Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoitteena on, että ruokakaupat, marketit ja kioskit saavat ensi vuoden alusta myydä enintään 8-prosenttisia alkoholijuomia, mikäli ne on valmistettu käyttämällä. STM on avannut alkoholilain muutokselle hankeikkunan. Lain valmistelusta vastaa valtakunnan viinasatraappi Ismo Tuominen. Lakimuutoksen lopputulos ja lopullinen aikataulu ovatkin arvailujen varassa ja Tuomisen käsissä.
Tämä kolumni ei sisällä mitään uutta, ellei sellaiseksi lueta, että alkoholipolitiikassa mikään ei muutu poliitikkojen lupauksista huolimatta ja että juoman myyntipaikan määrittelee, millä tavalla se on valmistettu. Ja se että kaikesta lainvalmistelusta kantaa yksin vastuun STM:n hallitusneuvos Ismo Tuominen.
Puheet eivät ole tekoja, ainakin jos ja kun kyse on poliitikoista. Viime helmikuussa Päivittäistavarakauppa PTY ry:n eduskuntavaaliehdokkaille tekemässä kyselyssä myönteisimmin viineihin ruokakaupassa suhtautuivat perussuomalaiset, jonka ehdokkaista 86 prosenttia kannatti muutosta. Kovin kaukana persuja eivät olleet kokoomuksen (81 %) ja RKP:n (74 %) ehdokkaat.
Kun kokoomus, persut, RKP ja kristilliset julkistivat hallitusohjelmansa kesäkuun puolivälissä, kävi selväksi, että viinit eivät tule kauppoihin seuraavien viiden vuoden aikana. Samalla lukemattomat näitä puolueita äänestäneet vapaamman alkoholipolitiikan kannattajat kokivat tulleensa petetyiksi.
Eikä aiheetta. Nimittäin PTY:n aiemmassa kyselyssä myös kansalaisista 65 prosenttia kannatti viinien kauppamyyntiä.
Lakiesitystä on nyt vesitetty niin, että päivittäistavarakaupat ja kioskit saisivat jatkossa myydä enintään 8,0 tilavuusprosenttia sisältäviä käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Oluenystäville muutosta pidetään vähintäänkin tervetulleena.
Kirjoitin kolumnissani (Viisi Tähteä 15.6.2023) otsikolla ”Kokoomus viinafundamentalistien ja monopoliuskovaisten panttivankina”:
Kesäkuun neljästoista jää Suomen alkoholipolitiikan historiaan päivänä, jolloin oluenmyynnin vapauttamisessa tapahtui suurin muutos sitten vuoden 1969. Se jää myös historiaan surkuhupaisena esimerkkinä, miten pari pienpuoluetta kykenee pitämään koko yhteiskuntaa panttivankeinaan määrittämällä politiikan suunnan sen perusteella, mistä me täysivaltaiset kansalaiset ostamme viiniksi kutsumamme eurooppalaisen maataloustuotteen.
On jälleen hallitusneuvos Ismo Tuomisen ihmetekojen aika.
STM julkisti männä viikolla sivuillaan hankeikkunan, jonka mukaan uusi alkoholilaki on tulossa voimaan ensi vuoden alusta. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kiireellisenä syksyn aikana.
Suomessa alkoholipolitiikkaa ohjaa sekä lain valmistelee ja kirjoittaa STM:n hallitusneuvos, viinasatraappi Ismo Tuominen. Nytkin Tuomisen rooliin kuuluvat niin lain valmistelussa kokonaisvastuun kantaminen, lain kirjoittaminen sekä esittelijänä toimiminen.
Vaikka lain valmisteluun on merkitty sana kiireellisenä, Tuominen pystyy halutessaan melkoisiin ihmetekoihin. STM on rakenteellisen hidastelun mestari asioissa, joiden se ei halua muuttuvan.
Tuomisen työkaluihin kuuluu erityisesti ns. italialainen lakko eli valmistelun hidasteleminen erilaisin verukkein. Hyväksi havaittu hidastelukeino on kirjoittaa virkatyönä niin kelvotonta lakitekstiä, että se palautuu valiokunnista takaisin valmisteluun.
Toinen työkalu on keksiä uusia ja tuoda mukaan vanhoja ja käyttökelvottomiksi – ja jopa typeriksi – määriteltyjä säädöksiä. Niihin kuuluu jo nyt valmistustaparajoitus 5,5–8,0-prosenttisille juomille.
Kun kokoomus ja perussuomalaiset vaativat ennen vaaleja viinejä maitokauppoihin, puolueiden kellokkaat tuskin ajattelivat, että viineillä tarkoitetaan enintään 8-prosenttisia rypäle- ja marjaviinejä sekä halpoja omenaviinejä, jotka tulevat kauppoihin vedellä, hiilihapolla ja luontaisen kaltaisilla hedelmäaromeilla jatkettuina lonkeroina.
Oletettavaa on, että Tuominen saa ujutettua alkoholilakiin vielä jotakin muutakin uutta ja innovatiivista. Jäämme odottamaan sitä mielenkiinnolla. Viimeksi vuonna 2016 Tuomisen taikurinhatusta ilmestyi käsityöläisolutpykälä, jolla määriteltiin pienpanimot aivan uudelleen.
Sahtia saa vihdoin myydä kaupassa.
Oli miten oli. Yhden asian tämä hallitus saa vihdoinkin tehtyä. Lammilaisen Pekka Kääriäisen 40 vuotta sitten aloittama uraauurtava työ suomalaisen sahdin myynnin vapauttamisen puolesta nytkähtää jälleen pykälän verran eteenpäin.
Ensi vuoden alusta saa myydä 6–8 tilavuusprosenttia vahvaa sahtia lähikaupassa, jos joku sitä sinne toimittaa. Vahvemman eli yli 8-prosenttisen sahdin myynti on sallittua vain valmistuspaikalta. EU:n APT-nimisuojan mukaan sahdin alkoholipitoisuuden tulee olla 6–12 prosenttia. Mainittakoon, että Alkossa nykyisin myynnissä olevat Lammin Sahti sekä satakuntalaiset Kullervo-sahdit ovat 7,5-prosenttisia.
Heikki Kähkönen
Kirjoittaja on Viisi Tähteä -verkkomedian toimituspäällikkö, joka osti ensimmäiset oluensa kaupasta ja baarista laillisesti samaan aikaan, kun vanhimmat milleniaalit syntyivät. Silloin kukaan ei uskonut, että Neuvostoliitto romahtaa tai että Suomi voittaa Euroviisut – ja että viiniä voisi ostaa lähikaupasta. Ai niin, viiniä ei voi ostaa kaupasta vieläkään.
Facebook Comments