Pyynikin Brewing Company on tekemässä kotimaan pienpanimoiden mittakaavassa jättikaupan. Yhtiö on tehnyt esisopimuksen virolaisen Haljalan panimon ostamisesta tanskalaisen Harboe-konsernin kanssa. Panimoyhtiö ei kuitenkaan muuta pois Suomesta. Kotipaikka ja oluenvalmistus pysyvät Tampereella.
Koillis-Viron Haljalassa toimivan oluttehtaan hankinnalla Pyynikin Brewing Company lisää merkittävästi vuosituotantoaan. Virolaispanimo on ollut tanskalaisen pörssiyhtiö Harboes Bryggerin omistuksessa lähes 30 vuotta. Tuotantomäärältään ja kapasiteetiltaan se on Sakun ja A. Le Coqin jälkeen Viron kolmanneksi suurin.
Haljalan panimossa on valmistettu enimmillään vajaat 20 miljoonaa litraa olutta vuodessa. Kokonaiskapasiteetti on 30 miljoonaa litraa sisältäen virvoitusjuomat, mehut ja RTD-juomat.
Viime vuosina tuotanto on ollut muutaman miljoonan litran verran. Vertailun vuoksi kaikki Suomen yli 100 pienpanimoa valmistivat olutta vuonna 2019 yhteensä 20 miljoonaa litraa.
Kauppaan sisältyvät oluttehtaan kiinteistöjen ja laitteiden lisäksi neljän hehtaarin maa-alue, ajanmukainen laboratorio sekä kuljetuskalustoa. Harboen virolainen yhtiö AS Viru Õlu sekä sen tuotemerkit eivät kuulu sopimukseen.
Pyynikin Brewing Company ja Harboe solmivat esisopimuksen tulevasta kaupasta lokakuun lopulla. Pyynikki perusti heti sen perään marraskuussa filiaalin Viroon.
Tamperelaispanimolla ovat viimeiset rahoitusneuvottelut käynnissä. Niistä lopulliset päätökset ovat tulossa lähiviikkoina.
”Huhuista huolimatta pysymme tiukasti ja jatkamme oluenvalmistusta Tampereella”.
Pyynikillä on ollut lisätilojen ja valmistuskapasiteetin hankkimisella kiire. Pelkästään tälle vuodelle tarve on ollut kasvattaa tuotantoa vähintään 80 prosentilla, mikä tarkoittaa kahta miljoonaa litraa lisää erilaisia juomia.
”Tuotantomme on kasvanut Tampereella viime vuosina hurjaa vauhtia. Olemme etsiskelleet kuumeisesti lisää kapasiteettia, koska emme ole pystyneet täyttämään kaikkia tilauksiamme. Toimitusongelmat ovat hankaloittaneet liiketoimintaamme ja hidastaneet kasvua”, Pyynikin Brewing Companyn perustaja Tuomas Pere kertoo.
Nykyisessä panimossa Raholassa ovat jo seinät tulleet vastaan. Kapasiteettia on haettu kotimaan ohella tiheällä kammalla koko Pohjois-Euroopasta.
”Yritimme etsiä kumppania ja valmista tuotantokapasiteettia Suomesta, mutta valitettavasti emme löytäneet. Sen jälkeen katseet oli pakko suunnata ulkomaille. Onneksi valmis panimo löytyi naapurimaasta Virosta”, Pere sanoo.
Haljalassa on suunnitelmissa tehdä virvoitusjuomia ja juomasekoitteita sekä muita volyymituotteita. Viime viikkoina Suomen panimopiireissä on kiertänyt huhu, että Pyynikin Brewing Company muuttaa kokonaan pois Suomesta ja perustaa panimon Tallinnaan.
”Näissä puheissa ei ole perää. Yrityksemme tuotekehitys, markkinointi, myynti ja hallinto säilyvät Tampereella. Samoin oluttuotanto pysyy Tampereella entisellä tasolla”, Pere vakuuttaa.
Haljalan panimon hankinnalla on merkittävä työllisyysvaikutus.
Haljalan panimon hankkiminen palvelee erityisesti Pyynikin Brewing Companyn vientiä. Ensiksi panimoyritys paikkaa tilausvajetta Suomen ohella Euroopan maissa. Tampereelta on oluita viety viime vuosina eri puolille Eurooppaa yli 20 maahan sekä aina Kiinaan ja Yhdysvaltoihin saakka.
