Juoma-alan ammattilainen Henry Johansson pohti Venäjän hyökkäyssodan alettua, miten voisi auttaa Ukrainaa. Vastaus oli omassa ammatissa ja syntyi päätös tuoda olutta Ukrainasta. Mahdottomasta tuli mahdollista ja nyt ukrainalaista Obolon-olutta myydään Suomessa enemmän kuin irlantilaisia oluita.
”Kun Venäjä aloitti 24.2.2022 hyökkäyssodan Ukrainaan, tein hetken pohdittuani päätöksen, että jotakin pitää tehdä. Historia kiinnosti jo kouluaikana, ja pohdin sodan alettua, että elämme historiallista hetkeä. Ajattelin, että kun lastenlapseni kysyvät, mitä tein sodan aikana, voin kertoa, että pappa toi olutta Ukrainasta, koska sen pappa osaa työnsä takia. Siksi otin yhteyttä Obolon-panimoon Kiovassa”, Galatea Beverages Oy:n kaupallinen johtaja Henry Johansson kertoo.
”Kun ajattelen toisen maailmansodan tapahtumia ja aikaa Suomessa, sitä taustaa vasten tulkitsen, että Ukraina on jo voittanut sodan. Ei ole oikea ratkaisu odottaa ensin, että Ukraina työntää vihollisen maasta. Pitää toimia heti. Ukrainan jälleenrakennus tapahtuu viennin kautta, josta se saa valuuttaa”, Johansson taustoittaa pohdintojaan.
”Koska Suomikin nousi sotien jälkeen ulkomaankaupan avulla, vientikauppa on hyvä keino auttaa myös Ukrainaa.”
”Ensimmäinen olutrekka tuli Suomeen 1.7.2022, jonka jälkeen ukrainalaisia Obolon-oluita on myyty yli miljoona litraa Suomessa. Alkossakin on myyty 400 000 litraa. Koko Obolon-tuoteportfoliossa meillä on edustettuna kymmenkunta tuotetta”, Henry Johansson kertoo.
”Teemme työtä Ukrainalle”
”Ymmärrämme, että myyminen on tärkeätä, koska sen avulla syntyy taloudellista tulosta. Ilman sitä tällä harjoituksella ei ole merkitystä. Ei voi ajatella, että pakottaa myyntiä tai ostamaan. Kyse on siitä, miten voimme auttaa Ukrainaa ja ihmisiä siellä kaupan keinoin”, kaupallinen johtaja Johansson painottaa.
Kaiken muun ohessa myös Ukrainan alkoholijuomien tuotanto: viinien, oluiden ja tisleiden valmistus tapahtuu poikkeusoloissa infrastruktuurin romahdettua Venäjän hyökkäyssodan takia. Tiet, rautatiet, vedenjakelu, sähkölinjat, energian tuotanto, tietoliikenne, tuotantorakennukset jne. ovat ohjushyökkäysten kohteina – lisäksi henkilökuntapula yrityksissä on tosiasia, sillä maasta on paennut arviolta 6,5 miljoonaa ihmistä. Maan sisäisiä pakolaisia on YK:n arvion mukaan noin 7 miljoonaa.
Henry Johansson muistuttaa, että kaupankäynti ja vienti ovat sotaoloissa mutkikkaita, vaikka suurin osa Ukrainaa pyrkii toiminaan niin normaalisti kuin on mahdollista. Siihen mahdollisuuteen Galatea Beverages ja Johansson ovat tarttuneet.
Mikä Obolon on?
Obolonin pääpanimo Kiovassa on kapasiteetiltaan Euroopan suurimpia panimolaitoksia, ja volyymilla mitattuna maanosan suurimpia yksittäisiä oluenvalmistaja. Obolonin tehdas Hmelnytskyin alueella on vastaavasti kapasiteetilla mitattuna Euroopan suurimpiin kuuluva mallastamo.
Obolon-panimoyhtiön historia alkoi vuonna 1980, jolloin uuden panimon rakentamisen tavoitteena oli tarjota maalle korkealaatuista olutta, joka täyttäisi kansainväliset standardit. Asiantuntijoiksi kutsuttiin tšekkiläisiä, maailmankuuluja panimomestareita.
Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 Obolonista tuli ensimmäinen yksityinen yritys itsenäisessä Ukrainassa.
Tšekkiläiset asiantuntijat määrittivät uuden panimon rakentamispaikan. Tärkein kriteeri oli arteesisen veden lähde. Vesi on oluen tärkein komponentti, joka määrittää oluen maun. Obolon, joka valittiin panimon paikaksi, on Kiovan kaupungin historiallinen alue, joka sijaitsee Dniprojoen rannalla. Näin panimo sai myös nimensä.
Arteesinen vesi on pohjaveden esiintymä, jonka vesi nousee maanpinnan yläpuolelle omalla paineellaan. Suomessa ilmiö tunnetaan käsitteellä lirivesi.
