Viiden Tähden päätoimittaja Eeropekka Rislakki ja toimituspäällikkö Heikki Kähkönen julkaisevat kaksi hyvin erilaista tietokirjaa peräkkäisinä päivinä. Rislakin kirja ”Kulinaariset aikakirjat – Vihollisen kanssa ei aterioida eikä ystävää syödä” ilmestyy tiistaina 21. lokakuuta. Kähkösen yhdessä Jyrki Paaskosken kanssa kirjoittama ”Lahjakas Aleks. Lampén – Monipuolisen insinöörin tarina” julkaistaan seuraavana päivänä. Päätoimisiksi kirjailijoiksi pitkän linjan journalistit eivät aio ryhtyä.
Päätoimittaja Eeropekka Rislakin Kulinaariset aikakirjat – Vihollisen kanssa ei aterioida eikä ystävää syödä (Readme) on runsas kokoelma tunnetun mediavaikuttajan ja kulinaristin uusia kolumneja ja kiistakirjoituksia ruoasta, juomasta ja ruokapolitiikasta. Se sisältää myös tekstejä Rislakin 1980-luvulla perustamasta City-lehdestä sekä ruokakulttuuriin keskittyvästä Viisi Tähteä -verkkomediasta usealta vuosikymmeneltä.
Kirja vastaa tiedonnälkään ja avaa ruokapöydän ihmeellisen maailman. Rislakin poikkeukselliset näkökulmat kutsuvat lukijan ravistelemaan käsityksiään ruoasta ja sen monista merkityksistä. Yllättävät seikat vaikuttavat suomalaiseen ruokapöytään.
Rislakki kysyy, mistä ruokakulttuuri syntyy. Ruokakulttuuri on kaikkien ruokaan ja juomaan liittyvien osatekijöiden summa.
”Ruoka on kulttuuria, kun sitä kasvatetaan, kun sitä valmistetaan, kun sitä syödään ja kun se on juhlan sekä oman identiteettimme vertauskuva,”, Rislakki kiteyttää.
Rislakki ei luo ajallemme tyypillistä vastakkainasettelua, mikä on meille terveellistä tai haitallista, vaan hän keskittyy siihen, mikä on kiinnostavaa.
”Kulttuurinen ymmärrys on selittävänä ja kokoavana läsnä, on sitten kyse ruoan politiikasta, ravintoloista, ilmiöistä, life stylesta, maataloudesta, metsästys- ja keräilykulttuurista, kaupunkikulttuurista, henkilöistä, matkailusta, lisäaineista, sääntelystä, ruokasuosituksista, uusista ruokainnovaatioista kuten keinolihasta tai kasviproteiinipohjaisista lihan korvikkeista ja niin edelleen”, Rislakki täsmentää.
Unohdetun talouselämän vaikuttajan ja vuorineuvoksen tarina.
Toimituspäällikkö Heikki Kähkösen ja FT Jyrki Paaskosken yhdessä kirjoittama elämäkerta ”Lahjakas Aleks. Lampén – Monipuolisen insinöörin elämä (Otava) kertoo Helsingin Ressun priimusoppilaasta, joka loisti matematiikassa, kielissä ja historiassa sekä suoritti kaksi insinöörin tutkintoa ennätysajassa.
Aleksander Lampénista (1879–1935) kasvoi 1900-luvun alun Suomen puunjalostusteollisuuden keskeinen vaikuttaja, puolustusministeri ja suuryrityksen johtaja. Silti hänen elämäntyönsä on jäänyt yllättävän vähälle huomiolle.
Elämäkerta valottaa Lampénin nousua huipulle lahjakkuuden ja sinnikkyyden siivittämänä – sekä ennenaikaista poismenoa uuden elämänvaiheen kynnyksellä. Kirja tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman suomalaisen teollisuuden ja yhteiskunnan rakentajiin ennen sisällissotaa sekä Suomen itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä. Samalla teos peilaa Suomen tietä kohti valtiollista itsenäisyyttä osana Venäjän keisarikuntaa.
Aleks. Lampénin persoonassa ja kiehtovassa elämäntarinassa lahjakkuus määrittyy synnynnäisenä kykynä sekä ominaisuuksina, jotka kulkevat yhtä jalkaa älykkyyden ja toimeliaisuuden kanssa. Lampénin elämäkerta julkaistaan 90 vuotta hänen kuolemansa jälkeen.
”Kulttuurissamme – ja varsinkin liike-elämässä ja teollisuudessa – lahjakkuutta arvostetaan erityisesti tulosten ja saavutusten kautta. Monet lahjakkuudet tunnistetaan vasta heidän kuolemansa jälkeen. Joidenkin, kuten tässä tapauksessa Aleks. Lampénin, arvostus ja esille nostaminen vaativat jopa kymmenien vuosien kypsyttelyn”, Kähkönen perustelee.
