Vähän yli vuosi sitten Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar kutsui koolle yöelämän ammattilaiset keskustelemaan ilta- ja yötalouden edellytyksistä Helsingissä. Vieraina olivat myös Berliinin ja Amsterdamin yöpormestarit kertomassa kaupunkiensa tuloksista. Nyt Helsinki saa oman yöpormestarin eli yöluotsin, jonka tehtävänä on aktivoida ja luoda edellytykset ilta- ja yöelämän potentiaalin täyttymiseksi.
Kyse on paljon suuremmista asioista kuin anniskelun jatkolupailmoituksesta. Kyse on kaupungin ilta- ja yöelämän vetovoimatekijöistä. Kaupunki joko hukkuu hallinnolliseen sääntelyyn tai se vapauttaa potentiaalinsa. Muutoin sen on vaikea pitää asukkaistaan kiinni, tai houkutella uusia asukkaita, osaajia sekä ennen kaikkea turisteja.
Helsinki ei kilpaile houkuttelevuudesta vain kotimaan kaupunkien kesken. Kilpailu käydään koko Itämeren alueella.
”Yöpormestari-idea ei ole syntynyt tyhjästä vaan vastaavat toiminnot ovat jo useissa kaupungeissa kuten Berliinissä, Amsterdamissa, Pariisissa, Lontoossa, New Yorkissa, Tokiossa, Zürichissa, Toulousissa ja mm. Calissa”, Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar muistutti selvityksen julkistamistilaisuudessa Helsingin Sofia Future Farmissa.
Vuosi sitten keväällä Helsingissä Nasima Razmyarin koolle kutsumassa keskustelutilaisuudessa paikalla olivat myös Amsterdamin yöpormestari-organisaation vetäjä Mirik Milan sekä Berliinin Club Commissioner Lutz Leichsenring. Berliinin edustaja käytti ilmiöstä termejä yötalous (night economy) ja tapahtumatalous (scene economy).
Tilaisuuteen kutsutut Helsingin ilta- ja yöelämän edustajat ehdottivat keskuudestaan jatkoselvityksen tekijöiksi klubipromoottorit Oded ja Asaf Peledin, Art Goes Kapakan Mikko Leistin, ravintoloitsijan ja Flow Festivalin tuottajan Toni Rantasen sekä liveklubien, musiikkifestivaalien ja konserttijärjestäjien etujärjestön LiveFIN:in toiminnanjohtajan Salla Valliuksen.
”Kaikki selvitykseen osallistuneet palveluntuottajat näkivät Helsingin yössä paljon käyttämätöntä potentiaalia. Ilta- ja yöelämässä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta maailman toimivimmaksi kaupungiksi pyrkivä Helsinki voi olla toimivin myös yöllä. Ihmisillä on tarve elää myös öisin”, apulaispormestari Nasima Razmyar kommentoi nyt tehtyä selvitystä.
”Monissa kaupungeissa toiminnan tavoitteena on aktivoinnin lisäksi suitsia erityisesti yöelämän häiriötekijöitä. Mekin lähdemme siitä, että ne, jotka eivät osallistu yöelämään, saavat nukkua”, Razmyar lupaa Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren terveisin.
Selvityksessä ilta- ja yöelämän osa-alueiksi nousivat:
– kaupan ala ja elokuvatoimijat
– musiikkiklubit ja -festivaalit
– ruokaravintolat ja kahvilat
– esittävä taide
– liikennepalvelut
– majoitus
– museot ja galleriat
Yöluotsi on ensimmäinen askel siihen, että ilta- ja yöelämä saa tunnustetun aseman kaupungin suhtautumisessa sekä toiminnoissa.
Selvityksen mukaan kaupungilta toivotaan vähemmän byrokratiaa ja enemmän rohkeutta. Nasima Razmyarin mukaan kaupungin johto suhtautuu yksimielisen positiivisesti asian kehittämiseksi.