Vielä ennen vuotta 2014, jolloin Venäjä valtasi Krimin, Obolonin päävientimaa oli Venäjä. Suhteiden kiristyttyä Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan alkamisen seurauksena vuonna 2014 Venäjä kielsi Obolonin oluiden tuonnin maahan vetoamalla ”epäselvyyksiin sisältötaukoiden kalorimäärissä”.
Venäjän-viennin tyrehdyttyä Obolon suuntautui muille markkinoille. Panimo oli jo aiemmin aloittanut oluen viennin Kiinaan vuonna 2011 – parhaimmillaan vuonna 2020 oluita vietiin jo 33 maahan mukaan lukien Yhdysvallat. Obolon on työllistänyt parhaimmillaan lähes 7 000 henkeä.
Sota muutti tilanteen ja vienti on pitänyt aloittaa alusta.
”Me uskomme Ukrainaan”
”Ukrainalainen yhteiskunta on kaikkea, myös ongelmia. Niitä se on täynnä. Mutta nyt ei ole aika sievistellä ja piiloutua ongelmien taakse, vaan on aika auttaa. Kun sota on ohi, on aika ottaa ongelmista kiinni ja todeta tiukasti, että tämä ja tämä eivät ole ookoo. Monien asioiden on muututtava, jos Ukraina haluaa EU:hun. Eikä korruptio ole niistä lievin”, Johansson muistuttaa.
Ukraina oli jo ennen sotaa Euroopan köyhin maa asukasta kohti BKT:lla mitattuna. Siirtymätalouksille tyypillinen valtava harmaa- ja vaihtotalous edustaa taloudesta 40-60 prosenttia, jota ilman kansalaisten elämä olisi todella vaikeata, eikä suurissa kaupungeissa olisi esimerkiksi tasokkaita ravintoloita, kalliita autoja ja merkkituotemyymälöitä.
”Me uskomme Ukrainaan nyt sekä sodan jälkeen, ja se on tärkeää. Toivomme, että on muitakin suomalaisia ihmisiä ja yrityksiä, jotka ajattelevat samalla tavalla. Heitä on.”
Venäjän aloittama sota pakotti Obolonin suuntautumaan uudelleen ja löytämään mahdollisuuksia jatkaa toimintaansa. Jo aiemmin Krimin menetys ja Donbassin sodan alkaminen vuonna 2014 leikkasi Obolonin kotimarkkinoista n. 40 prosenttia.
Kun Venäjän hyökkäys alkoi 24. helmikuuta 2022, Ukrainan hallitus julisti sotatilan. Samalla viranomaiset kielsivät alkoholin myynnin Ukrainan suurimmissa kaupungeissa. Carlsberg ja AB-InBev-Efes, maan kaksi muuta suurta panimoa, lopettivat välittömästi oluen tuotannon kuudessa tehtaassaan, mutta Obolon pystyi jatkamaan toimintaansa. Oluen paneminen loppui, mutta veden pullottaminen jatkui.
Myös Kiovan lähellä sijaitseva maan suurin lasitehdas vaurioitui vakavasti ja suljettiin sodan alussa. Tehtaan menetys sai jopa saksalaiset panimot kokemaan pullopulaa ja Suomessakin jouduttiin varautumaan. Kun Venäjän joukot hyökkäsivät Harkovan kaupunkiin Itä-Ukrainassa sodan alkuvaiheessa, maan suurimman PET-pullotehtaan tuotanto pysähtyi kokonaan. Nyt Harkova on jälleen kiihtyvien ohjushyökkäysten kohde. Venäjän taktiikka näyttää olevan sama kuin rannikkokaupungissa Mariupolissa – kaupungista tehdään asuinkelvoton, jotta asukkaat poistuvat.
”Nyt ei voi kytätä yksityiskohtia!
Huolimatta sodan aiheuttamista vaikeista työoloista Obolon yrittää tukea työntekijöitään tarjoamalla heille työpaikkoja ja palkkaa, sekä tukemalla armeijaa, joka puolustaa Ukrainaa ja Euroopan maita oman henkensä uhalla. Moni panimotyöläinen on lähtenyt vapaaehtoisena rintamalle.
”Ovatko työolosuhteet Obolonin tehtaalla ookoo? Eivät ole, koska maahan on hyökätty, mutta se ei johdu Obolonista.”
”Kun ihmisillä on usko omaan tulevaisuuteen ja elämään, meidän tehtävä on tukea sitä, eikä kytätä yksityiskohtia samalla, kun sodan takia ihmiset taistelevat työpaikkansa ja toimeentulonsa puolesta”, Henry Johansson muistuttaa.
