Suomi on EU:n puheenjohtajamaana tehnyt kaikessa hiljaisuudessa 2. lokakuuta luonnosesityksen, jonka Euroopan Neuvosto vei eilen Komissiolle kasvien geenimanipulaatioon liittyvien direktiivien ja asetusten avaamiseksi ja uudelleen arvioimiseksi. Kärkenä on maatalouden kasvituotanto, mutta uusi CRISPR-geenitekniikka on portti, josta aukeavat myös eläinten ja ihmisen geenien muuntelu. ”On syytä puhua uudesta geenivallankumouksesta”, Viiden Tähden päätoimittaja Eeropekka Rislakki kirjoittaa.
Hiljaisuus GMO-luonnosesityksen ympärillä on korvia huumaavaa. Mistä esitys tuli? Miksi se on tehty salassa ja vailla julkista keskustelua? Mitä Suomi täsmälleen ajaa uudessa GMO-asiassa?
EU:n GMO-lainsäädännön avaamisen takana on ensisijaisesti uusi CRISPR-Cas9-geeniteknologia, johon liittyy valtavia lupauksia ja taloudellisia intressejä, mutta myös jättimäisiä vaaroja.
Muotoseikoilla perusteltuna vuonna 2018 EU:ssa hyväksytty lainsäädäntö ei tunnista uusia geenitekniikoita, ja ne halutaankin pitää GMO-sääntelyn ulkopuolella.
Lukuisat GMO:sta varoittavat järjestöt, kuten Maailman luonnonsäätiö WWF ja Euroopan luomuruoan tuottajien liike IFOAM, ovat vaatineet viikolla, että uudet geenitekniikat pitää sisällyttää olemassa olevaan sääntelyyn, ja uusien geenitekniikoiden jäljitettävyydelle on luotava valvontamenetelmät.
CRISPR-geeniteknologiassa on kyse bakteereista saatavasta proteiinista, jolla voidaan täsmällisesti ohjata haluttu muutos genomin eli koko perimän tiettyyn osaan on sitten kyse kasveista, eläimistä – tai ihmisestä. Löydös on mullistanut koko geeniteknologian. Elämän koodin ympärillä on nyt lukuisia intressitahoja: yksilöitä, yhtiöitä ja valtioita.
CRISPR-Cas9-tekniikan avulla päästään kasvin, eläimen ja ihmisen DNA:n sisälle, ja voidaan poistaa, lisätä tai korvata pätkä DNA:n geneettistä koodia – genomista sammutetaan tai kytketään päälle ominaisuuksia. Muutokset ovat niin halutessa pysyviä – ja geneettisesti periytyviä.
Elämän puuta ja elämän kirjaa koodataan kuin tietokoneohjelmaa uusiksi.
Muutama vuosi sitten kukaan ei kuvitellut, että ihmiskunnalla on työkalu, jolla voi vaikuttaa kaikkiin lajeihin peruuttamattomasti. Tämä ei ole tieteiselokuvaa tai sci-fi-kirjallisuutta. Tämä on todellisuutta tässä ja nyt.
Genomi on eliön koko perimä, joka koostuu DNA:n geeneistä ja kromosomeista. DNA-ketjuissa on yhteensä noin 3 miljardia emäsparia, geenien rakennusyksikköä, joiden järjestys – kartta – selvitettiin kansainvälisessä Human Genome Projectissa, joka valmistui vuonna 2003. Silloin Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton piti puheen:
”Opimme kielen, jolla Jumala loi elämän. Tämä on tärkein ja ihmeellisin kartta, jonka ihmiskunta on luonut.”
Muutos on nyt nopeaa ja peruuttamatonta, koska toisin kuin vielä muutama vuosi sitten, geeniteknologia on halpaa ja helppoa – jopa niin, että sitä voi käyttää kotioloissa ilman yliopistoresursseja. Tältäkin osin puhutaan geneettisestä vallankumouksesta.
Netissä on saatavilla ihmisen genomikartta, sekä self-help-oppaita, kuinka CRISPR-geeniteknologialla voi muokata itseään. Hakusanaksi kirjoitetaan geenin osa, jolloin netistä saa ohjeet, miten CRISPR-Cas9-entsyymi tietää liittyä genomin haluttuun osaan.
