Virossa folkmusiikki on koko kansan musiikkia, jota kuuntelevat ja soittavat niin lapset ja nuoret kuin heidän vanhempansa ja isovanhempansa. Yksi vuoden päätapahtumista on Viljandi Folk, jossa lähiruoka, paikalliset pienpanimo-oluet sekä käsityöt sointuvat yhteen musiikin ja tanssin kanssa. Tänä vuonna kierrätys oli folkilla aiempaa vahvemmin esillä.
Viljandin Perinnemusiikin Festivaali (Viljandi Pärimusmuusika Festival) järjestettiin viime viikonvaihteessa Etelä-Virossa jo 27. kerran. Teemana oli Hea lugu, joka suomeksi tarkoittaa hyvää tarinaa tai kertomusta, myös hyvää musiikkikappaletta.
Esiintyjiä heinäkuun lopun tapahtumassa oli noin 800 ja konsertteja pitkälti toistasataa. Vieraiden määrä nousi reilusti yli 20 000:n.
Viljandi Folk, jolla nimellä tapahtumaa kansan suussa kutsutaan, on profiloitunut selkeästi kestävän kehityksen festivaaliksi. Esiintymislavojen ja koko festivaalialueen koristamiseen on jo vuosia käytetty kierrätysmateriaaleja aina miesten vanhoista paidoista ja cd-levyistä lähtien.
Viime vuonna olutta ja muita juomia varten olivat käytössä kestomuoviset puolen litran juomalasit huuhtelupisteineen. Nyt järjestäjät menivät asetetta pidemmälle ja asettivat musiikinystävien ruokailusta vastaaville yrittäjille kriteeriksi biohajoavien kertakäyttöastioiden käyttämisen sekä jätteiden kierrätyksen.
Ruokatarjonnassa raaka-aineet oli suositeltavaa hankkia myös lähialueilta. Tarjolla oli ilmaiseksi puhdasta hanavettä, jolla sai täyttää tyhjät pullot ja tuopit. Omia vesipulloja tai muuta juomaa festivaalialueelle ei saanut tuoda, siitä pitivät huolen järjestysmiehet ja -naiset.
Käsityöoluen valinta tapahtumaolueksi toi paljon kiitosta, mutta oluen hinta ja maku herättivt keskustelua.
Merkittävin yksittäinen muutos oli juomatarjonnassa. Viime vuoteen saakka yhtenä pääsponsorina ollut suomalaisen Olvin omistama suurpanimo A. Le Coq vaihdettiin Viron Pienpanimoliittoon, jonka tarjonnasta raati valitsi talvella myös Folgi õlun eli festivaalin tapahtumaoluen.
Teemaoluena oli Tanker-panimon Vienna Lager. Sitä, kuten muitakin pienpanimo-oluita, myytiin konserttien myyntipisteissä hanasta neljällä eurolla. Tuopin koko puuttui hintatiedoista, mutta olut laskettiin 16 unssin biohajoavaan lasiin eli käytännössä kyseessä oli 0,4 litrainen juoma-annos.
Festivaalin virallisen oluen maku aiheutti keskustelua. Vienna Lager -nimitys lupaili miedon makuista ja maltaista, mutta Tankerin olut oli suhteellisen humalainen. Sen katkeruusarvot olivat paikalla kiertäneen tiedon mukaan 35 IBU, joten kuumana kesäpäivänä sen juominen tuntui suussa pitkään. Oluen katkeroiksi valmistaja kuitenkin ilmoitti 21 IBU
Monet pitivät Vienna Lageria hyvänä festarijuomana, mutta ne joille se ei maistunut, tilasivat siiderin tai virolaisen perinnekaljan, jossa siinäkin oli miedosti, eli alle 0,5 prosenttia, alkoholia.
Kierrätys toimii jo niin pitkällä, että useat festivaalivieraat tuovat tapahtumaan mukanaan oman tuoppinsa tai kuppinsa.
Festivaalialueella näkyi selvästi roskien lajittelu. Myyntipisteistä myytiin ruokaa ja juomaa myös omiin astioihin. Olipa ainakin yksi festivaalivieras ottanut mukaan perinteisen virolaisen puisen oluthaarikankin. Astioille ja laseille oli oma pesu- ja huuhtelupiste.
Jo useamman vuoden Viljandi Folkilla mukana ollut Mihkel Tammaru Tarton Pierre-ravintolasta kertoi, että heille ruokapalvelujen tarjoajana roskien lajittelu ei tuottanut mitään ongelmaa.
”Folkilla lajittelu on ollut ravintoloita varten jo ennenkin. Nyt se näkyi myös asiakkaille. Viljandissa ollaan selvästi tässä asiassa edistyksellisiä, jos sitä verrataan vaikkapa Laulujuhliin. Meillä on kierrätys jokapäiväistä rutiinia ja täällä se toimii hyvin”, Tammaru kertoi.
Pienpanimot olivat näkyvästi mukana muun muassa 101 juoman teltassa. Lähiruokaa tarjottiin etenkin piknik-alueella. Paistetuiden silakoiden kanssa kilpailivat niin aasialaiset nuudelit kuin japanilaistyyppiset kaaliohukaiset. Piknik-alueen keskellä nähtiin ja kuultiin välillä spontaaneja musiikkiesityksiä.
Paikalla käynyt Viron presidentti Kersti Kaljulaid kiitti puheessaan festivaalin tulevaisuus- ja ympäristömyönteisyyttä. Presidentti ja festivaaliväki nauttivat musiikin juhlasta.
Eniten väkeä saapui Viljandin Linnanmäelle lauantaina, noin 14 000 henkeä. Illan suurin yleisö oli Zetod-yhtyeellä Kirsimäellä, jossa tungos oli melkoinen.
Kaikkiaan festivaalin tapahtumiin osallistui noin 25 000 henkeä. Konsertteihin osallistuvien yhteismäärä oli suurempi, koska neljän päivän festaripassin omistajia oli noin 8 000.
Sunnuntai-iltana oli festivaalin johtajan Ando Kivibergin vetämä perinteinen päätöskonsertti, johon osallistuivat vielä paikalla olleet esiintyjät. Erityisen vivahteen tilaisuuteen toi Andon 50-vuotissyntymäpäivien juhlinta.
Suomalaisia edusti kansainvälisessä seurassa noin sadan hengen kokoonpano Orivesi All Stars. Kaukaisimmat artistit olivat Ghanasta, Kiinasta ja Kanadasta. Koko perheen festivaalin musiikkitarjontaa oli pikkulasten musiikista ja miestenlaulusta kirkkomusiikkiin asti.
Ennen festivaalia järjestetään kaksi kansainvälistä musiikkileiriä: kaksiviikkoinen Eesti ETNO ja viisipäiväinen Laste Etno, joiden tuloksia kuultiin myös festivaalin konserteissa. Seuraavat Viljandin perinnemusiikin festivaalit ovat vuorossa vuoden kuluttua, 23.–26. heinäkuuta 2020.
Teksti: Mikko Savikko
Kirjoittaja on tallinnalaisen The Baltic Guide -lehden emeritus päätoimittaja sekä Viron matkailun ja ruoka- ja juomakulttuurin tuntija. Savikko on ollut Viljandi Folkin jokavuotinen vieras aina 1990-luvulta saakka.
Kuvat: Mikko Savikko, Heikki Kähkönen, Marek Metsladi (pääkuva) ja
Facebook Comments