Kaupan alkoholijuomien myynnin rajan nostaminen 5,5 prosenttiin on tuonut uusia viinituotteita markettien valikoimiin. Viiden Tähden viiniasiantuntija Petri Pellinen pohtii viinien kasvavaa kauppamyyntiä sekä kulutustottumusten ja ostokäyttäytymisen väistämätöntä muutosta. Myrskyä viinilasiin on luvassa ja vaatimukset viinikaupan vapauttamisesta vain kasvavat.
THL ja Valvira julkistivat viime viikolla kotimaan alkoholijuomien myynnin sekä kiistellyt matkustajatuonnin tilastot viime vuodelta. Viranomaisten viestin kärkenä oli, että alkoholimyynti kotimaassa on kasvanut 0,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Myyntimäärien lisääntyminen on tilastojen perusteella kiistämätön fakta. On kuitenkin hyvä kysyä, juommeko me suomalaiset prosentteja vai juomia.
Viime vuonna voimaan tullut uusi alkoholilaki sai aikaan muutoksia kulutuksessa. Muutokset eivät ole olleet lähellekään sitä suuruusluokkaa, jolla THL ja STM lain valmistelun aikana kansaa ja poliitikkoja uhkailivat.
Itse asiassa lakimuutos on vahvistanut voimassa olevia trendejä sekä ohjannut kuluttajia toteuttamaan voimakkaammin jo voimaan saatettuja vero- sekä lakimuutoksia Suomessa, Suomenlahden laivakaupassa sekä Virossa.
Yksi avainkysymyksistä jatkossa on, haluavatko kuluttajat viininsä Alkosta vai marketista ja lähikaupasta.
Julkisuudessa uutisoidut kyselytutkimukset vahvistavat kuluttajien olevan valmiita viinien eli käytännössä alle 22-prosenttisten juomien myynnin siirtämiseen Alkosta marketteihin.
Mennyt vuosi osoittaa, että kauppojen ja markettien viinimyynti on voimakkaassa kasvussa ja kuluttajat ovat löytäneet uuden hankintakanavan. Jopa niin selvästi, että eräänä päivänä bussikeskustelussa rouvat keskustelivat siitä, että ainahan se Fresita on ollut marketissa ja ainahan se on ollut 5,5-prosenttista.
No, totuus on toinen, mutta osoittaa hyvin, että markkinointiviestintä ja käytäntö ovat kohdanneet. Sekä sen, että nykysukupolven kuluttajalle viinin hankinta marketista on aivan yhtä luontevaa kuin tarjousjauhelihankin.
Espoon Ison Omenan Citymarketin juomavastaava Riku Siren kertoo, että enintään 5,5-prosenttisten viinien tulo näkyi viime vuonna alkuinnostuksena, joka korostui kesälomakaudella sekä loppuvuoden glögisesonkina. Osa tavarantoimittajista oli selvästi voimakkaammin tuomassa tuotteita valikoimaan kuin toiset, mutta mitään laajaa rynnäkköä ei ollut.
Marketteihin ovat tulleet samat suuret merkit, jotka näkyvät Alkossa, mutta marketeissa myynti kohdistuu voimakkaammin hedelmäpohjaisiin kuohujuomiin. Tämä siitäkin syystä, että valikoima on ketjuohjattua, joten tuote pääsee valikoimaan pääosin vain ketjusopimuksen saamalla.
Eniten viinimyynti näkyy sellaisissa marketeissa, joiden läheisyydessä Alkoa ei ole. Tuotteita on valikoimassa parikymmentä, mikä on huomattavasti enemmän kuin vuosi sitten. Sekä valikoiman laajuuden ja myyntiosuuden todellisuuden näemme vasta vuoden parin sisällä. (Ellei sitten kaikki viinit tule marketteihin tuona aikana.)
Oheisesta taulukosta näkee hyvin, kuinka lakimuutoksen jälkeen maalis-huhtikuussa erilaiset kevytskumpat saapuivat kauppoihin markkinointikampanjoiden saattelemina ja kuinka kesälomien jälkeen mökkiläiset vähensivät ostoksiaan.
Lokakuussa aktivoitu glögikampanja taas lisäsi myyntiä. Mutta ennen kaikkea kuluttajat siis ostivat matala-alkoholisempia juomia, mikä toki on kansanterveyden kannalta positiivinen asia.
Alkon on varauduttava sekä kuluttajakäyttäytymisen muutoksiin että kasvavaan paineeseen viinien myynnin vapauttamiseksi.
Alkon alkoholijuomien litramyynti laski Valviran ja Alkon tilastojen mukaan lähes 8 miljoonaa litraa. Tästä panimotuotteiden osuus oli 5,5 miljoonaa litraa. Loput vähenemisestä tuli pääosin väkevien tuotteiden sekä kuohu- ja punaviinin myynnin laskusta.
Viinimarkkinoiden sisällä voittajana voidaan pitää roséviinejä. Viime vuosien nouseva trendi todella kasvoi ja vahvistui, ja kenties kuuman kesän siivittämänä kuluttajat löysivät rosépullot hyllyistä.
Mistä Alkon punaviinien myynnin väheneminen johtuu?
Ensinnäkin markkinoilta on poistumassa kostea sukupolvi, joka on tottunut juomaan väkeviä alkoholijuomia.
