Ylen TV1 esitti ohjelman yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta päätöksenteossa otsikolla Lobbarit ilman rajoja (16.10.). Siinä lobbaaminen esitettiin erityisesti elinkeinoelämän vaikuttamisena poliitikkoihin eduskunnan käsittelyssä olevan alkoholilakiin liittyen. Ylen valitsema näkökulma jätti yhtä paljon kertomatta kuin se antoi vastauksia.
Palataanpa heti alussa lähtöruutuun. Alkoholilain kokonaisuudistus on ollut käynnissä vuodesta 2011. Sitä on yritetty runnoa kasaan monen hallituksen ja ministerin voimin huonolla tuloksella. Nyt laki on vihdoin edennyt eduskuntaan ja sen odotetaan palaavan valiokuntakierrokselta kansanedustajien käsiteltäväksi marraskuussa.
Keskeisintä roolia lainvalmistelussa on näytellyt sosiaali- ja terveysministeriö. Erityisesti virkamiesten voimakaksikon, Ismo Tuomisen ja Kari Paason, rooli on ollut näkyvää ja tuloksekasta. Heidän pyyteetöntä työtään eivät ole tiuhaan vaihtuneet ministerit poliittisella ohjauksellaan päässeet häiritsemään.
Alkoholilain valmistelussa olennaista on ollut hyvän ja pahan vastakkainasettelu.
Ministeriön taktiikkana alkoholilain valmistelussa on ollut asettaa ”kansanterveydelliset ja elinkeinopoliittiset tavoitteet ja jännitteet ovat vastakkain” (STM 1.10.2015). Tuon pelikirjan ansiosta kansanedustajat kiistelevät nyt kaupassa myytävien alkoholijuomien prosenttirajasta sekä juomien valmistustavoista.
Ja näistä lillukanvarsista eduskunta tulee äänestämään puuttumatta suureen kokonaisuuteen, jonka kirkkaimpana johtotähtenä on Alko Oy:n monopolin säilyttäminen.
STM:n pohjana on perinteinen hyvän (kansanterveys, lapset ja nuoret) ja pahan (alkoholielinkeinot; erityisesti Panimoliitto) välinen ristiriita. Vastakkainasettelu konkretisoitui kaksi vuotta sitten, kun STM järjesti kaksi työpajaa, joissa alkoholielinkeinojen edustajat – nämä parjatut lobbarit! – sekä terveys- ja lastensuojelujärjestöt kohtasivat toisensa.
Rintamalinjojen väliin ei haluttu ketään ylimääräistä sotkemaan. Olin tuolloin Olutliiton puheenjohtaja, ja pyrin työpajoihin mukaan kuluttajajärjestön ja lain kohderyhmän edustajana, mutta turhaan. Ismo Tuominen vastasi, että kokoushuoneessa ei kuulemma ollut tarpeeksi tilaa. Sen sijaan esimerkiksi tupakoinnin vastustamisyhdistys Suomen ASH:ille jakkara löytyi.
Tarkoituksenhakuinen vastakkainasettelu luo pohjan yksinkertaiselle vaikuttamiselle, siis lobbaamiselle. Alkoholilain valmistelussa sitä on harjoitettu yhtä lailla valtionavuilla toimivien kansanterveys- ja raittiusjärjestöjen taholta kuin elinkeinoelämänkin suunnalta. Alkon tehokkaimpia lobbareita ovat sen hallintoneuvoston jäsenet, jotka istuvat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
Lobbarin tehtävä on vaikuttaa epävirallisia kanavia pitkin päättäjiin. Lobbarit jaetaan hyviin, pahoihin ja rumiin.
Lobbarilla ei ole toimialaa tai kasvoja. Suomessa näistä vaikuttajista ei ole olemassa lakisääteistä rekisteriä. Alkoholilain valmistelussa ja Ylen journalismissa lobbarille on annettu kasvot. Ne ovat ihmisiä syöpään tappavaan tupakkateollisuuteen rinnastettavan panimoalan kasvot.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtajan Elina Ussan rooli kävi MOT:n ohjelmassa selväksi. Ussa edustaa teollisuutta. Hänen palkkansa maksajia ovat juomien valmistuksen ja maahantuonnin parissa toimivat yritykset. Olisi melko kummaa, ellei hän toimisi työssään työnantajansa tahdon mukaisesti, kuten tekevät vastapuolenkin vaikuttajajärjestöt, Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry etunenässä.
Ussan vastapuolena haastatellun Ylen jokapaikan ”päivystävän dosentin” Heikki Hiilamon rooli ja yhteydet jätettiin ohjelmassa kertomatta. Virallisesti Hiilamo on sosiaalipolitiikkaan erikoistunut professori VID-yliopistossa Oslossa ja Helsingin yliopistossa.
Hiilamo sai vuosina 2015 ja 2016 Alkoholitutkimussäätiöltä lähes 23 000 euroa alkoholielinkeinojen vaikuttamiseen liittyvään tutkimustyöhön. Hiilamon kanssa vaikuttamista tutkiva Helsingin yliopiston tutkija Juha-Pekka Lauronen sai lisäksi 21 000 euroa samaan hankkeeseen.
Alkoholitutkimussäätiön tärkeimpiä rahoittajia on Alko Oy. Säätiö on tutkimuksellisesti autonominen ja sen hallituksen jäsenet valitsee sosiaali- ja terveysministeriö, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Alko.
Piiri pieni pyörii, ympäri käydään ja yhteen tullaan.
Ylen MOT-ohjelmallekin on olemassa juurensa ja lähteensä. Hiilamo on Ylen entinen toimittaja sekä nykyisin uutis- ja ajankohtaistoiminnan vakituinen kolumnisti. Hiilamon valintaan haastateltavaksi ei voi olla vaikuttamatta hänen työhistoriansa Ylessä sekä elokuussa Ylelle kirjoittamansa kolumni, jonka ydinsanoma oli, että ”alkoholiteollisuus lobbaa samanlaisilla väitteillä kuin tupakkateollisuus aikoinaan”.
En syytä STM:ää, Yleä ja Alkoa salaliitosta alkoholilain valmistelun ympärillä, sillä siihen minulla ei ole riittävää näyttöä. En edes siinä tapauksessa, että tiedän Alkon johdon tapailevan Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päälliköitä sekä STM:n Ismo Tuomisen suosivan joitakin toimituksia ja toimittajia aiheiden ja näkökulmien valinnassa.
Alkoholilain kokonaisuudistuksen käsittely on todella herkässä vaiheessa, kun eduskunnan eri valiokunnat valmistelevat sitä päätettäväksi ja toivottavasti mahdollisimman pian myös voimaantulevaksi. Kaikki keinot lain sisältöön ja kansanedustajien lopullisten kantojen muodostamiseen vaikuttamisessa ovat tehokkaassa käytössä. Siihen tarvitaan myös Ylen kaltaista korporaatiota sekä puolueettoman median riippumattomuutta ja uskottavuutta.
Ylen uutis- ja ajankohtaistoimitukset ovat valinneet jo vuosia sitten puolensa: alkoholista ja lainsäädännöstä tulee kertoa ensisijaisesti ongelmien ja haittojen aiheuttamisen näkökulmasta.
Siksi MOT:n lobbausohjelman osuminen, sekä sen näkökulmien ja haastateltavien valitseminen, juuri tähän saumaan ei kenties ole sittenkään aivan puhdasta sattumaa ja pyyteettömän objektiivista journalismia. MOT.
Heikki Kähkönen
Kirjoittaja on Viisi Tähteä -verkkomedian toimituspäällikkö.
Facebook Comments