Kuluvasta vuodesta on tulossa samaa kuraa kuin viime vuodestakin. Jopa pahempi, sillä koronarajoitusten ja pelon luomat asiakaskäyttäytymisen muutokset realisoituvat yritysten konkursseina ja lopetuksina. Ravintola-, hotelli-, catering-, matkailu-, tapahtuma- ja kulttuurialat ottavat nyt lopullisesti osumaa, kun verottaja, vakuutusyhtiöt, pankit, vuokraisännät jne. hakevat massoittain yrityksiä konkurssiin velallista suojanneen poikkeuslain päätyttyä viime maanantaina. ”Nyt on tarjolla lisäksi uudet muuntovirukset sekä ravintoloiden sulkeminen että ulkonaliikkumiskielto”, Viiden Tähden päätoimittaja Eeropekka Rislakki kirjoittaa.
Hallitus ajaa lakimuutosta, joka mahdollistaa ravintoloiden sulkemisen koronan ns. leviämisalueilla jo parin viikon kuluttua ilman valmiuslain käyttöönottoa. Näin hallitus ohittaa paikallisen päätöksenteon.
Arvata voi, ettei hallitus esitä pakkosulkemisten yhteydessä taloudellista kompensaatiota. Siitä tapellaan jälleen jälkikäteen, eikä tuki yllä yhtiöille, joilla on merkintöjä mistä tahansa maksuviivästyksestä.
Yrittäjän olisi jo firman perustamisvaiheessa pitänyt osata ymmärtää, että yrittäjäriskiin kuuluvat sekä pandemia että oman maan hallitus.
Moni odotti uuden vuoden vaihtumista kuin kuuta nousevaa, koska uuden vuoden myötä korona jäisi painajaisena historiaan. Tulevaisuus kun tuo aina jotakin parempaa tullessaan. Paitsi, ettei tuo.
Koronavirus ei tiedä, että vuosi on vaihtunut. – Sen tavoitteena on jatkaa omaa elämäänsä, ja se kehittää itsestään uusia, tehokkaammin leviäviä variantteja.
Uudet virusvariantit tyhjentävät rokotteiden oletetut ja odotetut hyödyt. Sitä mukaa kun muuntovirukset leviävät, käy selväksi, että kyse on nollasummapelistä, emmekä pääse kohti normaalia.
Paluuta aikaan ennen Covid-19:ää ei ole, eikä aika jälkeen Covid-19:n ole näköpiirissä.
Päällimmäisinä muuntoviruksina ovat Britteinsaarilla Kentissä ensimmäisenä tunnistettu B.1.1.7, jota kutsutaan brittiläiseksi virusvariaatioiksi löytäjän kunniaksi. Aivan kuten espanjantauti -koronavirus (1918–19) nimettiin Espanjan mukaan, sillä I maailmasotaan osallistumaton maa saattoi uutisoida sairastumisista ilman sotasensuuria, toisin kuin sotaa käyneissä muissa Euroopan maissa.
Knoppitietona kerrottakoon, että espanjalaiset kutsuivat tautia ranskantaudiksi. Silloinkin Kiina oli viruksen todennäköisin lähtömaa. Espanjantautiin sairastui arviolta 40 prosenttia maailman väestöstä ja se tappoi n. 30 – 100 miljoonaa ihmistä.
Nyt brittiläisen muuntoviruksen B.1.1.7 sekä sen vielä tuoreemman muodon E484K lisäksi huolta aiheuttavat koronavirusvariantit kuten etelä-afrikkalainen B.1.351 ja brasilialainen P.1.
Miten muunnokset sitten vaikuttavat tilanteeseen? Siten, että tähän asti taudin leviämisen pahin mallinnus noudattaa lineaarista leviämistahtia. Yksi sairastunut tartuttaa X määrän ihmisiä, joka toistuu tartuntaketjuina.
Uusien variaatioiden kuten brittiläisen muunnoksen kohdalla on puhuttu eksponentiaalisesta tartuttavuudesta. Se on näkymä, josta ei voi puhua ilman paniikin syntymistä.
