K

Kolumni: ruoantuotannolla, flunssalla ja corona-viruksella on yhteys – elämme itseaiheutettujen epidemioiden aikaa

Nyt kun jännitämme, muuttuuko Kiinan Wuhanista lähtäisin oleva corona-virus tappavaksi pandemiaksi, on syytä ymmärtää laajemminkin, että ruoalla – ruoan tuotantotavalla ja kohtalokkailla viruksilla on yhteys. Viiden Tähden päätoimittaja Eeropekka Rislakki avaa Kiinan viimeisimmän eläinperäisen virus-epidemian kautta, mistä on kysymys.

Suurin osa ihmisten kärsimistä tartuntataudeista on eläinperäisiä eli zoonooseja.

Ruoan tuotantotavalla on väliä. Avataanpa hieman: suurin osa ihmisten kärsimistä tartuntataudeista on eläinperäisiä ns. zoonooseja. Tämä pätee myös jokavuotisiin räkätautiaaltoihin, joista kärsimme vuosittain painopisteen ollessa joulukuusta maaliskuuhun. Eläimistä kotoisin olevat virukset siirtyvät ihmiseen ja kenties takaisin eläimiin, mutta lopulta myös ihmisestä toiseen ihmiseen.

Myös ruoan myyntitapahtumalla on iso rooli zoonoosien syntymisessä ja leviämisessä.

Kiinan Wuhanin corona-virus on jäljitetty tuoretorille, jossa eläimet teurastetaan ja nyljetään paikan päällä. Siten elävät eläimet, kala, äyriäiset, simpukat, liha ja kasvikset sekä ihmiset ovat kosketuksissa toisiinsa.

Tarjolla on meille tuttua sian-, naudan- sekä siipikarjan lihaa, mutta myös häkeissä on eläviä koiria, jyrsijöitä, aaseja, näätäeläimiä, karitsoja, kaneja, kettuja, käärmeitä, porsaita, lintuja ym., sekä erilaisia vedeneläviä vesialtaissa. Myös villieläinten laitonta kauppaa käydään tiskin alta.

Torit ovat kapeista käytävistä ja myyntikojuista muodostuvia tiiviitä alueita, joissa elävät, teurastetut ja paloitellut eläintuotteet ja ihmisvirrat kohtaavat. Siten kiinalaiset tuoretorit ovat eläinperäisten virusten näkökulmasta ihanteellisia tartuntaympäristöjä ihmiseen.

Kun corona-virus todennettiin, 11 miljoonan asukkaan Wuhanin viranomaiset kielsivät elävien eläinten myynnin toreilla, ja myös Huananin kala- ja äyriäistori, johon corona-virus jäljitettiin, suljettiin.

Myös tappava SARS kuului corona-viruksiin ja sen leviäminen alkoi Kiinan tuoretorilta Guangdongista vuonna 2003.

Todennäköisenä SARS:in levittäjänä toimi toreilla myytävä, Junnanin alueelta kotoisin oleva palmusivettikissa, joka on puolestaan saanut tartunnan lepakoista. Nyt Wuhanin corona-viruksen alkuperäksi oletetaan niin ikään lepakot, mutta nyt virus on oletettavasti tarttunut ihmiseen kiinalaisen herkun, kobra-käärmeen välityksellä. Torilla tavataan!

Lepakot näyttävät olevan kolmen muunkin pandemian lähde SARS:in lisäksi viimeisen 45 vuoden aikana: Ebola on tappanut yli 11 000 ihmistä vuodesta 1976 lähtien, MERS-viruksen tiedetään levinneen 28 maahan ja Nipah-epidemian aiheuttama kuolleisuus on ollut 78 prosenttia tartunnan saaneista.

Uusien eläinperäisten virusten kohtalokkuus perustuu siihen, että ne eivät ole aiemmin levinneet ihmisiin, joten meiltä puuttuu vastustuskyky niihin.

Sikainfluenssan osalta ihmiskunnalla kävi tuuria toisin kuin vuosina 1918-1920 I maailmansodan jälkeen levinneessä Espanjantaudissa A(H1N1), joka  sairastutti arviolta 500 miljoonaa ihmistä ja tappoi 50-100 miljoonaa ihmistä aikana, jolloin liikkuminen oli nykypäivän lentoliikenteeseen verrattuna alkeellista. Sikainfluenssaan on toistaiseksi vuodesta 2009 lähtien sairastunut n. kaksi miljardia ihmistä, ja Intiassa se lasketaan jo kausi-influenssaksi. Arviot kuolleista ovat 151 000–579 000 uhrin välillä.

