Kun Restamax Oyj ilmoitti maanantaina ennen pörssin sulkeutumista YT-kierroksen päättymisen jälkeisestä 200 hengen vähennyksestä ja 40 työtehtävän muuttumisesta osa-aikaiseksi, sijoittajailmapiiri keveni, ja tiistaiaamuna vartti pörssin avautumisen jälkeen yhtiön kurssi nousi 8 prosenttia 8,88:een euroon.
Sen sijaan tiistaina kello 10 alkaneen osavuosikatsauksen tiedotustilaisuuden jälkeen kurssi tasaantui 8,60 euroon iltapäivään mennessä.
Kurssi ei villiintynyt, vaikka osavuosikatsauksessa kerrottiin pieni pommi: taas tappiollisia ravintoloita lakkautetaan tai myydään. Viestintä oli harkittua, tarinat ja draaman kaari hiottuja.
Tähän on tultu. Ja tähän on totuttava.
Sijoittajaviestintä (lue: tarinankerronta) on tullut ravintola-alalle, eikä se rajoitu enää vain lautasella olevan raaka-aineen alkuperään tai viinisuosituksen makunyanssien kuvailuun.
Pörssissä tarinankerronnan tehtävänä on vedota sijoittajien uskoon ja ahneuteen, sekä hälvennettävä epäilyjä ja epäluottamusta.
Restamaxin tapauksessa sijoittajaviestinnälle (lue: tarinankerronnalle) on useita syitä. Ensinnäkin kyse on ravintolayhtiöstä, joka on jo sinänsä outo lintu suomalaisessa rationaalisuutta korostavassa pörssissä, vaikka usein kaikki juoksevatkin samaan suuntaan, koska ei ole hävettävää olla yhdessä väärässä.
Toisekseen Restamax on kansainvälisesti poikkeuksellinen pörssiyhtiö, sillä sen toiminta ei perustu yhteen ideaan ja konseptiin, jota voidaan skaalata ketjun muodossa läpi maan tai maailman.
Yhtiön portfolio sisältää lukuisia ravintolakonsepteja eri kategorioista: pikaruoasta olutkuppiloiden kautta yökerhoihin ja fine diningiin, joka on alaa tuntemattomille kokoelma pelkkää silppua. Where’s the beef?
Hyvinä tarinankertojina Restamaxin toimitusjohtaja Aku Vikström ja Restamaxin omistaman henkilöstövuokrausyhtiö Smilen toimitusjohtaja Sami Asikainen tekivät tiistaina parhaansa. Vähempi leirinuotiopuhe ei olisi edes riittänyt.
Restamax on ollut tähän asti historiallisesti katsottuna ns. kasvuyhtiö, joka on kasvattanut liikevaihtoaan koko tähän astisen toimintansa. Luvut ovat tarinan kannalta komeita.
Yhtiö on kasvanut vuosina 2006–2017 liikevaihdoltaan 8 miljoonan euron yhtiöstä 300 miljoonaan – Suomen suurimmaksi ravintolayhtiöksi sekä yhdeksi suurimmista henkilöstövuokrausyhtiöistä.
Mutta tarinaan tuli hetki sitten kupru. Kasvutarinan jatkumisen takaajaksi ajateltu Smilen listauttaminen omaksi pörssiyhtiöksi olisi helpottanut myyjän, eli Restamaxin, velkataakkaa ja mahdollistanut laajentumisen merkittävin yritysostoin.
Lisäksi se olisi mahdollistanut myös tappiollisten ravintoloiden pitämisen komistamassa kasvutarinaa alati lisääntyvästä ravintolamäärästä.
Koska Smilen listaus peruuntui Nordean keskeyttäessä selittämättä osakemerkinnän, Restamaxin pitää nyt vaihtaa tarinaa.
Tärkeintä ei ole enää mahdollisimman suuri määrä ja alati kasvava liikevaihto, vaan kannattavuus pienemmällä liikevaihdolla. Yhtiön on vakuutettava sijoittajat, että yhtiössä on oikeata substanssia.
