Suomen suurimmat ravintolakorporaatiot, S-ryhmä ja NoHo Partners, kasvattivat viime vuonna myyntiään yhteensä lähes 150 miljoonalla eurolla sekä tahkosivat kymmenien miljoonien liikevoitot. Samanaikaisesti alan pienet ja yksityiset yritykset taistelevat kannattavuutensa rajoilla. Ravintola-alalla on käynnissä kova pudotuspeli, jossa jättikonsernit vievät ja muut vikisevät.
NoHo Partners ja S-ryhmä kertoivat torstaina tilinpäätöstiedotteissaan, että vuosi 2023 oli molempien yritysten matkailu- ja ravintolatoiminnalle menestyksekäs. Kaksikon mara-liikevaihto oli yhteenlaskettuna huimat 1,19 miljardia euroa.
S-ryhmän viesti asiakkailleen kasvutilanteessa on, että vihreässä kortissa on tällä hetkellä vetovoimaa ja ravintolakauppa käy. Vihreän S-kortin haltijoita on Suomessa neljä miljoonaa. Asiakasomistajat saavat monia rahanarvoisia etuja ravintolaruoasta ja alkoholittomista juomista bonusten lisäksi.
S-ryhmän matkailu- ja ravintola-alan liikevaihto oli viime vuonna 814 miljoonaa euroa. Myynti kasvoi vuodesta 2022 peräti 86 miljoonaa euroa. Luvut sisältävät Viron hotellit ja ravintolat. Venäjällä liiketoiminta on loppunut. Tarkemmat talousluvut, mm. liikevoiton, yhtiö kertoo maaliskuussa.
Yhtiön tiedotteen mukaan mara-kaupan liiketulos nousi plussalle monen vaikean vuoden jälkeen. S-ravintoloiden kehitystä ovat siivittäneet nopean syömisen konseptit, kuten Pizza&Buffa sekä uusi Babista-kebabketju. Myös ABC-ravintoloissa ovipumppu on laulanut tiheään tahtiin.
Vuosi 2023 oli NoHo Partnersille silkkaa menestystä monella rintamalla.
NoHo Partnersin kasvu Suomessa ja muissa toimintamaissa jatkui edelleen viime vuonna. Yhtiö kahmi 36 miljoonan euron liikevoiton. Liikevaihto kasvoi 60 miljoonalla, yhteensä 372 miljoonaan euroon.
NoHo ennakoi kasvun jatkuvan vähintään yhtä vauhdikkaana. Yhtiö arvioi saavansa kuluvalta vuodelta 430 miljoonan liikevaihdon ja tekevänsä voittoa 40 miljoonaa euroa. Kasvuluvut ovat toimialaraportteihin nähden todella hurjia.
Kova tulos perustuu NoHo Partnersin tekemiin yrityskauppoihin sekä konsernin hallinnollisten ja muiden kiinteiden kustannusten karsintaan. Yrityskaupoista Suomessa näkyvimpiä olivat viime vuonna Helsingin Messukeskuksen 15 ravintolan, Sushibar + Wine -ketjun neljän avintolan sekä Helsingin yökerhojen Apollo Live Clubin, Maxinen ja Kaivohuoneen siirtyminen NoHolle.
Friends & Brgrs liittyi osaksi konserniin perustettua Better Burger Society -yhtiötä. Marraskuussa Helsingin ydinkeskustassa avautui lisäksi Helsingin Kulttuurikasarmin neljän ravintolan kokonaisuus.
Korporaatiojätit tekevät tulosta ja muiden näkymät synkkenevät.
Vaikka ravintolakaupan jätit jakavat bonuksia ja osinkoja omistajilleen, ravintola-ala rypee syvissä vesissä. Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan mukaan alan näkymät synkkenevät edelleen ja kustannuskehitys kaataa ravintoloita.
MaRan torstaina julkistama jäsenkysely kertoo, että kahdella kolmasosalla toimialan yrityksistä tilanne on heikompi kuin viime vuonna. Tähän enemmistöön eivät kuulu MaRan kaksi suurta jäsenyritystä, jotka ovat edellä mainitut S-ryhmä ja NoHo Partners. Niiden talouslukuja tarkastelemalla saa kuvan, että koko ala on yhä koronapandemian jälkeisessä nousukiidossa.
On selvää, että valtaosalla ravintola-alan yrityksistä palvelujen kysyntä jatkuu alkuvuonna heikkona eikä paranemista ole näköpiirissä keväälläkään. MaRan mukaan nykyinen tilanne poikkeaa aiemmasta siinä, että lopettaneiden paikkojen joukossa on hyvin menestyneitä ravintoloita.
