S

Sotamies Honkajoen alkoholipoliittinen saarna itsenäisyyspäiväksi

Mukaelma Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kohtauksesta, joka tapahtuu sotamies Aarne Honkajoen käydessä Meritullinkadun korsussa Helsingissä itsenäisyyspäivän aattona 2016.
Honkajoki poikkesi sosiaali- ja terveysministeriön korsuun olutpulloineen.
– Kippis teille.
– Mitäs käsityöpanija?
– Kiitos kysymästä. Maltaanvaaraa.
– Ei maistu meille Viron-viina eikä Tallinnan-kalja. Me ollaankin STM:n hanuja.
– Eipä niin. Latviasta, lättien mailta nämä on tuotu. Siellä on paljon halvempaa. Mutta laajemmin ottaen täytyy kuitenkin myöntää Vana Tallinn -liköörin ja Altian ranskalaisten viinien olevan valttia Suomen 100-vuotisjuhlissa.
Korsun laverilla istui hallintovirkamies Tuominen, jonka silmiin syntyi ”pyhä” tuijotus. Toisella laverilla makaavan viinaministeri Rehulan uhallakin Tuominen sanoi:
– Kyllä sitä siinä irvistellään, mutta Alkon monopoli jää. Sen uhalla pienpanimoiden ulosmyyntiä ei tule. Me ollaan tuon Juntti Rehulan kanssa niin sovittu.
Tuominen oli oikeastaan asiassaan yksin, kuten Pekka Puska kakkosoluen kanssa aikoinaan. Jotakin merkitsi se, että hän oli alkanut uskaltaa lausua tuollaisia vuorosanoja. Kepussa oli selvää horjuntaa. Annika Saarikko oli tulossa Rehulan tilalle ministeriksi ja Puskakin palaamassa eduskuntaan.
Honkajoki tarttui Tuomisen puheeseen:
– Asetoveri nähtävästi tarkoittaa asiaa teoreettisessa mielessä. Siinä suhteessa minäkin olen samaa mieltä. Mutta mikäli olette laajentanut Alkon monopolin puolustamisen ja pienpanimoiden myynnin estämisen maailmankatsomukselliselle alueelle, niin tieteen vapauden nimissä minun on kieltäydyttävä seuraamasta teitä pitemmälle.
– Kuinkas oma panimo kehittyy?
– Ratkaisuvaiheessa. Odotan vain Valviran lupien saamista. Kaikki muu asiassa on ratkaistua, mutta eräs pikku seikka on auki. En ole vielä voinut eliminoida STM:n virkamiesten peukalonjäljen vaikutusta alkoholilain luonnokseen. Siinä tyhjiössä, joka ministeriössä vallitsee, eivät järkipuheet ja hallituspuolueiden sopimukset auta. Sitten on tämä 500 000 litran käsityöläispanimon raja. Mistähän sekin on reväisty? Näissä oloissa täytyy keksiä jokin muu ratkaisu kuin toiminnan laajentaminen. Panimon perustaminen Baltiaan on yksi mahdollisuus.
Tuominen ei ymmärtänyt puheesta mitään, häntä vain ihmetytti sen arvokas sävy. Rehula sen sijaan tunsi vastenmielisyyttä Honkajoen lavertelua kohtaa ja kääntyi vihaisesti poispäin.
Puhuttuaan järkeä virkamiehille puolisen tuntia teki Honkajoki lähtöä, mutta otti vielä lakin päästään ja risti kätensä sanoen:
– Koska on jo myöhä, lienee paikallaan lukea rukous tällekin majalle. Varjele meitä STM:n ja THL:n juonilta ja ennen kaikkea EHYT ry:n ja muun raittiuseliitin lobbaamiselta. Ravintolassa olutannos saisi myöskin olla jonkin verran suurempi ja sahtiakin saatavilla, mikäli sinulla vielä on käyttämättömiä varastoja lastesi tarpeisiin. Anna siedettäviä ilmoja, jotta olutta olisi hauskempi nauttia kesäfestivaaleilla ja terasseilla. Aikainen kevät ja pitkä lämmin syksy olisivat tervetulleita jännityksen lieventämiseksi sekä olutvarastojen hupenemiseksi.
– Suojele kaikkia olutharrastajia, viininystäviä, viskinnautiskelijoita, oluenpanijoita ja sahdintekijöitä, mutta STM:n virkamiehistä ja THL:n tutkijoista ei ole niin suurta lukua. Suojele Panimoliiton puheenjohtajaa, Pienpanimoliiton puheenjohtajaa sekä pienempiäkin kihoja sikäli kuin sinulta aikaa riittää. Suojele ravintolapäälliköitä, Alkon myymäläesimiehiä, panimomestareita, tislausyrittäjiä sekä erikoisesti Olutliiton puheenjohtajaa.
– Ja lopuksi yleensä ja erikseen: varjele noita Suomen herroja, etteivät ne toista kertaa löisi päätänsä Karjala-pulloon. Aamen.

Facebook Comments