Mitä ovat flunssa ja influenssa

A-influenssavirus on linnuista kotoisin oleva virus (vesilinnut tartuttavat siipikarjan, joka tartuttaa siat, jotka tartuttavat ihmiset). Influenssavirukset B ja C ovat nisäkkäiden ja ihmisten viruksia. Nisäkkäät ovat tässä tapauksessa usein sikoja. Flunssan eli nuhakuumeen aiheuttavat virukset ovat peräisin naudoista.

Influenssa on eri asia kuin flunssa, nuhakuume, joka on ns. ylähengitystien tulehdussairaus – influenssa on flunssaa vaikeampi kuumetauti. Flunssaa esiintyy ympäri vuoden, mutta influessaa ilmenee kausittain, Suomessa vuoden vaihteen molemmin puolin painottuen alkuvuoteen.

Influenssa on flunssaa voimakkaampi ja sen tunnusmerkkinä on nopeasti nouseva. korkea kuume, lihaskivut ja yskän lisäksi myös päänsärky.

Pandemia on aina eläinperäinen ja virus on ihmiselle uusi, joten keholla ei ole keinoja torjua tartuntaa.

Tässä kolumnissa en edes puutu eläinperäisiin bakteerisairauksiin: eläimistä ihmisiin, ihmisistä ihmisiin, ihmisistä eläimiin tarttuviin bakteereihin. Ne ovat oma tarinansa.

Elämme itse aiheutettujen epidemioiden aikaa

Taudit ovat kulkeneet ihmisten ja eläinten välillä noin 10 000 vuotta, eli sen ajan kun ihminen on elänyt rinnakkain kotieläinten ja ns.”uotantoeläinten kanssa. Siksi Euroopan eläessä löytöretkeilyn ja siirtomaavalloituksen aikaa mukana viedyt taudit tappoivat mm. amerikkojen intiaaneja massoittain, koska heillä ei ollut yhteyttä tuotantoeläimiin.
Nyt uutta on vauhti, jolla uusia tartuntatauteja syntyy. Viimeistä 30-vuoden jaksoa kutsutaan uusien epidemioiden aikakaudeksi. Syynä on tuotantoeläinten kasvatuksen tehostuminen – yksikkökokojen kasvaminen.

Tehokasvatuksen logiikka on tehnyt eläimistä bioreaktoreita, jotka tuottavat uusia bakteeri- ja viruskantoja. Tuotantomenetelmämme ovat siten ihmis- ja eläinkunnan historian suurin eläinkoe.

Suursikaloissa, -kanaloissa, naudan- ja ankankasvattamoissa vallitsee keskiaikaisten kaupunkien hygieeniset olosuhteet.

Eläinten pakkaaminen luonnottoman tiheään satojen, tuhansien – maailmalla jopa kymmenien tuhansien eläinten ryhmittymiksi, sekä eläinten luontaisen ravinnon muuttaminen syöttämällä niille rehua, jossa on eläinperäisiä komponentteja, luovat huimia ongelmia (myös todennäköisin syy hullunlehmän taudin syntymiselle).

Kukaan ei tiedä, mitä seuraa esimerkiksi soijapohjaisen proteiinin syöttämisestä sukupolvi toisensa jälkeen naudoille, joiden ruokavalioon se ei ole kuulunut aiemmin koko evoluution aikana. Tiedetään kuitenkin, että esimerkiksi EHEC-bakteeritasot nousevat naudoissa soijarehuruokinnassa huippuunsa, ja ne laskevat muutamassa viikossa, jos nauta palaa luontaiseen ravintoonsa.

Nykyiset kasvatusmenetelmät ovat siten ihmis- ja eläinkunnan historian suurin eläinkoe. Tehokasvatuksen logiikka on tehnyt eläimistä bioreaktoreita, jotka tuottavat uusia bakteeri- ja viruskantoja. Mm. siat toimivat tehokkaasti ns. reassortaatioina, sekoitusalustoina, joissa esimerkiksi ankkojen, ihmisten ja sikojen omat virukset synnyttävät uusia yhdistelmiä (vrt. sikainfluenssa).

Lenssu on yksi niistä seurauksista, jotka eivät sisälly halvan ruoan tuottamisen hinnoitteluun.

Koska influenssa-kulkutauti pystyy leviämään parissa kuukaudessa maailman ympäri pandemiaksi, on selvää, että uudet virussairaudet kuten SARS, SERS, hiv/aids, Ebola, Nipah, lintu– ja sikainfluenssat ovat saaneet asian ymmärtävät viranomaiset hälytystilaan.

On vain ajan kysymys, milloin viruskasvattamoina toimivissa navetoissa, sikaloissa, kanaloissa jne. syntyy uusi pandeeminen tappava virus Espanjantaudin tapaan, tai entistä ärhäkämpi variaatio olemassa olevista viruksista. Se on hinta teollisesta, halvan ruoan tuotannosta.

Lenssu on yksi niistä seurauksista, jotka eivät sisälly halvan ruoan tuottamisen hinnoitteluun.