Nyt jo tiedetään, että brittimuunnos tarttuu 50-70 prosenttia tehokkaammin verrattuna alkuperäiseen Covid-19-virukseen. Lisäksi sen tappavuus on 30 prosenttia aiempaa suurempi.
Uudet virusvariantit ehkä heikentävät rokotusten tehoa sekä mitätöivät aiemmin sairastamisesta saadun immuniteetin, mutta kuolleisuuden kohortti on yhä yli 85-vuotiaissa, jolloin ainoaksi ratkaisuksi jää riskiryhmien tehokkaampi ja kohdennettu suojelu – ei koko yhteiskunnan lamauttaminen.
Ehkä juuri virusten ärhäköitymisen taustaa vasten pääministeri Sanna Marin ja ministeri Krista Kiuru ovat vihjanneet jopa ulkonaliikkumiskiellosta. Tulkinta on, että tällaisella puheella meitä valmistellaan tarttuvuustilanteeseen, jota ei voi sanoa ääneen.
Tiedämme, että sekä yksityisomaisuuden suoja ja elinkeinovapaus eivät kuulu vasemmiston käsitteisiin, vaikka ne ovatkin perustuslaissa määriteltyjä oikeuksia. Siten puhe ulkonaliikkumiskiellosta kertoo kansalaisoikeuksien mitätöinnistä, tai näkymistä, jossa uhkakuva ylittää kansalaisoikeudet.
On hyvä muistaa keväinen sekoilu, jossa Uusimaa suljettiin ilmeisen kevyin perustein ja jota perustuslakiasiantuntijat yhä kritisoivat.
EU:n jäsenmaissa on viime viikot kuulunut kovenevaa arvostelua koronarokotteiden yhteishankinnasta, koska se ei ole toiminut suunnitellulla ja luvatulla tavalla.
Komission lupauksen mukaan 70 prosenttia EU-alueen väestöstä rokotetaan kesään mennessä. Pieleen meni kuten muutkin suuret EU-projektit, koska ne ovat luonteeltaan ideologisia ja toiveisiin perustuvia näytelmiä.
Lisäksi EU on kiusallisesti jäljessä USA:n ja Britannian rokotusvauhdista. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen onkin ottanut poikkeuksellisen näkyvästi kantaa tilanteeseen.
En taida olla ainoa, jota on ihmetyttänyt selitysten kärki, jonka mukaan Oxford/AstraZeneca -rokotteen toimitusvaikeudet ovat EU:n rokotusohjelman viivästyksen syy. Miten rokote voi olla viivästyksen syy, jos se ei ollut edes saanut lupaa EU:lta itseltään?
Toisekseen, miten Ox/AZ-rokote ratkaisisi tilanteen, koska sen on sanottu olevan vaikutukseltaan heikompi kuin kaksi muuta rokotetta? Lisäksi Britannia hyväksyi rokotteen käytön jo joulukuussa ja siksi se sai etumatkan suhteessa EU-alueeseen.
Politiikassa kaikki on mahdollista. Myös mahdoton. Poliitikolle puhe on teko. Vaikka ei olisi tehnyt muuta kuin luvannut tyhjiä ja puhunut vastoin parempaa tietoa.
Paniikista kertoo, että samalla, kun EU antoi viimein myyntiluvan kolmannelle rokotteelle, Oxford/AstraZenecalle viime perjantaina Pfizer/BioNTechin ja Modernan lisäksi, samalla EU-komissio ilmoitti lauantaina päätöksestä estää EU-alueelta rokotteiden viennin Brexit-Britanniaan Irlannin kautta, joka kuuluu unioniin.
Komissio ei käynyt kiellosta ennakkoon keskustelua 27 jäsenmaan kanssa, joka on johtanut jälkipyykkiin. Myös maailman terveysjärjestö WHO on liittynyt EU:n arvostelijoiden joukkoon.
EU:n rokotepaniikki ja rokotteiden vientikielto ovat synnyttäneet käsitteen rokotenationalismi.
