Hallitus suunnittelee toteuttavansa hallitusohjelmassa olevan 50 miljoonan euron korotuksen alkoholiveroihin ensi vuoden alusta. Korotus lisää juomapainotteisen ravintoloiden ahdinkoa ja luo inflaatiopainetta. Alkon ja päivittäistavarakauppojen myynnin kasvu lisää jo nyt alkoholiveron tuottoa suunnitellun korotuksen verran.
Valtiovarainministeriö toi viime viikolla budjettiesityksessään julki suunnitelmansa korottaa alkoholijuomien valmisteveroja 50 miljoonalla eurolla. Korotuksella on tarkoitus kasvattaa vaikeassa velkaantumistilassa olevan Suomen verokertymää ja parantaa kansantaloutta.
VM:ssä uskotaan, että alkoholin kulutus ja kotimaan myynti pysyvät seuraavan vuoden jokseenkin ennallaan. Alkoholiveroja arvioidaan kertyvän ensi vuonna 1384 miljoonaa euroa eli 122 miljoonaa vähemmän kuin tänä vuonna on budjetoitu ja noin 100 miljoonaa vähemmän kuin kertyi vuonna 2019.
Kulutusarviot perustuvat VM:n yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laatimiin ennusteisiin. Niinpä on odotettavaa, että korotus painottuu jälleen mietoihin juomiin, erityisesti päivittäistavarakauppojen myymään olueen sekä Alkossa myyntiä tänä vuonna kasvattaneisiin mietoihin viineihin.
50 miljoonan euron korotus on turha, sillä koronan aiheuttamat matkustusrajoitukset ovat lisänneet kotimaan ostoja.
Matkustusrajoitukset ovat vähentäneet merkittävästi suomalaisten tekemiä ulkomaanmatkoja tänä vuonna. Onkin odotettavaa, että rajoitukset jatkuvat ja suomalaisten matkustus kohdistuu lähialueiden sijaan kotimaahan. Niinpä matkustajatuonti ei tule myöskään ensi vuonna koronan vuoksi nousemaan lähellekään vuoden 2019 tasoa.
Alko kertoi keskiviikkona, että sen alkoholiverollinen liikevaihto oli tämän vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana yhteensä 600 miljoonaa euroa. Kasvua viime vuoden vastaavaan aikaan oli 13 prosenttia.
Puhtaaksi alkoholiveron tuotoksi muutettuna Alkon myynti oli 34 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten. Siitä on helppo ennustaa, että pelkästään Alkon myynnin kasvu tuo verotuloja lisää tämän vuoden kassaan yhtä paljon kuin ensi vuoden suunnteltu korotus 50 miljoonaa euroa on.
Alkoholiverojen nostaminen kiihdyttää inflaatiota ja heikentää kansalaisten ostovoimaa.
Korona taittoi Suomen inflaatiota alkuvuonna. Kesäkuussa inflaatio oli vielä 0,0 prosenttia. Sen jälkeen valtio on ruvennut ulosmittaamaan kuluttajahintojen laskusta johtuvan hyödyn veronkorotuksina.
Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli heinäkuussa +0,6 prosenttia. Kuluttajahintoja nostivat savukkeiden ohella rahapelien ja korvattavien reseptilääkkeiden kallistuminen. Polttonesteiden verotus nousi puolestaan 1. elokuuta.
Koronaperusteiset välillisten verojen korotukset tulevat nostamaan kuluttajahintoja lisää ja samalla vähentämään erityisesti palvelujen kysyntää. Niinpä voidaankin vetää suora johtopäätös siihen, että alkoholiveron korotus sekä inflaatio heijastuvat ensisijaisesti juomapainotteisten ravintoloiden myyntiin. Niiden bisnes on ollut maaliskuusta lähtien kuralla jo muutenkin.
Matkailu- ja ravitsemuspalvelut MaRa kertoi tänä aamuna tiedotteessaan, että kesä toi joillekin matkailu- ja ravintola-alan yrityksille hetkellisen helpotuksen. Tämä ei kuitenkaan muuta toimialan tilannetta vuositasolla.
Suuri joukko mara-alan työntekijöitä on edelleen kokonaan tai osittain lomautettuina. Koronaviruksen uusi aalto kurittaa toimialan yrityksiä ja työntekijöitä.
Alkoholiveron korottaminen tässä tilanteessa ei palvele kansantaloutta. Nyt elintärkeää olisi turvata matkailu- ja ravintola-alojen työpaikat ja yritysten toimintaedellytykset. Ja sitä eivät alkoholijuomien veronkorotukset tee.
Heikki Kähkönen, Võru, Viro.
Facebook Comments