Viime kuukausina monet tunnetut ravintolat ovat ajautuneet konkurssiin. Niiden joukossa ovat mm. Helsingin kauppakeskuksissa toimivat Ravintola Faz Lizard Herttoniemi ja Bali Brunch sekä Fat Ramen ja tuoreimpana keittiömestari Tomi Björckin luotsaama Lily Lee.
Sama viesti kantautuu myös maakunnista, joissa – päinvastoin kuin pääkaupungissa – toimintansa lopettaneiden ravintoloiden kiinteistöihin ei löydy uusia yrittäjiä. Laajimpana näistä viihderavintoloiden ja pubien puolella koronapandemian alla vahvasti kasvanut tanskalainen Rekom ilmoitti viikko sitten muutosneuvotteluista, joiden seurauksena yhtiö on mahdollisesti sulkemassa ainakin osan baareistaan ja yökerhoistaan.
Kaikkiaan Suomessa haettiin 314 ravintola-alan yritystä konkurssiin viime vuonna – ravintoloiden määrä on luonnollisesti suurempi, koska yhden yrityksen alla voi olla useampi toimipiste. Lopettaneiden määrää voi vain arvailla.
Ravintolakauppa polarisoituu. Edunvalvonta on yhtenäistä, mutta ei yhdenvertaista.
Alan edunvalvonta on nyt suuren haasteen edessä. Olemme arvostelleet useita kertoja Viidessä Tähdessä, aiemmin paperilehdessä ja nyt verkkomediassa, että Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ei aja tasapuolisesti kaikkien jäsentensä etuja.
Koko MaRan edunvalvontakenttä on levällään kuin kuuluisan Jokisen eväät. Ravintola-alan suulla puhuvat niin jättimäiset korporaatiot kuin pienet kahviloiden ja ruokaravintoloiden omistajat sekä pubit ja yökerhot. Oman lusikkansa soppaan pistävät leirintäalueet, huvipuistot, liikenneasemat ja keilahallit. On selvää, että jonkun viesti ja hätähuuto jää kertomatta ja jonkun toisen poliittinen agenda näkyy ja kuuluu paremmin.
MaRan torstain tiedotteessa keskeisenä viestinä oli, että ”syksyllä 2021 alkanut ennennäkemätön kustannuskehitys on kaatanut alan yrityksiä, jotka kärsivät edelleen koronarajoitusten ja Venäjän sodan seurauksista”. Sitä on vaikea uskoa, kun lukee jättiyritysten huimia tuloslukuja ja kasvutavoitteita.
Siten MaRan vaatimus pidättäytyä ravintolaruoan mahdollisesta alv-korotuksesta on nähtävä lähinnä viestintänä jäsenkentälle. Nyt Suomen taloudessa jylläävät suuremmat voimat kuin yksi toimiala, jota ei ole historiallisesti katsottuna kuultu aiemminkaan.
On selvää, että suurten toiveikkuus kasvusta sisältää ennusteen kilpailutilanteen muutoksesta, jossa pieniä yrityksiä poistuu markkinoilta suurten alta. Osa pienistä sekä alan osaajien uusista ravintoloista päätyy suurten portfolioon.
Ravintolakenttä elää vahvaa polarisoitumista, jossa menestyksen eväät noudattavat suuruuden ekonomiaa. Tuotannon ja palveluiden – lue: toimipaikkojen – määrän kasvaessa keskimääräiset kustannukset laskevat. NoHo Partners kertoo tämän avoimesti osakasviestinnässään. Samaa noudattaa S-ryhmä tiukalla konseptiohjauksellaan ja vihreän kortin kuluttajapolitiikallaan.
Sen sijaan kustannusten noususta ja kysynnän heikkenemisestä kovaa osumaa ottavat ja kannattavuuden rajoilla kärvistelevät pienet yritykset ajautuvat yhä vaikeampaan tilanteeseen.
Huolia lisää se, että olemme pudonneet muiden Pohjoismaiden talouskehityksestä jo aikaa sitten, eikä nopeaa ostovoiman lisäystä ole näköpiirissä. Siten kakkua jaetaan nyt vähentämällä jakajien määrää.
Heikki Kähkönen, toimituspäällikkö
Eeropekka Rislakki, päätoimittaja
Kuvat: Andres Teiss
Facebook Comments