Kirjoittajat ovat pitkän kokemuksen journalisteja sekä kulttuurin ja historian moniottelijoita.
Eeropekka Rislakki (s. 1956) tunnetaan pitkän linjan toimittajana, päätoimittajana sekä kulttuurin moniottelijana. Yksi hänen kiinnostuksen kohteistaan on ollut ruoka- ja ruokailukulttuuri sekä niiden takana oleva politiikka, joka on itsenäinen politiikan osa-alue, vaikkakin Suomessa olematon keskustelun näkökulma. Erityinen paino kirjassa on ruoan eri merkitystasojen osoittamisessa, ja miten ruoka on kulttuuria.
”Käytyäni arkistojani läpi, tein huomion, että olen kirjoittanut vuosikymmenien aikana satoja artikkeleita ruoasta, juomasta, elintarvikkeista, ruoan alkutuotannosta, tuottajista, kokeista, ravintoloiden kiteyttämästä ideamaailmasta ja maatalouspolitiikasta – sekä edellä mainitusta ruoan politiikasta”, Rislakki täsmentää.
Rislakki on työskennellyt journalismin lisäksi useilla kulttuurin osa-alueilla. Hänen esseidensä ja kolumniensa sitovana pohjana on kulttuurinen ymmärrys, joka ottaa vauhtia historiasta, eri kulttuureista, taiteista, kirjallisuudesta, musiikista, populaarikulttuurista, luokasta, rakkaudesta ja menetyksistä.
”Aikakaudet ovat muuttuneet, samoin minä. Silti nämä kohtaavat ja minulla on välinearvo selittäjänä”, hän kiteyttää.
Osa-aikahistorioitsijan trippi ammattilaisten tutkimussaleihin.
Heikki Kähkönen (s. 1963) on työskennellyt yli 30 vuotta toimittajana lehdistössä, radiossa ja televisiossa. Hänet tunnetaan sekä ruoka- että juomakirjoittajana ja matkailuun liittyvistä artikkeleistaan. Kähkönen työskenteli Viisi Tähteä -lehden tuottajana ja toimittajana 2008–2011. Printtilehden lopettamisen jälkeen Rislakki ja Kähkönen perustivat yhdessä Viisi Tähteä -verkkolehden vuonna 2016.
Kähkönen on ollut historian harrastaja kouluajoistaan lähtien. Lukion jälkeen hänen oli tarkoitus hakea yliopistoon lukemaan historiaa. Opinnot saivat jäädä, kun hän päätyi ensimmäiseen lehtityöpaikkaan jo 23-vuotiaana
”Toimittajan työssä historia on ollut minulla aina keskeisessä roolissa. Aleks. Lampénin tarinaa kirjoittaessani pääsin perehtymään myös historiantutkijoiden arkeen sekä tutkimus- ja työmenetelmiin. Se oli kiehtova trippi myös journalistin näkökulmasta. Kiitos alan syövereihin johdattamisesta kuuluu kirjoittajakollegalleni, FT ja dosentti Jyrki Paaskoskelle”, Kähkönen perustelee.
Lahjakas Aleks. Lampén-kirjassa Kähkönen on ulottanut tutkimuksensa 1800-luvun lopun nälkävuosista suomalaisten siirtolaisuuteen Venäjälle sekä sisällissodan aikaiseen ja sen jälkeiseen elämään työväenjärjestöjen ja suojeluskuntien kahtiajakautuneessa yhteiskunnassa 1920–1930-luvuilla.
”Aleks. Lampénin henkilöhistoria on kiinnostanut minua monia vuosia, sillä hän liittyy olennaisesti kotipaikkakuntani Punkaharjun historiaan. Yhtä lailla kuin teollisuuden ja politiikan maailmassa, Punkaharjun paikallishistoriassa Lampén on jäänyt mystiseksi ja ristiriitaiseksi henkilöksi. Se johtui osaksi siitä, että hän kuoli vain pari vuotta Punkaharjulle muuttonsa jälkeen, vain 56-vuotiaana, kesken työuransa uutta vaihetta”, Kähkönen selittää.
Eeropekka Rislakki: Kulinaariset aikakirjat – Vihollisen kanssa ei aterioida eikä ystävää syödä. Readme. 390 sivua.
Kansiteos: Riiko Sakkinen
Arvostelukappaleet ja tekijöiden haastattelupyynnöt:
Heikki Kähkönen & Jyrki Paaskoski: Lahjakas Aleks. Lampén – Monipuolisen insinöörin elämä. Otava. 352 sivua.
Kirjan tilaaja on Puunjalostusinsinöörit ry.
Graafinen suunnittelu: Iiris Uusitalo.
Arvostelukappaleet ja tekijöiden haastattelupyynnöt: .
Facebook Comments