Muutoin Obolon on ukrainalaisena yhtiönä esimerkillinen, sillä se on vuosien aikana kehittänyt niin ympäristötehokkuutta ISO-järjestelmän mukaisesti sekä mm. työolosuhteita tiukkojen, läntisten standardien mukaisiksi. Muutoin vienti ei olisi ollut aiemmin edes mahdollista. Tahtotila on yhä olemassa.
Ympäristöasioissa se on kehittänyt viljan kierrätystä panimolta maatalouden rehuksi, ja luonut esimerkiksi PET-pullojen kierrätysjärjestelmän Ukrainaan. Yhtiöllä on ollut myös sosiaalisen vastuun ohjelma päiväkotien tukemisesta koulutukseen sekä jalkapallon sponsorointiin saakka. Nyt sota määrittää painopisteen.
Obolonin käytettävissä olevia arteesisen veden lähteitä käytetään ilmaisen veden jakeluun armeijalle, sairaaloihin sekä ihmisille sodan runtelemilla Ukrainan alueilla. Obolon on toimittanut miljoonia litroja vettä ilmaiseksi sodan alkamisesta lähtien.
Obolon on ollut menestys Suomessa
”Olen lanseerannut satoja tuotteita ja useita kymmeniä tuotemerkkejä 15 vuoden aikana. Koskaan ei ole ongelma myydä pari pulloa tai tölkkiä, mutta että on tuote, jota ostetaan uudestaan ja uudestaan, on aivan eri asia. Ja että jostakin tulee esimerkiksi Top 4 -tuote, on käsittämättömän vaikeata. Markkinat ovat kyllääntyneitä, eikä yhtään uutta tuotetta tarvita”, Henry Johansson muistuttaa.
Avainasemassa Obolonin menestykselle ovat olleet erityisesti S-ryhmä ja K-ryhmä, Tokmanni sekä Alko.
”Päivittäistavarakauppiaat olivat sitä mieltä, että jos ratkotte tuontiongelmat, hei me olemme valmiita! Ja sen jälkeen myös Alko oli valmis, vaikka alkuvuoden 2023 ostosuunnitelmassa ei haettu ainuttakaan ukrainalaista tuotetta. Ilman tahtotilan osoittamista, mistään ei olisi tullut mitään”, Johansson kertoo.
Riittävän suuri määrä suomalaisia kuluttajia on ollut sitä mieltä, että Obolonin oluet ovat hyviä tuotteita ja hyvänmakuisia.
Henry Johanssonin mukaan, kun puhutaan Obolonin oluista tuotteina, ratkaisevaa jatkuvuudelle ja volyymille ovat hinta, laatu ja maku.
”Alkuvaiheessa ukrainalaisuus on ollut atribuutti, oluen myyntiä tukeva ominaisuus. Mutta sen jälkeen merkitsee vain se, että tuote on hyvä.”
”Ei pitäisi olla mahdollista, että Obolon on Alkon myydyin ulkomainen olut. Ei pitäisi olla mahdollista, että Obolonia myydään Alkossa enemmän kuin Hartwallin suosituinta olutta. Ei pitäisi, mutta Obolonia myydään. Suomessa myydään nyt ukrainalaista olutta enemmän kuin irlantilaisia oluita. Kaikesta tästä saamme kiittää suomalaisia kuluttajia. Ilman heidän tukeaan mikään näistä asioista ei olisi ollut mahdollinen. Siitä olen erittäin kiitollinen”, Johansson hehkuttaa.
Taustalla on yhä johtoajatus, miten tärkeätä on saada länsivaluuttaa Ukrainaan.
”Vaikka verot, kaupan kate, logistiikka sekä maahantuojan kate tarkoittavat kokonaisuutena, että huomattavasti suurempi summa jää Suomeen kuin Ukrainaan. Mutta yhden euron arvo on Ukrainassa paljon isompi kuin pari euroa Suomelle. Se antaa iloa meille, mutta myös iloa Ukrainaan”, Johansson muistuttaa.
Mahdottomasta mahdollista
”Ymmärrän, että yritykset eivät pyri kaupan tekoon Ukrainan kanssa, koska se on yksinkertaisesti vaikeata. Jo tuotenäytteiden saaminen oli vaikeata”, Johansson huomauttaa.
Sitten on se mutta.
Asiaan uskominen on mahdollistanut sen, että Galatea Beveragesin tuomana Obolon on nyt myös Ruotsissa ja Norjassa sekä Espanjassa. Englantiin pyritään.
”Toivon, että Obolon voisi olla muille yrityksille esimerkki, että asiat ovat mahdollisia – kuinka mahdottomasta tulee yhtäkkiä mahdollista.”
”Yritetään ja kokeillaan. Pohditaan, miten voidaan tehdä enemmän. Olemme toimineet tietoisesti eri tavalla ja meillä on halu toimia eri tavalla. Kysyn, tarvitseeko toistaa samaa kuin muut, tehdä samaa kuin muut? Kuinka monta instagram-seuraajaa tarvitaan, ennen kuin on tuote uskottava? Obolonilla on 242, ja minä otan kuvia eikä mikään ole ollut siitä kiinni”, Johansson huomauttaa.
