Suomen yleisimmin käytetyn rikkakasvien torjuntaan käytetyn glyfosaatin hyväksyminen on saanut jatkoaikaa EU-alueella, vaikka Maailman Terveysjärjestön alainen syöpäjärjestö on luokitellut glyfosaatin todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi. Lisäksi Roundupina tunnetun glyfosaatin epäillään olevan mehiläisten joukkokuolemien aiheuttaja. Suomen kanta on glyfosaatin käytön puolesta.
Puoli vuotta käydyn kiivaan keskustelun päätteeksi komissio on päätynyt siihen, että hyväksymisestä päätetään heti, kun Euroopan kemikaaliviraston luokitusehdotus on valmistunut.
EU:n muutoksenhakukomitea käsitteli juhannusaattona glyfosaatin hyväksymisen jatkamista. Komiteassa ei saatu määräenemmistöä komission ehdotuksen taakse, joten komissiolla oli mahdollisuus tehdä päätös ilman jäsenmaita.
Komissio päätti 29.6. antaa glyfosaatille jatkoaikaa 31.12.2017 asti. Nykyinen glyfosaatin hyväksyminen olisi päättynyt 30.6.2016. Päätös aineen käytöstä kasvinsuojelutehoaineena pitää kuitenkin tehdä ennen 31.12.2017. Todennäköisesti asia tulee EU:ssa käsittelyyn seuraavan kerran ensi keväänä.
Komissio pyrki puolen vuoden ajan saamaan taakseen jäsenvaltioiden selvän määräenemmistön, mutta ei onnistunut siinä. Suomi on puoltanut glyfosaatin hyväksymisen jatkamista.
”Poliittinen peli on valitettavasti ajanut tässä tapauksessa riskinarvioinnin yli ja saanut suhteettomat mittasuhteet, jotka ovat vaikuttaneet jäsenvaltioiden äänestyskäyttäytymiseen”, sanoo ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes). Tukesin tekemät päätökset perustuvat nimenomaan tehoaineiden riskien arviointiin sekä sen perusteella valmisteille annettaviin riskinhallintatoimenpiteisiin.
Käytännössä päätöksenteon politisoituminen tarkoittaa asiantuntijalausuntojen sisältöjen ohittamista. Glyfosaatin kulkeutumista kasvista ravintoon ja sen vaikutusmekanismeja esimerkiksi suolistobakteereihin ei tunneta. Lisäksi mehiläisten joukkokuolemien takana epäillään olevan glyfosaattituotteet.
”Todennäköisesti syöpää aiheuttavaa”
Maailman Terveysjärjestön WHO:n alainen syöpäjärjestö IARC julkaisi kesällä 2015 arvion siitä, että glyfosaatti olisi todennäköisesti ihmiselle syöpää aiheuttava aine. IARC:n julkaisu on julkisuudessa aiheuttanut vilkasta keskustelua glyfosaatin hyväksyttävyydestä.
Glyfosaatin raportoijamaa Saksa on käynyt IARC:n tutkimukset läpi ja jätti maaliskuussa 2016 Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) luokitusehdotuksen koskien glyfosaatin karsinogeenisuusväittämiä. Esitetyssä ehdotuksessa glyfosaatille ei ehdoteta karsinogeenisuusluokitusta eli glyfosaatti ei olisi syöpää aiheuttava aine. Samoilla linjoilla on myös Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA). ECHAn riskinarviointikomitea käsittelee luokitusehdotuksen, ja sen odotetaan olevan valmis ensi keväänä.
Glyfosaatin hyväksyminen on voimassa 31.12.2017 saakka, johon mennessä komission tulee viimeistään tehdä päätöksensä hyväksymisestä.
Mikä on Tukes?
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo ja edistää teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta sekä kuluttaja- ja kemikaaliturvallisuutta Suomessa. Tavoitteena on turvallinen, luotettava ja ekologisesti kestävä yhteiskunta.
Tukes valvoo toimialan tuotteita, palveluita ja tuotantojärjestelmiä ja toimeenpanee niihin liittyvää lainsäädäntöä. Toiminnan tarkoituksena on suojella ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä turvallisuusriskeiltä.
Asiantuntijalausunnot pääosin tukivat glyfosaatin turvallisuutta, kuten Tukesin sivuilta selviää. Yritätte heittää Tukesin lausunnon täysin päälaelleen!
Väitteet glyfosaatista mehiläiskuolemien syynä ovat tuulesta temmattuja, täysin aineen (ja Monsanton) fanaattisten vastustajien keksimiä.