Mm. kehonrakentajat siirtyvät steroideista biohakkerimenetelmään geenitekniikalla. EU-alueella mm. Saksa on jo kieltänyt itsehoidot.
Kotilaboratorioiden suurta hupia on tuottaa bioluminenssi-tuotteita eli pimeässä hohtavia kasveja, rottia, koiria, olutta ja mm. joulukuusi. Hohtavuusominaisuus on alun perin kotoisin tulikärpäsestä tai mm. mustekalasta.
Suomen lähettämästä luonnosehdotuksesta käy esille, että tavoitteena on avata Euroopan Tuomioistuimen vuonna 2018 antama päätös kasvien GMO-asioissa, jonka perusteella uusi CRISPR- ja vastaavat teknologiat ovat GMO- eli geenimanipulaatiotekniikkaa, jotka ovat EU-alueella kiellettyjä. EU:n pitäisi valmistella Suomen keskusteluesitys vuoteen 2021 mennessä.
Koska GMO-asia on Suomen puheenjohtajakauden agendalla, sillä on oltava selkeä poliittinen tuki, mutta kukaan ei tule esiin julkisesti.
Mitkä puolueet ovat asian takana? Koska asia ei ole läpinäkyvä, sitä voi vain arvailla. Puolueista ainakin keskusta ja kokoomus, järjestöistä MTK ja sen EU-tason katto-organisaatio Copa-Cogeca (Euroopan viljelijät & eurooppalaiset maatalousosuuskunnat) arvatenkin ovat avauksen takana.
Myös Suomen Bioteollisuus– yhdistys on EU-tason EuropaBion jäsen, kuten ovat Monsanto ja Bayerkin. Edunvalvontajärjestö kiirehtii sekä avoimesti että piilossa geenimanipulaation ja uusien biotekniikoiden hyväksymistä EU:ssa.
Kokoomuksen mukana olo on oletettavaa siksi, että Alexander Stubb ollessaan eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri äänesti yhdessä Viron, Ruotsin, Britannian ja Espanjan kanssa amerikkalaisen GM-maissin viljelyluvan puolesta Euroopassa. Kepun ja MTK:n intressejä molekyyliviljelyn ja -ruoantuotannon suhteen voi vain arvailla.
Täsmennys 10.11.2019, klo 10.41:
Suomi on luovuttanut puheenjohtajuutensa asiassa Hollannin käyttöön ja sen kokoamalle 14 maan koalitiolle, jossa myös Suomi on mukana. Muodollisesti Suomi on avauksen tekijä. GMO-säädösten avaamisesta on päätetty Brysselissä maatalousministerien kokouksessa toukokuun 14 päivänä, jolloin Suomessa toimi vielä Juha Sipilän (kesk.) eronneen hallituksen toimitusministeriö. Maatalousministerinä toimi Jari Leppä (kesk.).
Asia on siten Suomen Keskustan, MTK:n sekä MMM:n tiedossa. Mutta uuden eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenistölle tietoa ei ole viety. Tässäkin mielessä asia noudattaa Hollannin aiempaa puheenjohtajakautta, jolloin sitä syytettiin salailusta. Toisinkin voi valita, kuten EU:n suurin maatalousmaa Puola, jonka ministeri Jan Krzysztof Ardanowski ilmoitti selkeästi kokouksessa, ettei se ole kannattamassa toimia, jotka jättävät takaoven auki uusien geenitekniikoiden liberalisoimiseksi ohi vuoden 2018 GMO-säännösten.
Erityiseksi asian tekee vielä se, että muualla GMO-teknologiaa perustellaan tällä hetkellä lääketieteellisin syin. Suomi perustelee avaustaan maatalouden kasviviljelyllä – molekyylimaataloudella.
Eettisestä näkökulmasta katsottuna Suomi esittää Jumalaa, jolla on luomisen avaimet käsissään, ja vain mielikuvitus on rajana.
On hyvä muistaa, että maataloudessa puhutaan ensisijaisesti kasvien geneettisen perimän muuntelusta. Mutta seuraava tasolla ovat eläimet, ja lopulta ihmiset. Jo nyt puhutaan design-kasveista ja -eläimistä.