Brittiläinen talouslehti Financial Times noteerasi FT1000-listallaan viime keväänä tamperelaisyhtiön Euroopan nopeimmin kasvavaksi panimoalan yritykseksi. Panimo työllistää tällä hetkellä Tampereella runsaat 30 henkilöä.
Haljalassa on viime kuukausina ollut seitsemän työntekijää hoitamassa virvoitusjuomien valmistusta ja testaamassa laitteistoa. Panimon hankinta kaksinkertaistaa nopeasti yhtiön työntekijöiden määrän.
”Aluksi palkkaamme Haljalaan noin 20 ihmistä. Tällä saamme toiminnan käynnistymään ja ensimmäisen vuoden tavoitteet täyttymään. Tähtäämme voimakkaaseen kasvuun Viron tuotannossa. Kun tehdas pyörii täysillä, tulemme palkkaamaan lisää väkeä”, Pere laskee.
Harboe lopetti oluenvalmistuksen Haljalassa viime heinäkuussa. Oluttehtaalla oli vuosi sitten keväällä 50 työntekijää.
Ensimmäiset Virossa valmistetut Pyynikin virvoitusjuomat tulevat kotimaassa myyntiin jo tällä viikolla.
Aluksi Pyynikki tekee Virossa omia tuotemerkkejään. Vähitellen alkaa myös erilaisten private label -tuotteiden valmistaminen.
”Meidän ensimmäisten Haljalassa valmistettujen virvoitusjuomien toimitukset Suomeen alkavat tällä viikolla. Olemme käyneet oluiden ja muiden juomien valmistusprosessia läpi ja testailleet laitteistoja. Tarkoituksenamme on ajaa koko oluttehdas ylös alkuvuodesta”, Pere kertoo.
Panimo ei aio kikkailla pakkauksissa valmistuspaikan kanssa. Virossa valmistetuissa ja pakatuissa tuotteissa on erikseen merkintä, että ne on tehty Haljalassa.
”Olemme vasta oman polkumme alussa Virossa. Alamme suunnitella paikallisia markkinoita varten omia tuotteita. Panimolla on aiemmin valmistettu mm. marjamehutiivisteitä, jotka tuntuvat mahdolliselta myös tulevaisuudessa”, Pere pohtii.
Nykyaikainen oluttehdas taipuu monenlaisten juomien valmistukseen
Harboe on uusinut viime vuosina käytännössä koko Haljalan panimon tuotannon. Vanhasta lagerpanimosta on rakennettu pintahiivaoluiden valmistukseen soveltuva oluttehdas. Laitteisto mahdollistaa eri pakkausmuotojen, kuten lasi- ja muovipullojen käytön, sekä oluiden astioinnin kegeihin.
PET-muovipullojen valmistus- ja pakkauslinja asennettiin jo 2003. Haljala sai ensimmäisenä virolaisena juomanvalmistajana elintarviketurvallisuuteen liittyvän ISO 22000 -standardin vuonna 2010.
”Laitteisto on osittain vanhaa, mutta pidetty hyvässä kunnossa. Tulemme uusimaan lähivuosina keittohuoneen ja kylmäjärjestelmät. Lisäksi parannamme rakennusten kuntoa tehtävän kuntokartoituksen mukaisesti”, Pere kertoo.
Tuomas Pere antaa avoimesti kiitosta Haljalassa työskennelleille virolaisille panimoammattilaisille sekä Harboen oluenvalmistuksen osaamiselle. Laboratorio on hyvässä kunnossa ja panimon vesi on suorastaan erinomaista. Se mahdollistaa monenlaisten juomien valmistamisen.
”Varsinkin veden laadun eteen Haljalassa on tehty runsaasti töitä. Panimon käyttämä vesi tulee jopa 180 metrin syvyydestä”, Pere paljastaa.
Tamperelaiset suunnittelevat Rakveren seudusta uutta Viron olutmatkailun kohdetta.
Tulevien suomalaisomistajien saama vastaanotto sekä Haljalassa että koko Länsi-Virumaan maakunnassa on ollut erittäin myönteistä. Vaikka Rakveren seutu ei ole Viron synkintä työttömyysaluetta, jokainen panimolla aukeava työpaikka on tarpeen.
”Oluttehtaan toiminnan jatkuminen on mukava, komea ja asiallinen uutinen, josta koko maakunta on iloinen. Viime vuosi murensi meidän talouttamme Virossa ja Rakveren seudulla. Uudet työpaikat ovat tervetulleita”, Länsi-Virumaan maakuntaliiton puheenjohtaja Einar Vallbaum toteaa.