Influenssa
Vakavan influenssan sairastaa maailmassa vuosittain 3-5 miljoonaa ihmistä.

Venäläinen influenssa, 1889-1890, A(H3N8) on ensimmäinen dokumentoitu pandemia.
Espanjantauti, 1918–1920 A(H1N1), sairastuneita 500 miljoonaa, kuolleita 50–100 miljoonaa.
Aasialainen, 1956–1958 A(H2N2), sairastuneita 900 miljoonaa, kuolleita n. 2 miljoonaa.
Hongkongilainen, 1968–1969 A(H3N2), sairastuneita n. miljardi, kuolleita n. 1 miljoona.
HIV/AIDS, 1981- , 38 miljoonaa sairastunutta, 770 000 kuollutta.
Nipah, 1998-2018, sairastuneita 700, kuolleisuus 50-75 prosenttia.
SARS, 2001-2003, (SARS-CoV, SARSr-CoV), 8098 sairastunutta, 774 kuollutta.
Lintuinfluenssa, 2003- 2017 A(H5N1-H7N9), toistaiseksi viisi aaltoa: 1,223 sairastunutta, kuolleisuus 40 prosenttia.
Sikainfluenssa, 2009-, A(H1N1), variantti Espanjantaudista. Euroopassa 500 000 sairastunutta, 2889 kuollutta, maailmanlaajuisesti 2 miljardia sairastunutta, 7860 kuollutta.
MERS, 2012-2015, (HCoV-EMC/2012), 2494 sairastunutta, 858 kuollutta.
Ebola, 2013–2016 (EBOV), 28 646 epäiltyä sairastumista, 11 323 kuollutta.
Corona-virus Wuhan, 2019- , (2019-nCoV), tilanne 26.1.2010: 2774 sairastunutta, 80 kuollutta.

Flunssa
Flunssaa sairastaa vuosittain jopa 500 miljoonaa ihmistä, Suomessa 1-2 miljoonaa
Flunssa aiheuttaa globaalisti vuosittain 250 000 – 500 000 kuolemantapausta

Meillä olisi kaikki syyt kehittää pakotteita kaikkia maita kohtaan, joissa sallitaan jättimäiset tuotantoeläinyksiköt.

Flunssa ja influenssa eivät ole ainoita eläinperäisiä sairauksiamme. Yli 100 miljoonaa ihmistä tappanut tuhkarokko on jäljitetty lampaisiin ja vuohiin, hinkuyskä sikoihin, isorokko kameliin, spitaali vesipuhveliin, HIV/AIDS ihmisapinoihin jne. Siten sairauksien synnyn mekanismi ei ole mikään uusi asia tai uutinen.

Outoa on vain se, että asiasta puuttuvat poliittiset päätökset tuotannon suunnan muutoksista, kansainvälinen lainsäädäntö jne. Meillä olisi kaikki syyt kehittää pakotteita kaikkia maita kohtaan, joissa sallitaan jättimäiset tuotantoeläinyksiköt – bioreaktoritehtaat.

On käsittämätöntä, että elintarviketuotannon turvallisuudesta vastaava Ruokavirasto ei tuota aineistoa, jonka perusteella poliittinen päätöksenteko voisi tapahtua. Selitykseksi ei kelpaa piiloutuminen Euroopan Unionin Elintarviketurvallisuusviraston EFSA:n selän taakse, koska viranomaisemme toteuttavat muutoin jäsenmaita tiukempia tulkintoja. ja joudumme usein kysymään, olemmeko ruoka-asioissa edes samassa EU:ssa.

Nyt päättäjiltämme puuttuu koko kuva syy-seuraussuhteista, ja Ruokavirasto tyytyy ongelmien edessä siivoojan rooliin ja pienentämään, vastoin parempaa tietoa, itse aiheutettuja riskejä ja ongelmia.

Ei ihme, että moni siirtyy tämänkin takia kasvisruokaan. Itse olen omnivore, kaikkiruokainen. Mutta pyrin olemaan tarkka siitä, miten ruoka on tuotettu. Kuitenkin pohdin, riittääkö sekään. Varma olen vain siitä, että pyrin välttämään ostovalintoja, joilla tuen teollisen tuotannon näkyviä tai pimentoon jääviä ongelmia.

Varmaa on vain se, että poden alati huonoa omatuntoa löysistä valinnoistani – sekä flunssaa, olivatpa omat valintani tässä tilanteessa mitkä tahansa, koska tuotantotavat on päätetty muualla tukijärjestelmineen.

Artikkeli on julkaistu alun perin 22.11.2016 ja täydennetty Wuhanin corona-virus -tiedoilla 27.1.2010.

Teksti: Eeropekka Rislakki,
Kannen piirros ja kuvat: Pixabay

CategoriesKolumnit

Facebook Comments

Comments are closed.