Alko lukeutuu elintarvikekaupan ohella koronakriisin selviytyjiin. Alkon myynti on piristynyt ravintoloiden ja rajojen sulkemisten jälkeen. Alkoholijuomien myynnin kieltäminen olisi eduskunnalta älytön teko. Veromiljoonat jäisivät saamatta. Kieltolaki avaisi ennennäkemättömät pimeiden juomien markkinat.
Valtion monopoliyhtiö Alko on tuskaillut laskevan bisneksensä kanssa jo pari vuotta. Alkon liikevaihto alkoholiveroineen oli viime vuonna reilut 1,1 miljardia euroa. Sekä litramyynti että liikevaihto ovat laskeneet parin vuoden takaisten alkoholilain muutosten sekä 2018 ja 2019 toteutettujen veronkorotusten seurauksena.
Yhtiö on kuitenkin melkoinen verosampo. Vuosittain Alko kerää valtion kassaan erilaisia veroja jopa 900 miljoonaa euroa. Tästä reilusti yli puolet on alkoholiveroa. Tämän lisäksi Alko jakaa valtiolle osinkoina 30 miljoonaa euroa.
Alkoholijuomaveroa myydyistä tuotteista kertyi viime vuonna 586 miljoonaa euroa. Tavarantoimittajat maksavat suurimman osan myytyjen tuotteiden alkoholiveroista suoraan valtiolle. Alko myy myös laboratoriopalveluita ja kerää vuokratuloja omistamistaan kiinteistöistä. Viinamonopoli on toimiva bisnes valtiolle.
Alko on yksi koronakriisin suurimmista selviytyjistä. Poikkeusolot vahvistavat monopoliasemaa.
Alkon myynti on piristynyt koronakriisin myötä. Asiakasmäärä on kasvanut. Erityisesti kaupaksi ovat käyneet viinien hanapakkaukset sekä väkevät juomat. Sen sijaan kuohuviinien myynti on laskenut.
Poikkeusoloissa tuttuus ja turvallisuus korostuvat. Kaupassa se näkyy suoraan volyymituotteiden myynnin lisääntymisenä. Bisneksen ohella koronavirus tekee hyvää Alkon imagolle, joka on saanut kolhuja viime vuosina monopolin purkamisvaatimusten myötä.
Vastuullisuus on yksi yhtiön keskeisimmistä argumenteista. Alko haluaa olla edelläkävijä vastuullisuudessa, joka koskee myynnin ohella tavarantoimittajia, juomavalmistajia ja muita alihankkijoita. Alko on reilu kaveri kaikille.
Tästä on hyvin lyhyt matka siihen uskomukseen, että ”koko Suomi tarvitsee Alkoa, emme voi elää ilman monopolia”. Varsinkin nyt kun rajat ja ravintolat ovat kiinni, Alko on monelle yhtä lähellä kuin lähin market. Korona tekee imago- ja myyntityötä Alkon puolesta ilman, että yhtiön tarvitsee pistää markkinointiin euroakaan.
Terveysviranomaiset ovat ehtineet vaatia alkoholijuomien myynnin kieltämistä. A-klinikkasäätiön ylilääkäri ja toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki on laskenut, että suomalaisilla on ennätysmäärä alkoholijuomia kotona varastossa. Lomautukset ja etätyö aiheuttavat Simojoen mukaan riskin ruveta särpimään näitä juomia niin arkena kuin pyhänäkin (HS 27.3.).
Alkoholijuomien hamstraaminen on suoraa seurausta suomalaisesta alkoholipolitiikasta, jossa keskeisiä tavoitteita ovat saatavuuden hankaloittaminen ja juomien korkea hinta, jota säädellään EU:n ankarimmalla verotuksella. Vuosia kestäneen halvan juoman perässä ravaaminen Tallinnan laivoilla ja viinamarketeissa on kartuttanut kansalaisten varastoja, joten on luonnollista, että niitä vajennetaan nyt, kun kapakat ovat kiinni.