Päättelyketjun alkupäässä geeniteknologiaa perustellaan sillä, että prosessi on samaa kuin luonnossa, mutta nopeutettuna. Loppupäässä on lupaus siitä, että mm. syöpä, alzheimer, leukemia, HIV, diabetes ja kaikki perinnölliset sairaudet, geneettiset virheet ja mutaatiot voidaan poistaa.
CRISPR-teknologialla voidaan luoda myös ominaisuuksia, joita kutsutaan parannuksiksi, ainakin kasveista puhuttaessa. Ihmisistä puhuttaessa sitä on perinteisesti kutsuttu rodunjalostukseksi.
Enää edes sydämen siirroissa ei ole kyse nollasummapelistä, sillä uusi sydän voidaan kasvattaa entisen tilalle. Sama koskee raajoja tai mitä tahansa sisäelimiä.
Jokaisella geenimuuntelulla muokataan ympäristöä tavalla, jota ei saa enää takaisin.
Muutokset ovat peruuttamattomia – paitsi ehkä uudella geenikorjauksella, joka kenties johtaa jälleen uuteen ongelmaan. Aiemmin tällaiset muutokset saattoivat viedä tuhansia, satoja tuhansia vuosia.
Aiemmin puhuttiin luonnon valinnasta, nyt teknologisesta valinnasta. Teknologia on siten etääntymistä luonnollisesta, vaikka voimmehan käydä keskustelua siitä, onko teknologia osa luontoa.
Olemme tilanteessa, jossa ns. ituradan soluja kuten siittiöitä, munasoluja ja alkioita muunnellaan tavalla, jossa muutokset periytyvät seuraaville sukupolville. Kyse on ns. geeniajosta, jossa jokin geenimuutettu ominaisuus leviää määrätyn lajin tai rodun kaikkiin populaatioihin – ennemmin tai myöhemmin kaikkialla maailmassa. Muutos ei siis koske yksittäistä organismia, vaan koko populaatiota ja sitä kautta koko ekosysteemiä.
Kun DNA muutetaan, muuttuu myös koko laji.
Luotu ominaisuus voi olla mm. itsensä tuhoava laji, jolloin menetelmää kutsutaan sukupuuttoteknologiaksi. Sitä voidaan soveltaa mm. tuhohyönteisiin ja haittaeläimiin. Mutta mitä tulee tilalle, kun yksi laji katoaa?
Evoluutio itsessään ei jää suremaan kadonneita lajeja eikä sitä kiinnosta kärsimys, sillä evoluution oletetaan kaipaavan sitä, miten asiat olisivat paremmin. Vain vahvimmat ja soveltuvimmat säilyvät.
Kukaan ei voi taata, että geenimuuntelu menee putkeen, eikä muutoksilla olisi vaikutusta kuin lajiin itseensä. Kyse on ekosysteemeistä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ensimmäiset yllättävät geenimokat ovat jo nähneet päivänvalon.
CRISPR-tekniikan supertähdistä, sarvettomista Holstein-naudoista on havaittu ylimääräinen bakteeri-DNA, joka tekee naudoista vastustuskykyisiä antibiooteille.
Eläineditoinnilla saavutettiin sarvettomuus, mutta kaupan päälle tuli lisäominaisuus, jota ei kyetty ennakoimaan. ”Merkitykseltään epäselvät löydökset” ja tahattomat seuraukset ovat geenitekniikoiden arkea.
Miksi juuri asevoimat sekä agribisneksen ytimessä olevat maatalousyritykset ovat niin kiinnostuneita geeniajosta? Vastaus asevoimien osalta liittyy bioaseisiin, agribisneksessä siihen, kuka omistaa ruoan, kuka kontrolloi ruoan tuotantoa, kuka omistaa patentit ja kuka on lopullinen hyötyjä?
GMO-teknologiaan liitetyt riskit eivät ole poistuneet CRISPR:in myötä. Päinvastoin. Tilanne on tällä hetkellä villi ja sekä ympäristö että ihmiskunta ovat vaarallisessa tilanteessa.
CRISPR on nyt kaikkialla, on sitten kyse bakteereista, kasveista, hyönteisistä, eläimistä, ruoasta, lääkkeistä, ihmisistä – tai sodankäynnin uusista bioaseista.
