G

Gastromaniaa – Samppanjan jäljillä

img_5919
Bussimatka Pariisista Reimsiin kestää pari tuntia. Sen aikana ehtii muun muassa juoda viiniä.

Olen tarttunut Finnairin tarjoukseen ja upgreidannut itseni herrasväen luokkaan muutaman kympin maksua vastaan. Irtopisteiden arvoinen Instagram-hetki samppanjalla täytetyn ultima thulen kanssa jää käyttämättä, sillä käytävän toisella puolella istuva nainen kiinnittää huomioni. Suomalaisranskalainen nainen kertoo matkustavansa Algeriaan.
– Matkustan yksin. Puun myyminen naisena Pohjois-Afrikassa on, noh, melko mielenkiintoista, ymmärrät varmaan, hän sanoo. Hymyilen, sillä en totuuden nimissä tiedä minkälaista on olla nainen, enkä ole koskaan myynyt puuta.
Samppanjasta sen sijaan tiedän jotain, sillä olen nauttinut sitä enemmän kuin oman osani. Suhteeni juomaan on mutkikas. Pidän samppanjasta. Alueen kuohuviinit ovat maailman parhaita, sanoi kuka mitä tahansa. Samppanja on keskinkertaisenakin hyvää, toisin kuin prosecco. Parhaimmillaan samppanja on pysäyttävän herkullista.
Valitettavasti samppanja kolahtaa minulle tällä tavoin harvoin. Hinnakkaat samppanjat ovat kielelläni usein merkittäviä viinejä ilman merkillisyyttä, sitä jotain selittämätöntä, mikä erottaa hyvän parhaasta.
Jos olen rehellinen, pidän samppanjasta samalla tavalla kuin kahvista. Juon kahvia säännöllisesti, mutta suhteeni siihen ei ole yrityksistäni huolimatta kehittynyt yhtä intohimoiseksi kuin moniin muihin asioihin. Tämä ei tarkoita, että suhtautuisin siihen yhdentekevästi. Teen parhaani, ettei kahvini maistuisi pahalta. Pidän kahvista hyvin paljon, olisi oikea tapa kuvata suhdettani siihen. Mutta rakastanko sitä?
Edellisestä vierailustani Champagneen on kulunut viisi vuotta. Jos yritän olla jollain tavalla uskottava kirjoittajana, lunnaat on maksettava tarkkaavaisuuden ja ajan muodossa. Muistutan itseäni, että olen etuoikeutettu voidessani matkustaa Champagneen asti ruotimaan samppanjasuhdettani. Päätän nauttia kyydistä ja imeä vaikutteita kuin pesusieni.
Tapojeni vastaisesti, asetan Champagnen reissulleni tavoitteen. Voinko löytää samppanjasta minulta salatun puolen? Sen, jonka hurmassa monet viinihullut elävät vuodesta toiseen? Se selviää pian.
Arto Koskelo
Kirjoittaja on paraikaa Champagnessa osana Circle of Wine Writersin matkaa

CategoriesYleinen

Facebook Comments