Alkon menestystarina jatkuu, mikäli poliitikot eivät keksi laittaa rahasampoa kiinni. Se olisi tässä tilanteessa typerää ja jopa vaarallista.
Suomi selviää tästäkin kriisistä ja sen mukanaan tuomasta taloudellisesta ahdingosta. Monille koronapandemia on kohtalokas. Eeropekka Rislakki kirjoitti muutama päivä sitten Viidessä Tähdessä, että ihmisiä sairastuu ja kuolee joko koronaan tai murtuu konkurssien ja työttömyyden aiheuttamaan oman talouden romahtamiseen.
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan johtaja Juha Jolkkonen vaatii viikonloppuna Twitterissä, että alkoholin myynti pitäisi nyt poikkeusoloissa lopettaa kokonaan. Vaikka taustalla on hyvä tarkoitus sekä huoli lasten ja nuorten tilanteesta, kieltolain säätäminen juuri nyt olisi typerintä, mitä tässä vaiheessa voisi tehdä.
Kieltolaki avaisi kertaheitolla Suomeen ennennäkemättömät pimeän alkoholin markkinat. Salakuljetus alkaisi rehottaa, sillä rekkaralli ja rahtiliikenne toimii yhä. Meillä virtaisi pimeää viinaa ja muita juomia ulkomailta jokaisesta ilmansuunnasta. Pontikkapannut alkaisivat porista ja kiljupöntöt pihistä. Kadunkulmiin ja ostareiden nurkille ilmestyisi lestinheittäjiä entisaikain tapaan.
Seurauksena olisi murtoja yksityisasuntoihin, liikehuoneistoihin ja varastoihin. Joka paikasta etsittäisiin jemmassa olevaa alkoholia. Päävastuun pimeästä viinabisneksestä ottaisi järjestäytynyt rikollisuus aivan samaan tapaan kuin Ruotsissa tapahtui 2000-luvun alussa.
Valtiolta jäisi saamatta satoja miljoonia euroja verotuloja. Alko on merkittävä työllistäjä. Yhtiössä on 2250 vakituista työntekijää, joiden lomauttaminen määräämättömäksi ajaksi maksaisi yhteiskunnalle kymmeniä miljoonia euroja.
Alkolla on noin 200 kotimaista tavarantoimittajaa. Panimot ja maahantuojat menettäisivät kertaheitolla tärkeän myyntikanavan. Vaikutukset ulottuisivat aina maatalouteen asti, sillä viinanvalmistus ja oluenpano perustuvat kotimaiseen viljanviljelyyn. Ne heijastuisivat myös pörssiyhtiö Altiaan, puhumattkaan pienemmistä valmistajista.
Poikkeusoloissakin ihmisen pitää syödä ja juoda. Kieltolakia kokeiltiin sata vuotta sitten. Nykyoloissa sillä olisi arvaamattomat seuraukset, joista maksettaisiin vielä pitkään.
Alkoholia pitää osata ottaa maltilla ja hyvistä juomista nauttien. Kännääminen lasten seurassa neljän seinän sisällä on vastuuntunnotonta ja häpeämätöntä. Jo yksikin kunnon känni pilttien katsellessa örveltämistä on liikaa, puhumattakaan päiväkausien ryyppäämisestä.
Alkon johdon ja hallituksen kannattaisi pohtia, minkälaisen esimerkin vastuullisuudesta valtion monopolifirma antoi kesken koronakriisin, kun julkisuuten nousi tieto toimitusjohtajan 100 000 euron kannustinpalkkiosta.
Kaikesta tästä huolimatta Alkon monopoliasema ei ole tätä päivää. Samat verotulot pystyttäisiin keräämään muidenkin kanavien kautta.
Teksti: Heikki Kähkönen.
Kuvat: Alko
Facebook Comments