Vappu tuli ja meni, ja sen myötä vappupuheet. Kemiin perustettava jättimäinen sellutehdas ja työllisyys nousivat odotetusti puheiden aiheiksi. Palveluyrittämisellä, alan ansiokehityksellä ja työvoimapulalla ei ollut taaskaan sijaa puheissa, eikä sitä tule olemaan tulevan hallituksen linjauksissa ja ohjelmassakaan.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi suoraan vappupuheessaan, että Metsä Groupin Kemin sellutehdas on Suomen teollisuuden ykköshanke, joka nousee keskeisesti esille jo hallitusneuvotteluissa.
”Valtion on panostettava tehtaan tarvitsemaan liikenneinfraan, kuten Ajoksen väylän syventämiseen, tie- ja katuverkostoon sekä rata- ja puuterminaalin kehittämiseen. Myös alempiasteisesta tieverkosta on huolehdittava, jotta puu saadaan riittävältä säteeltä liikkeelle”. Lindtman linjasi.
Suomi täyttyy pikkuhiljaa sellutehtaista.
Suomi on selluvellin keiton luvattu maa. Äänekosken suuri biotuotetehdas käynnistyi 2017. Kainuun Paltamossa on suunnitteilla sellu- ja biotuotetehdas Oulujärven pohjoisrannalle. Suunnitelmat ovat myös tehtaiden rakentamisesta Kuopioon, Haapajärvelle ja Kemijärvelle. Kaikkiaan Suomessa on jo nyt yhteensä 50 paperi-, kartonki- ja massatehdasta,
Demareiden linjaus tarkoittaa käytännössä sitä, että pohjoisen rata- ja tieverkostoa tullaan kehittämään uuden suuren teollisuusyksikön tarpeita varten. Tätä suunnitelmaa tukevat myös valtavat kaivossuunnitelmat, joita on menossa Keski-Lapissa. Kaikki pohjoisen tiet vievät jatkossa Kemiin.
Suomen liikenneverkosto perustuu puun ja siitä saatavien jalosteiden sekä kaivannaisten kuljettamiseen. Raaka-ainetta siirretään kasvu- ja kaivuualueilta tehtaille ja jalostuslaitoksiin, joista se jatkaa varsin alhaisen jalostusasteen tuotteina matkaansa vientisatamiin.
SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari linjasi omassa vappupuheessaan, että tulevan rataverkoston tulee perustua työssäkäyntialueisiin. Saavutettavuus ja nopeat yhteydet ovat tärkeitä, mutta ne tapahtuvat kuitenkin nykyisen olemassa olevan verkoston ehdoilla ja teollisuuden sijoittumista tukien. Ihmisten siirtely paikasta toiseen on yhä enemmän pendelöintiä kodin ja työpaikan välillä.
Rauta- ja maanteiden sekä laivaväylien tulee sopeutua jatkossakin raskaan vientiteollisuuden tarpeisiin.
Visit Finland on jakanut matkailu-Suomen neljään suuralueeseen. Niistä kaksi tärkeintä ovat pääkaupunkiseutu ja Lappi. Kaksi muuta ovat koko sisä-Suomen käsittävä Järvi-Suomi sekä rannikkoseutu.
Matkailun osuus Suomen BKT:sta on 2,5 prosenttia. Matkailun ydintoimintojen liikevaihto vuonna 2017 oli noin 10 miljardia euroa, ja liikevaihto on ollut kasvussa useita vuosia. Kun lasketaan koko
matkailun laaja klusteri, rahamäärä nouseekin jo liki 20 miljardiin euroon.
Matkailun BKT:n arvo on suurempi kuin metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden ja vain vähän pienempi kuin maa-, metsä- ja kalatalouden sekä kemianteollisuuden.
Alueellisesti matkailun osuus kunkin maakunnan BKT:sta vaihtelee merkittävästi. Merkittävin rooli sillä on varustamoiden ansiosta Ahvenanmaalla (15,6 %). Lapissa matkailun osuus v. 2015 oli 5,7 prosenttia, Kainuussa 4,2 prosenttia, Etelä-Savossa 3,6 prosenttia ja Uudellamaalla 2,8 prosenttia.
Suomi on pieni maa, joka on riippuvainen vientiteollisuuden tuloista. Siihen on yhä matkailualojenkin sopeuduttava.
Saimaata ympäröivissä neljässä maakunnassa, Pohjois- ja Etelä-Karjalassa sekä Pohjois- ja Etelä-Savossa, matkailulla on ollut vuosisatainen merkitys. Tähän ovat vaikuttanut Venäjän ja erityisesti Pietarin läheisyys. Venäläisten matkailijoiden määrän vähentyminen viime vuosina on tuonut merkittävän loven alan yritysten kannattavuuteen ja investointihalukkuuteen.
Yli 100 miljoonan euron Koli Culturan lisäksi Itä-Suomessa ei ole meneillään muita merkittäviä matkailuhankkeita. Alueen matkailusektori koostuu pienistä yrityksistä sekä kärsii kunnollisen yhteisen markkinoinnin puutteesta.
Itä-Suomi on tämän hetken ja lähitulevaisuuden väliinputoaja. Siihen vaikuttavat erityisesti Venäjän vastaiset pakotteet, onnettomat liikenneyhteydet ja matkailun keskittyminen yhteen sesonkiin eli kesäkauteen. Kaiken lisäksi koko Saimaan alueen matkailun tulevaisuutta rasittaa Heinävedelle suunniteltu grafiittikaivos.
Vappupuheet paljastivat, että tulevan hallituksen politiikka ei suosi palveluita. Matkailupalveluiden tarjoajien täytyy sopeuttaa omat suunnitelmansa teollisuuden jättihankkeiden sanelemiin ehtoihin. Niitäkään ei ole Itä-Suomeen luvassa.
Itä-Suomi lähtisi aivan toisenlaiseen nousuun kuin nyt, mikäli tavoitteeksi tosissaan otettaisiin alueen palveluinfran kehittäminen ja yhteyksien parantaminen. Itse asiassa koko Järvi-Suomen matkailulla ei ole laajaa tulevaisuutta niin kauan kun luonnonvaroihin perustuva vientiteollisuus hallitsee talouspoliittista ajattelua ja päätöksentekoa.
Tai ennen kuin vihdoin ymmärretään, että mara-sektori yhdistettynä hyvinvointi- ja hoivapalveluihin voisikin olla osa luonnon kestävää hyödyntämistä ja samaa vientiteollisuutta.
Heikki Kähkönen
Kirjoittaja on Viisi Tähteä -verkkomedian toimituspäällikkö, joka on työskennellyt nuoruudessaan matkailualalla ja puunjalostusteollisuuden parissa sekä viettänyt varhaisen lapsuutensa vaneritehtaan varjossa.
Pääkuva: Kemin kaupungin kuvagalleria.
Facebook Comments