Panimoliitto ja pienpanimoliitto toivovat hallitukselta toimia alan työpaikkojen turvaamiseksi. Panimoiden myynti alkaa väitellen hiipua, kun ravintolat sulkevat oviaan ja yleisötapahtumat on peruttu ainakin toukokuun loppuun asti. Monet pienpanimot elävät tällä hetkellä veitsi kurkulla.
Isoja ja pieniä oluidenvalmistajia edustavat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ja Pienpanimoliitto vaativat keskiviikkona valtiolta täsmätoimia, jotta palveluelinkeinot ja erityisesti pk-yritykset selviävät taloudellisesti koronaviruksen aiheuttamasta tilanteesta.
Järjestöt kannattavat Matkailu- ja ravitsemuspalvelut MaRan esittämiä toimenpiteitä, kuten henkilöstökulujen sopeuttamista toimintaan ja julkisten maksujen lykkäyksiä sekä lainoja ja takauksia.
”On tärkeää, että yritykset pysyvät pystyssä, työllistävät ja kykenevät siten myös antamaan oman yhteiskunnallisen panoksensa”, liitot muistuttavat yhteisessä tiedotteessaan.
Urheilutapahtumien, konserttien ja erilaisten festivaalien perumiset sekä juomapainotteisten ravintoloiden sulkemiset vaikuttavat suoraan panimoiden myyntiin sekä sitä kautta tuotantoon ja koko liiketoimintaan.
Juomat ovat merkittävä osa elämys- ja viihdeteollisuuta ja siihen liittyvää valtavaa bisnestä. Ravintolat ja festivaalit ovat tärkeitä oluiden lanseeraus- ja markkinointipaikkoja.
Nyt kaikki on liki totaalisesti seis. Ravintolat sulkevat yksi toisensa perään. Myyntikanavina ovat vain pt-kaupat ja Alkot. Niidenkin myynti sakkaa väistämättä, kun ihmiset välttävät kauppakäyntejä ja sosiaalisia kontakteja tartuntavaaran vuoksi.
Pienpanimoiden olutmyynti kääntyi jo viime vuonna laskuun. Pieniä valmistajia uhkaa sukellus todella syvälle.
Suomessa on noin 115 toimivaa pienpanimoa, joista 76 on jäseninä Pienpanimoliitossa. Kun mukaan lasketaan Panimoliiton kolme suurinta jäsenyritystä, Hartwall, Olvi ja Sinebrychoff, voidaan puhua liki 120 panimosta. Oluenvalmistajien määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin Suomen itsenäisyyden aikana.
Pienpanimoiden yhteenlaskettu oluenvalmistus oli viime vuonna 20,1 miljoonaa litraa. Vaikka panimoiden määrä lisääntyi, valmistus väheni 7,3 prosentilla eli 1,6 miljoonalla litralla edellisvuoteen verrattuna. Myynti laski nyt ensimmäistä kertaa yli 10 vuoteen.
Pienpanimoiden tuotanto ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Viisi suurinta panimoyritystä, joita ovat Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Nokian Panimo, MBH Breweries, Pyynikin Brewing Company ja Stallhagen valmistavat arviolta kaksi kolmasosaa käsityöpanimoiden olutlitroista. Loppu kolmasosa eli 6-7 miljoonaa litraa jakautuu jopa 110 valmistajan kesken.
Pienille valmistajille on tuttua alan kausiluonteisuus. Toukokuun puolivälistä elokuun puoliväliin kestävän kesän kuumimman myyntikauden aikana panimoiden on tehtävä niin paljon tiliä, että sillä keplottelee läpi koko vuoden.
Kaksi edellistä poikkeuksellisen lämmintä ja pitkää kesää ovat olleet myynnin kannalta hyviä. Nyt kesämyynti pääsee vauhtiin tapahtuma- ja kokoontumiskiellon vuoksi myöhässä, aikaisintaan kesäkuun alussa, jos silloinkaan. Siihen on vielä kaksi ja puoli kuukautta aikaa.
”Meillä tammikuu sakkasi, mutta sen jälkeen on ollut vahvaa nousua verrattuna viime vuoteen. Pelkään, että epidemian vaikutus iskee erityisesti alan pienempiin yrityksiin”, sanoo Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka.
Laitila oli ajoittanut tuleville viikoille uusien tuotteiden lanseerauksen ja varannut niiden markkinointiin aiempaa enemmän rahaa.
”Nyt markkinointi on harkittava uudelleen ja toivottava, että päivittäistavarakaupan myynti ei laske kohtuuttomasti”, Aarikka toteaa.
Monet pienpanimot elävät liiketoimintansa kannattavuuden äärirajoilla. Kassakriisi kolkuttelee ovella.
