Kesän pakollinen alkoholikohu tulee tällä kertaa yllättävästä suunnasta. Valamon luostari joutuu kierrättämään valmistamansa ja käyttämänsä ehtoollisviinin Alkon kautta. Syynä on uusi alkoholilaki. Valtakunnallinen kohu syntyi tällä kertaa kolmiyhteydestä alkoholi, kirkko ja iltapäivälehdet.
Maaliskuun alussa 2018 voimaan tullut alkoholilaki sallii evankelisluterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien käyttämän sekä alkoholia sisältävän viinin myynnin ja välittämisen vain Alkon kautta. Uusi laki ei tunne termejä kirkkoviini ja ehtoollisviini.
Valamon ortodoksiluostarin viiniasiantuntija Isä Andreas kertoo Ilta-Sanomissa sanomalehti Karjalaisen uutisjuttuun perustuen, että ennen käyttöä Valamon luostarin omaa ehtoollisviiniä pitää kierrättää 700 kilometrin matka Alkon kautta takaisin luostariin.
Luostari siis pakkaa viininsä ja lähettää ne Alkolle, joka toimittaa ne Tikkurilan varaston kautta takaisin Heinävedelle Alkon myymälään, vain 50 kilometrin päähän Valamosta. Iltalehden tietojen mukaan toimitusrumba vie noin kaksi viikkoa.
Valamossa valmistettu kirkkoviini tuodaan puolivalmiina Unkarista.
Valamon luostarin viini on Valamon Viiniherman Oy:n valmistamaa rypäleviiniä. Se eroaa suomalaisista marjaviineistä merkittävällä tavalla, sillä se on valmistettu neljästä unkarilaisista rypälelajikkeesta. Luostarissa viiniä on väkevöity, makeutettu ja kypsytetty.
Kirkko- ja kaupunki -lehti kertoo, että viini tuodaan tankeissa Unkarista Suomeen. Sitä kypsytetään vuoden verran terästankeissa ennen pullottamista.
Valamon luostari on viiniyhtiön merkittävin osakkeenomistaja, mutta ei siis itse valmistaja. Kirkkoviiniin ei voi soveltaa samoja alkoholilain tilaviinipykäliä, jotka koskevat Valamon lähialueen raaka-aineisiin perustuvia marjaviinejä. Kyse on erilaisesta raaka-ainepohjasta. Valamon kirkkoviini myös sisältää alkoholia 15 prosenttia, kun tilaviinillä rajana on 13 prosenttia.
Merimieskirkko on ollut Suomen merkittävin ehtoollisviinien kauppias ja välittäjä.
Aiemmin seurakuntien käyttämän viinin kauppiaana on kunnostautunut Merimieskirkko, joka itse kertoo, että 60 prosenttia Suomessa käytetystä ehtoollisviinistä on Merimieskirkon Kirkkoviiiniä. Tuote on itse asiassa Uniq Drinks Finlandin maahantuomaa makeaa espanjalaista Malaga Cruz -viiniä, jota jokainen meistä voi tilata Alkosta hintaan 13,90 euroa per pullo.
Alkoholilaki on tehnyt samalla loven sekä Merimieskirkon että Valamon Viinihermanin viinikauppaan. Valamon Kirkkoviiinin myynti on vähentynyt, sillä sen hinta on noussut Alkon valikoimiin siirtymisen myötä.
Niinpä monet seurakunnat ovat siirtyneet käyttämään alkoholitonta viiniä eli rypälemehua. Joensuun Kirkkotarvike myy korvikkeena ruotsalaista alkoholitonta viiniä. Merimieskirkko puolestaan välittää Alkossakin myynnissä olevaa ranskalaista Bonne Nouvelle Merlot -viiniä.
Seurakunnat ja kirkot alkoholilain uhrilampaina.
Uuden alkoholilain keskeisenä tarkoituksena oli suojella Alkon monopolia. Tässä kohtaa siinä onnistuttiin, sillä koko viinikaupan monopoli on nyt Alkolla ja porsaanreiät menivät kirkkoviininkin osalta seurakunnilta umpeen.
Tämä on tavallaan paradoksaalista, sillä nimenomaan ev.lut.-kirkon jäsenten piirissä Alkon monopolin kannatus sekä kaikkien alkoholijuomien myyntiä ja anniskelua koskevien lakipykälien kiristäminen on monilla ollut jopa itse tarkoitus.
Kallistunut kirkkoviini kaiken lisäksi kiristää seurakuntien taloutta. En ole silti vahingoniloinen. Nimittäin tämä ja moni muukin asia saataisiin oikaistua, jos kaikkien mietojen, siis enintään 22 tilavuusprosenttia etanolia sisältävien, alkoholijuomien myynti sallittaisiin suoraan valmistuspaikalta ja päivittäistavarakaupoista.
Vielä ei ole kohistu, että kirkkojen talouspäälliköt olisivat ruvenneet ravaamaan Baltiassa hakemassa viininsä. Ehkä näemme senkin jonakin päivänä, jos tämä alkoholin kanssa hurskastelu ja kaksinaismoralismi jatkuu iankaikkisesti.
Nimittäin Malaga Cruz -viiniä myyvät Latvian ja Viron rajalla olevat viinamarketit lähes puolet halvemmalla Alkoon verrattuna. Valkan Super Alkossa pullon hinta on 7,69 ja Alkoshop.ee-kaupassa 8,59 euroa.
Heikki Kähkönen
Kirjoittaja on Viisi Tähteä -verkkomedian toimituspäällikkö, jolla on kirkkoviinien kohdalla suuri aukko. Kirjoittaja ei ole koskaan maistanut ehtoollisviinä. Makeista rypäleviineistä hän suosii portviinejä.
Pääkuvassa Yli-Kiimingin kirkon ehtoollinen. Kuva: Juho Alatalo.
Facebook Comments