Toinen koskee katepolitiikkaa. Alko ylläpitää 1,54 kertoimen katetta, joka on selvästi Ruotsin Systembolagetia korkeampi. Ruotsissa kate lasketaan hieman eri rakenteella, mutta sen pystyy muuntamaan kertoimeksi, joka on 1,22.
Ruotsissa viinien verotus on selvästi Suomea alempaa. Kun korkeammalla kertoimella ja verotuksella hinnoitellun tuotteen summaan lisätään vielä arvonlisävero, kasvaa hintaero huomattavaksi.
Esimerkkinä Faustino VII -punaviini. Se maksaa naapurimaan monopolissa 8,10 euroa, kun hinta Alkossa on 10,69. Tämä 2,50 euron ero on sekä veroja että Alkon katetta. Alkon korkea kate ohjaa kuluttajia marketteihin, sillä on monia ihmisiä, joille on aivan sama juoko viikonloppuna punkkua vai olutta.
Miljoonien litrojen katoaminen tavaravirrasta vaikuttaa aivan varmasti Alkon logistiikkaan ja myös tavarantoimittajiin. On hämmentävää, ettei Alkossa ymmärretä, että elleivät he ala laskea katettaan, ovat he itse tässä pelissä suurin häviäjä.
Vapaampi alkoholilainsäädäntö osoittaa jo toimivuutensa. Ostot kotimaasta lisääntyvät ja matkustajatuonti vähenee.
Viro onnistui ”suomalaistamaan” alkoholipolitiikkaansa ja ennen kaikkea verotuksensa. Samalla me suomalaiset olemme kääntäneet selkäämme Viron matkailulle. Tämä näkyy toki paikallisella tasolla Tallinnassa, mutta se näkyy myös alkoholin matkailutuonnissa.
Vaikka matkustajatuontia koskevien kyselyiden luotettavuudessa on omat haasteensa, antavat ne silti suuntaa tilanteelle. Kokonaisuudessaan matkailutuonti laski vuodesta 2017 vuoteen 2018 yhteensä 10 prosenttia, mutta ennen kaikkea lasku iski panimotuotteisiin, joiden tuonnista katosi 7 miljoonaa litraa oluita, lonkeroita sekä siidereitä.
Viinien tuonti pysyi ennallaan, mutta väkevien viinojen ja välituotteiden tuonti kasvoi yhteensä 2 miljoonaa litraa. Tässä vahva rooli oli laivojen pakettikampanjoinnilla sekä erilaisilla väkevien tuotteiden monipakkauksilla.
Ja on muistettava että laivojen ”taxfree”-hinnat sisältävät Viron valmisteveron. Eli Suomen valtion ohjatessa kuluttajia meidän varoillamme tuetuille laivoille, rahoitamme samalla Viron valtion budjettia.
Koska laivayhtiöillä on suuri rooli alkoholin matkustajatuonnissa, olisi aika kyseenalaistaa matkustaja-alusten saama varustamotuki. Miksi meidän verovaroilla tuetaan alkoholikauppaa, josta ei makseta verotuloja Suomeen vaan Viroon?
On aivan selvää, että ellei Virossa reagoida veronkorotuksiin, tulee laskeva matkailutrendi jatkumaan.
Ei ole vaikea ennustaa, että tänä vuonna juomme alkoholijuomia litroissa viime vuotista vähemmän, miedompia ja ostamme ne kotimaasta.
Tämähän on ollut kaikkien tavoite koko ajan. Miksi siis THL ja raittiusjärjestöt ovat niin tyytymättömiä?
Koska markkinoiden vapauttaminen uhkaa viedä raittiusjärjestöjen sekä -elinten ideologiset perusteet ja marginalisoida toiminnan siihen mihin se on tarkoitettukin eli alkoholiongelmaisten tukemiseen ja auttamiseen.
Nythän on nähty, että kulutus laskee ja suuntaus miedompiin alkoholijuomiin voimistuu. Vapauttamalla markkinoita järjestöjen ideologinen perusta kuihtuu. Samalla kulutuksen lasku vie perusteita raittiuselinten rahoituspohjalta. Lähellä ovat ajat, jolloin raittiusjärjestöt eivät enää voi melskata turuilla ja toreilla entiseen tapaansa.
Suomen tulevan hallituksen tulisi alkoholiverojen korotusten sijaan sallia etämyynti, laskea verotusta viineissä ja panimotuotteissa, poistaa varustamotuki laivayhtiöiltä, jotka harjoittavat alkoholikauppaa, sekä omistajaohjauksen kautta puuttua Alko ylikorkeisiin katteisiin. Ja toki loppujen lopuksi siirtää enintään 22-prosenttiset alkoholituotteet marketteihin.
Kaikki alkoholinkulutuksen tilastotieto tukee sitä, että suomalaisista on tullut mietojen alkoholijuomien kuluttajia ja että me haluamme hankkia ne ruokaostostemme yhteydessä marketeista, sekä satunnaisesti tilata erikoistuotteita verkkokaupasta.
Ohjaamalla hankinnat kotimaahan saisi valtio enemmän verotuloja. Tämä taas on meidän kaikkien intressi ja etu.
Teksti ja taulukot: Petri Pellinen.
Facebook Comments