Haljalan kunta ja oluttehdas sijaitsevat erittäin hyvien yhteyksien päässä Narvaan johtavan nelikaistaisen valtatien varressa. Rakveren kaupunkiin ja kylpylään on matkaa vain 10 kilometriä ja Tallinnaan tunnin ajomatka.
Lähellä ovat Länsi-Virumaan suositut matkailukohteet, kuten Lahemaan kansallispuisto, kapteenien kylä Käsmu sekä Vihulan ja Sagadin kartanot. Kaukana ei ole myöskään Kalle Palanderin Ontikan kartano hotelleineen.
”Parhaimmillaan paikallinen panimo on vetovoimatekijä, joka heijastuu matkailualalle. Me paikalliset tulemme varmasti tarjoamaan yhteistyön kättä. Ehkäpä kartanot ja kievarit ryhtyvät tilaamaan Pyynikiltä Haljalasta omia erikoisoluitakin”, visoi Vallbaum, joka on entinen Länsi-Virumaan maaherra ja Viron parlamentin jäsen.
Heti kun Viron koronarajoitukset sallivat, panimon yhteyteen Haljalaan avautuvat baari ja olutkauppa. Tavoitteena on turistivirtojen pysäyttäminen jatkossa Haljalan olutkeitaassa.
”Suunnitelmissamme on käynnistää heti yhteistyö alueen matkailuyritysten ja -organisaatioiden kanssa. Olisi todella hienoa olla osa alueen perinteikästä ja monien palveluiden matkailukokonaisuutta”, Pere hehkuttaa.
Haljalan oluttehtaalla on kunniakas historia, joka juontaa juurensa neuvostoaikaan.
Oluttehtaan synty juontaa Haljalassa toimineeseen Viru-kolhoosiin, joka perusti Rakveren lähelle panimon vuonna 1975. Oluenvalmistuksen yhtenä tavoitteena oli kerätä rahaa yhteiskunnallisiin kohteisiin, kuten kouluille.
Viron uudelleen itsenäistymisen aikoihin heinäkuussa 1991 kolhoosipanimosta muodostettiin AS Viru Õlu, jonka omistajaksi tuli tanskalainen Harboes Bryggeri.
Virolainen Toomas Varek luotsasi panimoa ensiksi 1980-luvulla kolhoosin esimiehenä. Varek myöntää, että oli osittain sattumaa, että vanha kolhoosipanimo päätyi monikansallisen olutjätin haltuun.
”Tanskalainen liikemiesryhmä oli Toilassa tutustumassa kalanjalostamoon. Mukana oli myös Harboen edustajia, jotka huomasivat jonkin ruokalan nurkassa tynnyreitämme. Vielä samana päivänä he sitten kävivätkin meillä panimolla”, Varek kertoo.
Eikä aikaakaan, kun tanskalaiset palasivat takaisin Haljalaan. Varekin tehtävänä oli käydä osakkuusneuvottelut Harboen kanssa.
”Ajattelimme, että kaikki näytti heille antiikkiselta. Eikä maistatettu olutkaan ollut kummoista. Pääsimme sopimukseen 49 prosentin osuudesta. Tätä vastaan Harboe sijoitti pullotuslinjaan ja muihin uusiin laitteisiin”, panimoveteraani jatkaa.
Vuonna 2005 Haljalan panimossa valmistettiin olutta 16,5 miljoonaa litraa. Viru Õlun markkinaosuus oli tuolloin Virossa 13 prosenttia. Tunnettuja olutmerkkejä vuosien varrella ovat olleet mm. Puls, Wiru, Frederik, Bear Beer, Žiguli, Palmse ja Toolse.
”Tästä uutisesta minulla on hyvä mieli. Haljala on kehittyvä keskus. Me saamme työpaikkoja ja uutta verta, joka on aina hyvästä”, Varek sanoo.
Hyvää mieltä Varekille tuo myös sukutausta, jonka hän kertoo yltävän Haljalan pitäjässä aina vuoteen 1863 saakka. Virolaiset tuntevat Varekin paremmin valtakunnan politiikasta, jossa hän on palvellut mm. sisäministerinä ja Viron parlamentin eli Riigikogun puhemiehenä.
Teksti: Heikki Kähkönen, Pekka Linnainen ja Pyynikin Brewing Companyn tiedote
Facebook Comments