Ensi syksynä toimeen astuva yöluotsi on kokeiluvaihe ja pesti kestää määräajan vuoden 2021 loppuun saakka, jolloin toiminta arvioidaan uudelleen. Yöluotsi toimii Helsingin kaupungin viestinnän alaisuudessa, koska viestintä toimii yli kaupungin hallinto- ja toimialojen. Myös kaupungin tapahtumakartta syntyy viestintäosastolla.
Nyt julkistetussa selvityksessä ei nouse esille Berliinin ja Amsterdamin esimerkkien mukaisesti, mitä mm. entisille toimisto-, virasto- ja teollisuustiloille voisi tehdä.
Helsingissäkin on parhaillaan tyhjänä yli puolitoista miljoonaa neliömetriä toimistotilaa. Vain pieni osa voidaan muuttaa asunnoiksi tai hotelleiksi – toimistoja osasta niistä ei enää koskaan tule, koska uutta, modernia toimistotilaa rakennettaan koko ajan lisää.
Osa soveltuu kuitenkin mainiosti yöelämän käyttöön joko kiinteinä tai projektiluontoisina tiloina. Tähän tarvitaan strategista kaupunkiohjausta ja lupamenettelyä, joka mahdollistaa toimeliaisuuden Helsingin elävöittämiseksi entisestään.
Selvityksessä peräänkuulutetaankin visiota yöluotsitoiminnalle. Sitä voisi kutsua myös strategiaksi, joka suuntaa yöluotsin toiminnan tavoitteelliseksi kaupungin ja toimijoiden näkemysten mukaisesti.
Helsinkiä hieman suuremmassa Amsterdamissa kaupungin virallisena politiikkana on osoittaa luovalle käytölle joka vuosi 10 000 m² uutta tilaa käytöstä poistuneista tehdas- ja konttorirakennuksista. Kaikkiaan Amsterdamissa on tilaa luovassa art factory -käytössä noin 180 000 m².
Painopiste on ilta- ja yöelämässä: ravintoloissa, klubeissa, konserteissa ym. kaupunkitapahtumissa ja -festivaaleissa.
Helsingin mallina toimineiden Amsterdamin ja Berliinin esimerkit osoittavat, että yöpormestari-toiminto on luonut oikeita hyötyjä niin talouden kuin viihtyvyydenkin näkökulmasta.
Häiriökäyttäytyminen vähenee, myös naisten ja vähemmistöjen ääni kuuluu paremmin, yritysten ja kunkin alueen asukkaiden toiveet ja intressit pystytään huomioimaan ja sovittamaan yhteen. Kaikkiaan yöluotsiorganisaatio turvaa kehityksen kaikkien osapuolien huomioon ottamisella.
Pakko kommentoida: suurin este yksityisen toimeliaisuuden aktivoinnille on kaupunki itse, koska Helsinki on Suomen suurin tapahtumajärjestäjä, joka kilpailee yksityisten toimijoiden kanssa samoista yhteistyökumppaneista.
Toinen kommentti: Helsingissä ollaan herkkiä valittamaan melusta ympäristökeskukselle, joka rajoittaa yötoimintaa.
Kolmas kommentti: Helsingin keskusta-alueelta poistuu jatkuvasti ilta- ja yötoimintaan soveltuvia tiloja rakennusten uusiokäytön vuoksi. Siksi käyttökelpoisten tilojen vuokrataso nousee ja kehitys on kaupungin päätösvallan ulkopuolella. Käyttöön soveltuvat tilat ovat yhä kauempana keskustasta.
Neljäs kommentti: selvitys ei ennakoi kaupunkirakenteen muutosta, joka johtuu kaupungin uptown- ja downtown -suunnitelmasta, jossa toinen keskusta syntyy parhaillaan Keski-Pasilaan.
Teksti ja kuvat: Eeropekka Rislakki
Facebook Comments