Kamppailu kyläkauppojen ja markettien hyllypaikoista käy kuumempana kuin koskaan aiemmin. On todelliset ostajan markkinat, kun tarjontaa on enemmän kuin hyllyihin ja kaappeihin mahtuu. Jokaisen uuden panimon pitää saada tuotteensa näkyville. Kaikki eivät sinne mahdu.
Aarikka kirjoitti Facebookissa, että joidenkin kauppojen valikoimia supistetaan rajusti huoltovarmuuden säilyttämiseksi, jolloin pienpanimoiden myyntikanavat kutistuvat entisestään.
Taantuman iskiessä kuluttajat ovat entistä tarkempia, mihin rahansa käyttävät. Silloin hinnasta alkaa tulla yhä määräävämpi tekijä kuluttajan ostopäätöksissä. Pienpanimo-oluet lasketaan tuotteisiin, joilla ihmiset hemmottelevat tai palkitsevat itsensä.
Lisäksi ovat ns. perustuotteita kalliimpia. Kun tavara ei liiku, pienet panimoyrittäjät kamppailevat kassakriisin kanssa.
Kohtalon käsi on jo kouraissut alaa. Talven aikana kaksi panimoa on ajautunut konkurssiin. Niistä toinen on Uudessakaupungissa toimiva Vakka-Suomen Panimo, joka haki itsensä konkurssiin runsas viikko sitten.
”Kilpailutilanne on tällä hetkellä erittäin kova. Panimoita on jo niin runsaasti, että kaikille ei enää riitä kaupoissa ja ravintoloissa hylly- ja hanapaikkoja. Markkina on nyt ihan täynnä, ei siitä mihinkään pääse”, sanoi VASP:in toimitusjohtaja ja panimomestari Jani Vilpas Viiden Tähden haastattelussa (15.3.).
Panimoyrittäjät aikovat selviytyä ahdingosta ja palata koronakriisin jälkeen markkinoille entistä vahvempina.
Pienpanimoliiton puheenjohtaja ja jyväskyläläisen Hiisi-panimon yrittäjä Mikko Mäkelä myöntää, että poikkeuksellinen tilanne johtaa konkursseihin. Mäkelä kuitenkin luottaa vahvasti, että pienpanimot ovat sinnikkäitä ja kekseliäitä vaikeuksien keskellä. Intohimo alaan ja omaan tekemiseen auttaa jaksamaan vaikeina aikoina.
Mäkelä kannustaa ostamaan kotimaisia pienpanimotuotteeita ulkomaisten sijaan. Tähän ei tietenkään riitä yksi tai kaksi ostajaa, vaan ihmisten tulisi tiedostaa asia mahdollisimman laajalti.
”Paljon puhutaan panimoiden omista myymälöistä. On totta, että sieltä ostettuna valmistaja saa isoimman siivun. Myös normaalit kauppaostokset auttavat. Toivoisinkin maamme keskusliikkeiltä vahvaa kampanjointia kotimaisen tuotteen valitsemisen puolesta nyt kun tarve siihen on suurin.”
Panimoilla on varauduttu koronaviruksen varalta. Hiisi on ensisijaisesti pyrkinyt varmistamaan, että kaikki työntekijät pysyvät terveinä. Taloudelliset toimenpiteet puntaroidaan viikko kerrallaan.
”Olemme tehneet paljon kehittävää ja valmistelevaa työtä tulevaisuutta silmällä pitäen. Remppailua, siivoilua, huoltotoimenpiteitä ja pieniä kehitysaskeleita. Työtä keksitään niin pitkälle kuin mahdollista, vaikka emme voikaan keittää olutta tässä tilanteessa normaalisti”, Mäkelä luettelee.
Pienpanimonkaan kassa ei kestä loputtomiin. Mäkelä haluaa silti yrittäjänä kantaa vastuunsa työntekijöiden hyvinvoinnista ja työpaikan varmistamisesta heille tulevaisuudessa.
”Tahtotila on nousta näistä vaikeuksista aiempaa vahvempana ja jälleen yhtä kokemusta rikkaampana, vaikkakin taloudellisesti pari lanttia köyhempänä.”
Pienpanimot ovat muodostaneet kasvavan toimialan elintarviketeollisuuden sisälle. Yritykset ovat luoneet uusia työpaikkoja seuduille, joissa niistä on ollut huutava pula. Monilla panimoilla on oma ravintola. Tapahtumat ja festivaalit ovat tärkeä osa panimoiden liiketoimintaa. Ne yhdessä ovat antaneet leivän isolle joukolle ihmisiä.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus sekä pienpanimot työllistävät Suomessa yhdessä noin 2000 henkeä, mutta välillisesti huomattavasti suuremman joukon suomalaisia. Teollisuuden koko ketju ohrapellolta, logistiikan, ravintoloiden ja kaupan kautta kuluttajille asti luo työtä arviolta noin 25 000 hengelle.
Facebook Comments