(Nk. neonikotinoideja yhä epäillään mehiläiskuolemien syynä, mutta kyseessä ovat ihan eri aineet, ja sitten ihan toinen juttu)
Väitätte kuvatekstissä:
”Muutamat EU-maat ovat kieltäneet kokonaan tai osittain glyfosaatin käytön.”
Tämä ei pidä paikkaansa. Yksikään EU-maa ei ole kieltänyt kokonaan aineen käyttöä.
Ihmiskunnan sietää hävitä maapallolta ja nopeasti
Minua ihmetyttää se, että artikkelissa, jossa yritetään antaa kuvaa jonkin kemikaalin vaarallisuudesta, ei mainita mitään pitoisuuksia. 6-vuotias lapsikin tietää että paljon alkoholia on myrkky, mutta vähän ei. Punainen liha on muuten samalla listalla kun glyfosaatti, alkoholi taas IARCn mukaan näitä kahta selvästi paremmin osoitettu syöpävaaralliseksi. Laittakaa siis pitoisuusmäärät näkyviin, muuten teette itsestänne pikkulapsiakin tietämättömämmän vaikutelman, jolloin kohtelu on sen mukaista.
Monsanton lobbarit ovat onnistuneet.
Raha ja lobbaus hallitsee maailmaa. Hyvin harva edes tajuaa olevansa tukemassa oman ruoan myrkyttämistä ja ympäristön tuhoamista puhumattakaan oman ja tulevan sukupolven hyvinvoinnin ja terveyden vaarantamisesta.
YK:n viimeisimmät tutkimukset ovat lieventäneet sen syöpävaarallisuutta. Tämän hetkinen tieto on, että glyfosaatti todennäköisesti ei ole syöpää aiheuttava. https://www.theguardian.com/environment/2016/may/16/glyphosate-unlikely-to-pose-risk-to-humans-unwho-study-says
Tämähän ei aineen ja Monsanton vastustajien mielipiteisiin vaikuta, koska salaliitto ja lobbaus.
Tässä vielä perusteellisemmin tuosta mehiläisväitteestä, englanniksi
https://www.geneticliteracyproject.org/2015/11/03/glyphosate-is-no-bee-killer/
Neonikotinoidit ovat olleet pääepäiltyjä, kun on puhuttu mehiläisten joukkotuhosta eli CCD:stä (Colony Collapse Disorder), mutta se ei tarkoita, etteikö näyttöä ole myös glyfosaatista. Sehän tappaa todistetusti hyönteisiä sekä maanpinnan ala- että yläpuolella – sehän on sen tehtävä. Joten on älyllisesti epärehellistä väittää, ettei glyfosaatti vaikuta myös mehiläisiin.
Joten lukekaa mm. nämä mehiläisiin liittyen:
Garcia, MA and Altieri M, Transgenic Crops: Implications for Biodiversity and Sustainable Agriculture. Bulletin of Science, Technology & Society, 2005; 25(4) 335-53 DOI: 10.1177/0270467605277293; see also Haughton, A J et al Invertebrate responses to the management of genetically modified herbicide tolerant and conventional spring crops. II. Within-field epigeal and aerial arthropods. Philosophical Transactions of the Royal Society of London B, 2003; 358: 1863-77; see also Roy, DB et al Invertebrates and vegetation of field margins adjacent to crops subject to contrasting herbicide regimes in the Farm Scale Evaluations of genetically modified herbicide-tolerant crops, Philosophical Transactions of the Royal Society of London B, 2003; 358: 1879-98.
Eeropekka Rislakki: ”Sehän tappaa todistetusti hyönteisiä sekä maanpinnan ala- että yläpuolella – sehän on sen tehtävä.”
Ei ole sen tehtävä, eikä tapa. Kuten täällä jo huomautettiin. Glyfosaatti tappaa kasvit vaikuttamalla aineenvaihduntamekanismiin, jota eläimillä ei ollenkaan ole.
Tarvittaisiin tonneittain sitä yhden mehiläisen tappamiseen, kuten mainitsemani artikkeli kiteytti.
Iloinen komentoija siellä siihen, että jo yksi tonni häiritsisi mehiläistä suunnattomasti, se ei sen kanssa pääsisi lentoon. Suunnistaminenkin vaikeutuisi. 😉
Niin että rikkakasvien torjunta-aineen tehtävä on tappaa hyönteisiä maan pinnan ala- ja yläpuolelta? Tollanen asiantuntevuus riittää. Ei lisättävää.
Eu:n ja suomen virkamiehet ovat täysin korruptoituneita ja rahanahneita, terveyskin jää toiseksi tuossa lobbareitten hullunmyllyssä! Kyllä virkamiehet ja yrittäjät ovat hulluja!