa vas. Matti Jämsen, Ismo Sipeläinen, Johan Kurkela ja Eero Vottonen.

Kilpailijat ovat valikoituneet esikarsintojen kautta, jotka on käyty kolmella mantereella: Bocuse d’Or Europe, Bocuse d’Or Asia Pacific ja Bocuse d’Or America.

Sipeläisellä ja Kurkelalla on takanaan yli vuoden kestänyt tiivis harjoittelu.

Odotukset Suomen joukkueella ovat korkealla, mutta haaste on kova. Lyonissa tehdään kaksi kilpailuruokaa 14 hengelle 5 tunnissa 35 minuutissa.

Molemmat tehtävät kunnioittavat viime vuonna edesmenneitä ranskalaisen keittiötaidon mestareita Paul Bocusea (1926-2018) ja Joël Robuchonia (1945-2018).

Kilpailun perustaja, ranskalainen Paul Bocuse. Kuva: Bocuse d’Or.

Vadilla esiteltävän ruoan pääraaka-aine on vasikan kyljysrivi, jonka seuraksi tulee valita vasikan sisäelimiä, esimerkiksi kateenkorvaa, maksaa tai munuaista. Vatitehtävässä tuodaan esiin kilpailijan maan identiteettiä sekä ruoassa että muotoilussa.

Lautasannoksena valmistetaan moderni tulkinta chartreusesta eli klassisesta lämpimästä, koristeellisesta vihannes- tai liha-vihannesterriinistä. Kilpailutehtävässä käytettävät raaka-aineet ovat kasvikset ja äyriäiset, kuten osterit, kampasimpukat, sinisimpukat ja sydänsimpukat.

”Tehtävä on haastava, koska ruoka ei ollut meille kovin tuttu. Aloitimme harjoittelun etsimällä kaiken mahdollisen saatavilla olevan tiedon. Sen jälkeen teimme keittiössä täysin klassisen chratreusen. Siitä olemme kehittäneet ruokaa vähitellen modernimmaksi. Historia on tunnettava hyvin ennen kuin voi tarttua modernisointiin”, Sipeläinen kertaa valmistustautumisprosessia.

Suomen Bocuse d’Or -edustaja Ismo Sipeläinen (2. oik), assistentti Johan Kurkela, valmentaja Tommi Tuominen ja presidentti Matti Jämsén.

Hieno instituutio – läpinäkymätön valintasysteemi

Kaksi vuotta sitten Bocuse d´Or -tuomaristossa vuodesta 2008 toiminut Pekka Terävä lähetti kilpailuorganisaatiolle ja osallistujamaiden presidenteille reippaat terveiset erokirjeessään.

Taustalla vaikutti spekulointi poliittisesti sopivasta voittajasta, koska Yhdysvallat nappasi 2017 ykkössijan. Terävä ja monet muut tuomarit, joiden kanssa keskustelua käytiin jälkikäteen, eivät tunnistaneet jenkkien edustajaa voittajaksi.

Järjestelmän ongelma on tässä: Bocuse d´Orin tuomarit eivät tiedä toistensa antamia pisteitä. Kilpailijoista puhumattakaan.

”Tuomariäänet kyllä kootaan, mutta tuomareilla ei ole selvyyttä, minne äänet päätyvät. Ja onko niillä edes merkitystä, koska jokin taho suljettujen ovien takana tekee lopulliset päätökset”, Terävä totesi Viidelle Tähdelle.

Pekka Terävä arvosteli kaksi vuotta sitten kovin sanoin Bocuse d’Orin kähmintää ja taustapeliä.

Terävä toivoi, että jokaisen tuomarin pisteet avattaisiin julkisiksi. Nyt niin ei ole.

”Se poistaisi paskanpuhumisen. Lisäksi pitäisi olla pistokokeet tuomariäänistä, miksi pisteytit juuri näin. Jokainen kilpailija on pannut elämästään täysillä kaksi vuotta kilpailuun valmistautumiseen – ei sinne vain lompsita sisään onnenkantamoisena,”, Terävä perusteli.

”Pohjoismaille tämä on selvä asia, koska olemme puhuneet keskenämme tästä usein. Nykytilanteen jatkuessa moni maa ilmoittaa, että pitäkää tunkkinne.”, Terävä puhisi.

Mutta samalla Terävä muistutti, että Suomen sijoittumishistoria on ollut hämmästyttävänkin hyvä ottaen huomioon, että käytännössä koko Bocuse d´Or -kilpailuaktiviteetti on perustunut harrastustoimintaan ja intohimoon alaa kohtaan.

”Suomella ei ole ollut suuria yhteistyö- ja rahoittajakumppaneita kuten perinteisesti hyvin menestyneillä Ruotsilla, Norjalla, Tanskalla sekä Islannilla on ollut. Tämä kertoo elintarviketeollisuutemme sekä Suomen ruokaviennin rakenteesta. Intressejä näkyä kokkiolympialaisissa ei ole, koska korkean tason ruokaraaka-aineiden vientiä ei käytännössä ole”, hän jatkoi.

Norja on jälleen yksi Bocuse d’Orin voittajasuosikeista.

Bocuse d’Or -finaali käydään Ranskan Lyonissa 29.–30. tammikuuta. Suomen joukkueeseen kuuluvat edustaja Ismo Sipeläinen, assistentti Johan Kurkela, presidentti ja Suomen tuomari Matti Jämsén sekä valmentaja Tommi Tuominen.

Suomi kilpailee toisena kisapäivänä eli ensi keskiviikkona 30. tammikuuta alkaen klo 9.00 Suomen aikaa. Viisi Tähteä seuraa kisan edistymistä, joten seuraa Viittä Tähteä.

 

CategoriesKilpailut

Facebook Comments