Kiinnostus villi- ja lähiruokaan sekä luontomatkailuun on yhä kasvussa. Ravintolakoulu Perhon ja ELO-säätiön käynnistämän ammatillisen villiruokakoulutuksen tavoitteena on, että ensi vuonna Suomen juhliessa 100 vuoden itsenäisyttä maassa on vähintään 100 uutta villiruokaosaajaa.

Villiruokakokit Markus Maulavirta (vas.) ja Sami Tallberg.
Villiruokakokit Markus Maulavirta (vas.) ja Sami Tallberg.

Yhteisiä pelisääntöjä, lisää koulutusta ja ennen kaikkea voimien yhdistämistä kaivataan, jotta suomalainen, puhdas lähi- ja villiruoka löytäisi yhä enenevissä määrin tiensä lautasille. Villiruokaa elinkeinona ja matkailuvalttina pohdittiin viime perjantaina alan ammattilaisille suunnatussa Slow meets Wild -päivässä Fiskarsin Ruukissa.

Esimerkkejä villiruokaa hyödyntävistä yrityksistä ovat Helsinki Wild Foods sekä Suomen ensimmäinen joukkorahoituksella perustettava tislaamo, Fiskarsissa toimiva Ägräs Distillery. Molempien yritysten uudet, ruoka- ja juomatuotteet suunnataan suoraan kansainvälisille markkinoille. Ägräsin loppuvuodesta markkinoille tulevaa giniä maustavat yrtit tulevat kaikki suomalaisilta kerääjiltä.

Fiskarsin Ruukkikylä on elävä käsityön keskus, jossa taide sekä monipuolinen ruoka- ja juomakulttuuri ovat vahvasti läsnä. Viime viikonvaihteessa seitsemättä kertaa järjestetty Slow Food -festivaali kokosi yli 70 lähiruoan tuottajaa. Vuoden kuluttua 6. lokakuuta 2017 Fiskarsissa järjestetää erityinen villiruokapäivä, joka on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Villiruoalla ja erityisesti villiyrteillä ovat laajat käyttömahdollisuudet myös ulkomailta tuotetun ruoan korvaamisessa. Parsalle, lakritsalle ja monelle muulle ruoka-aineelle ovat saatavissa vastaavat tuotteet luonnosta ja metsistämme.

Fiskarsin villiruokaseminaari kokosi kolmisenkymmentä ruoka-alan ammattilaista.
Fiskarsin villiruokaseminaari kokosi kolmisenkymmentä ruoka-alan ammattilaista.

Kuvat: Kati Laszka.

Facebook kommentit