Kiusallisesti muistissa on pääministeri Marinin puheenvuoro viime keväältä, jolloin Covid-19 yllätti Suomen. Marin korosti ensimmäisten rajoitteiden aikana, että ”nyt ei ole aika politikoida”. Matkan varrella hitaimmatkin ovat ymmärtäneet, että politiikkaa on tehty koko kriisin ajan.
Ravintoloiden valikoituminen viruksen leviämisen estämisen keinojen kärkeen on poliittinen päätös, sillä tutkimustieto ei toimia tue. Ravintolat ovat edustaneet tutkimustiedon mukaan vain 5 prosenttia taudin leviämisessä.
Sen sijaan nyt kokonaiset toimialat ovat katoamassa. Näitä yhdistää palvelusektori, joka ei ole aiemminkaan nauttinut valtion suojelusta, mutta kriisiajan jatkuvat toimet kertovat silkasta vihamielisyydestä.
Palvelun idea on aina ollut vaikea pala vasemmistolle. Oikeat duunarit ovat yhä suljetulla Kaipolan kaltaisella paperitehtaalla ja Naantalin alas ajetulla Nesteen öljynjalostamolla, jotka saivat hallituksen matkustamaan paikan päälle tekemään surutyötä TV-uutislähetyksiin.
Vastaavaa sympatiaa tai henkistä tukea ei ole näkynyt mm. ravintola-alan työpaikkojen lakkaamisen osalta. Viimeksi tällainen tilaisuus hallitukselle olisi ollut, kun henkilöstöravintolayhtiö Compass Group ilmoitti vähentävänsä yhteensä jopa 400 työpaikkaa – saman verran kuin UPM-paperitehdasyhtiö lemppasi Kaipolassa. Kyse on siten pelkästä politiikasta, ja palvelualat, jotka eivät sovi palettiin, joutuvat sijaiskärsijän osaan.
Ravintoloiden sulkeminen saa hallituksen näyttämään jämptiltä. Onpa tehty jotakin ja näytelty johtajuutta – symbolisesti.
Ennen kuin korona on lakannut halvaannuttamasta yhteiskuntaa, palvelusektori etunenässään ravintola-, catering- ja hotelli-ala on tuottanut kymmeniä tuhansia työttömiä. Jo tässä vaiheessa on hyvä muistaa, että viime keväästä 16.3.2020 sekä 1.7.2020 lähtien lomautettuina olleet ammattilaiset putosivat väliaikaislain suomasta turvasta ja 1.1.2021 lähtien alkoi ansiosidonnaisen laskenta. Kun 300-500 päivää on kulunut, alkaa työmarkkinatuki.
Alan tulevaisuus näyttää sen verran sumuiselta, että työpaikkojen palaaminen ei onnistu ilman mittavaa julkista tukea – jota ei ole näköpiirissä.
Uusi kurjistuva luokka tuskin nojaa jatkossa puolueisiin, jotka ovat ajaneet heidät tähän tilanteeseen ja kurimukseen.
Tarjolla ovat alan työntekijöiden ja heidän omaistensa muutama satatuhatta ääntä vaaleissa. On jännittävää, ettei heidän äänensä näytä kiinnostavan ainuttakaan puoluetta. Lisäksi tiedämme, että kun merkittävä määrä kansalaisia muuttuu yhteiskunnassa näkymättömäksi ja on vailla ääntä, lopputulos tulee enemmin tai myöhemmin silmille. Terveisiä mm. 74 miljoonalta Trumpin kannattajalta ja Ranskan keltaliiveiltä.
Tunnustus: kannatan Sanna Marinin valitsemista presidentiksi, koska pääministerin valtaoikeuksiin verrattuna presidentti voi aiheuttaa tontillaan vähemmän vahinkoa.
Teksti Eeropekka Rislakki
Kuvat Pixabay, valtioneuvosto, Euroopan Unionin mediakeskus
Korjaus 4.1.2021: korjattu ja täsmennetty ansiosidonnaisen alkaminen väliaikaislain mukaiseksi. Aiemmin tekstissä esitettiin, että päivien laskenta aloitettiin jo kevään lomautuksista 2020. Väliaikaislaki kuitenkin siirsi päivien laskennan alkamaan 1.1.2021 lähtien.
Facebook Comments