Kun aloin 18 vuotta sitten työskennellä ravintola-alalla, alkoholin kulutuksesta yli 20 prosenttia nautittiin ravintoloissa. Nyt ravintoloiden osuus on enää 10 prosenttia. MaRan mukaan alaltamme on kadonnut tuon muutoksen johdosta noin 15 000 työpaikkaa.

Uuden alkoholilain mukanaan tuomat uudistukset ovat tervetulleita pieniä askelia oikeaan suuntaan myös ravintola-alalle. Niillä ei kuitenkaan vielä tehdä ihmeitä, saati palauteta suurempaa osaa alkoholinkulutuksesta takaisin anniskelupaikkojen valvottuihin tiloihin.

Ravintola-ala ei vastustanut kaupassa myytävien alkoholijuomien rajoitusten purkamista. Mielestäni alamme toimi siinä fiksusti, eikä ottanut tyypillistä suomalaista kantaa asiaan eli ”jos ei me saada jotakin, niin ei noidenkaan pitäisi saada”.

Toivon kuitenkin, että nyt myös ravintola-ala saisi jotakin konkreettista tukea, jonka avulla pystyisimme investoimaan ja kehittämään uusia palvelualan työpaikkoja. Mielestäni tässä tehokkainta olisi laskea alkoholin arvonlisävero ravintoloissa myytävän ruuan tasolle.

”Kun 10 vuotta sitten vaadin alkoholijuomien alvin laskemista, pidettiin sitä utopistisena ideana.”

Viime vuonna tuo utopia oli jo sen verran muuttunut realismiksi, että valtiovarainministeriö teki laskelmia asian tiimoilta. Niiden mukaan arvonlisäveron lasku ravintoloissa myytävän alkoholin osalta aiheuttaisi noin 130 miljoonan euron loven valtion kassassa.

Äkkiseltään tämä kuulostaa kamalan suurelta summalta, mutta esimerkiksi valtion yritystukiin verrattuna se on vain muutaman prosentin luokkaa. Itseasiassa tuo 130 miljoonaa on saman verran kuin viihderisteilyalukset saavat tukia valtiolta vuodessa.

Ravintola-ala ei vastustanut kaupassa myytävien alkoholijuomien rajoitusten purkamista. Kuva: Pixabay.

En kuitenkaan vaadi tukia keneltäkään pois, haluan vain ja ainoastaan parantaa oman alamme kilpailukykyä ja ennen kaikkea luoda sellaisen toimintaympäristön, jossa pystymme luomaan alastamme yhden maailman parhaista.

Ohessa on neljä perustetta, joiden vuoksi tulen taistelemaan ravintola-alvin alentamisen puolesta tulevat vuodet yhtä aktiivisesti kuin yhdeksän viime vuotta taistelin nyt toteutuneiden vapaampien aukioloaikojen puolesta.

”Todelliset kustannukset ALVIN alentamisesta olisivat merkittävästi pienemmät kuin laskennallinen 130 miljoonaa.”

1. Alkoholin arvonlisäveron alentaminen tulisi luomaan alalle kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, jotka taas toisivat valtiolle uusia verotuloja ja vähentäisivät työttömyyden hoitokuluja.

2. Valitettavasti korkeiden asumiskulujen vuoksi kuluttajilla ei juurikaan ole varaa käydä ravintoloissa nauttimassa vapaa-ajasta. Hintojen alentaminen lisäisi varmasti suomalaisten käyntiä ravintoloissa, mikä puolestaan parantaisi ravintoloiden käyttöastetta ja sitä kautta käyttökatetta. Nykyinen noin 2 prosentin keskimääräinen käyttökate ravintolalla ei valitettavasti riitä, sillä alalla joudutaan myös investoimaan paljon.

Horeca-ala tarvitse ensisijaisesti toimivat sisämarkkinat. Kuva: Pixabay.

3. Meidän on turha haaveilla, että maamme nousee Pohjoismaiden johtavaksi matkailumaaksi ilman toimivia ravintola-alan sisämarkkinoita. Muut Pohjoismaat tulevat jatkossakin olemaan valovuosia edellä matkailussa, ellemme pysty aktivoimaan suomalaisia käyttämään kotimaisia palveluita.

Ravintoloita ei voi kehittää ja niihin investoida pelkästään ulkomaalaisia turisteja varten. Matkailuala tuottaa jo nyt yli 4 miljardin vientituloja vastaavan summan. Mahdollisuuksia olisi kuitenkin merkittävästi suurempiin tuloihin hyvin lyhyellä aikavälillä, mikäli poliitikkojen tuki palvelualoille olisi muutakin kuin sananhelinää.

Oikeilla toimenpiteillä summa olisi jopa triplattavissa seuraavien 10 vuoden aikana. Silloin matkailu olisi komeasti maamme suurin vientiala!

Tavoitteena on, että ihmiset viihtyvät ravintoloissa ja nauttivat juomansa valvotuissa olosuhteissa. Kuva: Pixabay.

4. On lähes kaikkien intressi (pl. kotisohvia myyvien tahojen), että alkoholin kokonaiskulutuksesta mahdollisimman suuri osa kulutetaan ravintoloissa. Nyt olemme tässä mielessä yksi vanhoista Itä-Euroopan maista, sillä lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa ravintoloiden osuus kokonaiskulutuksesta on pitkälti yli 20 prosenttia.

Tutkimusten mukaan länsieurooppalaisessa mallissa haitat ovat pienemmät ja valtio tienaa enemmän kuin niissä maissa, joissa kulutus ravintoloissa on alle 20 prosenttia. Irlannissa ravintoloiden osuus kokonaiskulutuksesta on yli 40 prosenttia.

”Lähes kaikki puolueet ovat olleet suopeita arvonlisäveron laskemiselle.”

Myös osa terveysjärjestöistä ovat tätä tolkullista uudistusta kannattaneet. Minulle jopa ehdotettiin järjestöpuolelta, että jos ravintola-ala asettuisi vastustamaan kauppojen alkoholiprosenttirajan nostoa, he tukisivat julkisemmin anniskellun alkoholin arvonlisäveron laskua. Luonnollisesti tuollaiset lehmänkaupat eivät kiinnostaneet.

Useat puoluejohtajat ovat jo ehtineet useaan otteeseen lupailla ravintola-alalle tällaista tolkullista uudistusta. Jostain syystä nämä lupaukset ovat kuitenkin päässeet budjettiriihissä unohtumaan.

Alkoholijuomien arvonlisäveron laskeminen on ensimmäinen keino ravintola-alan elvytykselle. Kuva: Pixabay.

Lupaan taistella seuraavat vuodet täysillä ravintola-alkoholijuomien alvin laskemisen puolesta. Lupaan jälleen kerran, etten laita näppäimistöäni tuppeen ennen kuin järki voittaa myös tässä asiassa ja pääsemme luomaan maahamme uusia työpaikkoja sekä nostamaan myös ravintola-alan Pohjoismaiden parhaimmistoon!

Tässä asiassa minulla on luonnollisesti ravintoloitsijan oma lehmä ojassa ja ajan häikäilemättä myös omia etujani, kuten kunnon kapitalistin kuuluukin.

Antti Raunio
Kirjoittaja on ravintoloitsija ja Night People Group Oy:n toimitusjohtaja. NPG on perustettu vuonna 2011. Yhtiöllä on 14 ravintolaa ympäri maata. NPG:n palveluksessa on suoraan ja välillisesti 1000 työntekijää. Yrityksen ravintoloissa vierailee vuosittain yli miljoona ihmistä.

Facebook kommentit