Restamax Oyj:n puolivuotiskatsauksessa 7.8.2018 toimitusjohtaja Aku Vikström antoi ymmärtää, että tämän vuoden loppuun mennessä noin 10 ravintolan kohtalona on myynti tai lopetus.
Tiistaina lukuun lisättiin 10 ravintolaa lisää. Lisäksi 10 ravintolan osalta muutetaan vielä viimeisenä keinona konseptia.
Yhteensä 220 ravintolan paketissa 30 ravintolaa on ollut epäkuranttia, ja nyt Restamax on pakotettu laittamaan asialle piste.
On mahdotonta uskoa, että yhtäkkiä yhtiössä olisi jokin aamu yllätytty, että hei, meillä on täällä vielä 20 muuta ongelmakohdetta 10 aiemman lisäksi.
Jos Smilen listaus olisi onnistunut, sijoittajaviestinnäksi olisikin kenties riittänyt 10 yksikön lopettaminen tai myynti. Enempää yhtiö ei olisi tuloksen teon kannalta edes voinut lopettaa, jos se haluaa näyttää voittoa.
Asiaan liittyy paradoksi: jos yhtiö lopettaa tappiolliset yksiköt, se syö voitot.
Syynä on se, että pörssiyhtiöille on ollut ominaista leipoa taseeseensa aineettomia arvoja, joita kutsuttiin ennen termillä goodwill. Sittemmin on puhuttu liikearvosta, joka on lähinnä brändiarvoa.
Kun yhtiössä on kovat liikearvokirjaukset päällä, siinä vaiheessa, kun luovutaan ravintoloista, kirjanpitolain mukaan luovutuksen yhteydessä kaikki poistettava muodostaa raskaita alaskirjauksia. Siitä on nyt kyse, ja nyt tehty ratkaisu syö käytännössä Restamaxin tuloksen loppuvuodeltakin.
Voittoa ei voida nyt jakaa osakkaille paremman huomisen lupauksen takia. Ensin on otettava tappiot vastaan.
Siksi nyt puhutaan kannattavuudesta, joka realisoituu jaettavaksi voitoiksi vuosina 2020 ja 2021. Siksi puhutaan muutosvaiheesta. Siksi puhutaan konseptiuudistuksista. Ja siksi puhutaan orgaanisesta kasvusta – ei nopeasta yritysostoin tapahtuvasta kasvusta (koska siihen ei ole varaa).
Tällä tarinalla siirretään analyytikoiden ja sijoittajien katse vuoteen 2021, jolloin kuvion luvataan olevan kovemmassa iskussa kuin koskaan. Samalla lupaillaan kannattavuuden paranemisesta johtuvien osinkojen kasvua.
Ulkomaillekin tähyillään Tanskan lisäksi ”kansainvälisen kasvualustan rakentamiseksi”. Isossa kuvassa luvataan isoja, uusia ja ennen kaikkea kannattavia hankkeita. Lupaukset ovat abstrakteja mutta valaisevat näyttämön.
Koska Restamax/Royalin johto koostuu verrattomista tarinankerronnan strategeista ja pörssi-stand-upin taitajista, on varmaa, että jos Smile onnistutaan muuttamaan rahaksi tavalla tai toisella – tai kolmella – tarinan kerronnan iso kuvaa muuttuu yhdessä yössä. Samoin draaman kerronnan detaljit.
Tähän on tultu. Ja tähän on totuttava.
Teksti ja kuvat: Eeropekka Rislakki
Lue myös
6.11.2018 Restamax lopettaa 200 työtehtävää – 40 muuttuu osa-aikaisiksi
12.4.2018 Ravintola-alan jättikauppa: Restamax ostaa Royal Ravintolat
12.4.2018 Restamax ja Royal Ravintolat kahmineet ravintoloita roppakaupalla viime vuosina
Facebook Comments