Maataloudesta tiedämme jo aiemmin, että geenimuunnellut lajikkeet karkaavat kasvualaltaan ja geenisaastuttavat naapuripeltoja. Lisäksi tiedämme, että vaaralliset geenimuunnellut organismit karkaavat kehittäjiltään laboratorioista – ja nyt myös kotilaboratorioista.
Siksi pitää olla järjestelmiä, joka suorittavat ennakkovalvontaa, eivätkä keskity vain seurauksiin.
Kun katsoo, miten EU ja Suomi ratkovat ongelmiaan, en olisi luottavainen siihen, miten ne lunastavat evoluution Jumalana olemisen, koska euroon tai maahan muuttoon verrattuna genetiikkateknologiaan liittyvä evoluutiokehitys toimii alueilla, joista ymmärrämme vieläkin vähemmän kuin muista ratkomattomista ongelmista.
Asian ajankohtaisuudesta kertoo sekin, että Suomi on valmistellut genomistrategiaa ja Genomikeskuksen synnyttämistä sosiaali- ja terveysministeriön alle, koska genomilääketiede on 2000-luvun iso trendi.
Odotettavissa on genomilainsäädäntöä pakon edessä – ja kehityksen jäljessä. Strategiassa esitetään käytäväksi myös asiaan liittyvää eettistä keskustelua – jota ei ole käyty edes nyt tehdyn EU-esityksen osalta.
Salailu on huono viesti ja se kertoo siitä, että aktiiveilla ei ole antaa vastauksia geeniteknologiaan liittyviin eettisiin kysymyksiin.
Suomen GMO-ehdotusluonnoksen pitäminen piilossa julkiselta keskustelulta sisältää ajatuksen, että kyseisessä teknologiassa on riskejä ja uhkakuvia, joista kansalaisten ei haluta tietävän.
Tai sitten avointa yhteiskuntaa pidetään rasitteena ja demokratiaa hidasteena, joka sekin on paljon kertovaa.
On tärkeätä ymmärtää, että geeniteknologiaa innokkaasti ja kritiikittömästi eteenpäin ajavat tahot ovat taloudellisten intressien lisäksi ideologisesti teknologiaan sitoutuneita. Osaa heistä voi kutsua transhumanisteiksi.
Transhumanistit uskovat, että ihminen voi tieteellisen ja teknisen kehityksen myötä ylittää nykyihmisyyden fyysiset ja psyykkiset rajoitukset.
Ihminen ei siten nykymuodossa edusta lajimme kehityksen lakipistettä vaan pikemminkin hyvää alkua, ja esimerkiksi vanhenemisen estämisen teknologian jälkeen ikääntymisen pitäisi olla valinta ja vapaaehtoista. Transhumanistit pyrkivät tutkimaan tällaisia teknologioita ja soveltamaan niiden hyötyjä. Kuten tapana on, Suomessa ei juurikaan käydä keskustelua teknologioiden etiikasta tai haitoista.
On pakko kysyä: ymmärtävätkö Suomen biohakkerit olevansa transhumanistisen liivijengin hang around -jaosto pyrkiessään parantamaan ihmisen suorityskykyä elämän kaikilla osa-alueilla?
Edellisen GMO -aallon nostattama vastustus on opettanut tieteilijät ja alan yritykset varovaisuuteen ja luomaan strategioita perusteluineen, joiden vastustaminen on vaikeaa – jopa mahdotonta, koska ollaan hyvällä asialla. Sitä kutsutaan ”vastustamattoman hyvän tekemisen strategiaksi”. Tästä esimerkkinä on lupaus syövän lopullisesta nujertamisesta.
Otteluita käydään nyt kaikilla tasoilla. USA:n elintarviketurvallisuusvirasto USDA on parhaillaan muuttamassa GMO-elintarvikkeiden merkintäjärjestelmää. Sana GMO poistuu ja tilalle tulee BE (bioengineered), koska näin GMO:n paha kaiku kuluttajien mielistä pyritään poistamaan.
Suomessa ei ole päädytty pelkkään harhautukseen, vaan silkkaan salailuun.
Teksti Eeropekka Rislakki
Kuvat Pixabay, USDA, ER-arkisto
Facebook Comments