”Ei saa pelätä sitä, jos jollain on toinen näkemys kuin itsellä. Näkemys kyllä pitää olla ja se pitää kyetä perustelemaan.”
”Alussa vihollinen oli selvä – nyt tilanne elää”
Tilanteet muuttuvat koko ajan, eikä aina voi ymmärtää, miksi. Kulttuurisiakin painotuksia on.
”Ukrainassa on vahvana liiketoiminta- ja vientikulttuurissa, että pitää olla sopimuksia. Olen allekirjoittanut yli 20 sopimusta, mutta juhlallisuuksien jälkeen niillä ei ole merkitystä.”
”Alkuun vihollinen oli selvä: Venäjä, rintamalinjat, ohjukset, panssarit, tykistö ja droonit. Mutta yhtäkkiä hankaluuksia tuottaakin puolalainen maajussi.”
”Kuljetuksille syntyi ongelmia, kun Puola ja Unkari päättivät estää ukrainalaiset kuljetukset maiden kautta pitääkseen omat maanviljelijät tyytyväisinä halpatuonnin estämiseksi”, Henry Johansson kertoo.
”Täällä Suomessa pitää vaan pystyä elämään tilanteiden mukaan sekä etsimään ratkaisuja. Myös omien säädöksiemme suhteen. Tarvitaan tietenkin sisältötarroitus suomeksi ja ruotsiksi, ja pakkauksia pitää muokata, jotta kuluttaja ymmärtää, että kyse on ukrainalaisesta tuotteesta. Mutta osaavat viranomaiset täälläkin”, Johansson muistuttaa.
”Ryhdytään tuomaan mallasta Ukrainasta, onko kiinnostuneita?”
”Koko ajan ajattelen, että miten voimme tehdä Ukrainan eteen enemmän, ja miten voi olla esimerkkinä muille yrityksille. Ukraina on suuri elintarviketuottajamaa, ja asiakkaat ovat valmiiksi kiinnostuneita, joten moni firma voisi tehdä asian eteen paljonkin. Voi ajatella ja toimia eri tavalla”, Galatea Beveragesin Johansson pohdiskelee.
Pohdinnoista on päästy jälleen kerran eteenpäin.
”Koska Obolonilla on oma mallastamo, syntyi ajatus ryhtyä tuomaan mallasta ja tehdään omaa ukrainalaista olutta.”
Idea sai haalean, lähes kylmän vastaan oton, kun Johansson kyseli kiinnostusta lukuisista suomalaispanimoista.
Obolonin mallastamo pystyy tuottamaan 120 000 tonnia mallasta vuodessa. Mallastamo käyttää saksalaisen Schmidt-Seegerin laitteita. Obolonin maltaat ovat käytössä panimon omissa tuotteissa, mutta se on nyt pyrkinyt aloittamaan myös maltaiden viennin.
”Tornion panimo innostui. Tämä osoittaa, kuinka asiat ovat henkilösidonnaisia. Saatiin eka satsi, kuorma-autollinen maaliin kaikkien vaikeuksien jälkeen.”
Tornion panimon Slava! Pils -tehdään Obolonin maltaista
Tornion Panimon toimitusjohtaja ja panimomestari Kaj Kostiander oli ajatellut tukea Ukrainaa hyväntekeväisyysoluella, mutta pian selvisi, ettei Valvira salli alkoholijuomia hyväntekeväisyystuotteena.
Sitten sattuma astui kuvaan mukaan. Johansson ja Kostiander tapasivat sattumalta ja yhteistyökuvio lähti heti lentoon.
”Maltaan lisäksi myös humalat oli tarkoitus hankkia Ukrainasta, mutta se kaatui tullissa puutteelliseen dokumentaatioon. Maltaan saaminen onnistui monen mutkan jälkeen”, Johansson kertoo.
”Lopulta mallas osoittautui niin korkealaatuiseksi, että päätimme tilata rekkalastillisen lisää saman tien, jotta mallas ei loppuisi heti kesken. Kesällä 2023 alkanut yhteistyö kantaa nyt hedelmää ja kauppoihin on saapunut pils-tyyppinen lager, joka on kehitetty yhdessä Obolonin panimomestarin kanssa. Olut kantaa nimeä Slava! Pils (5,0 % 0,44 l)”, panimomestari Kaj Kostiander selostaa.
Slava tarkoittaa kunniaa ja tervehdystä, mutta sana on tullut sodan aikana tutuksi muodossa Slava Ukraini! Kunnia Ukrainalle!
”Aloitimme kuorma-autolla, mutta nyt rekat kulkevat”
”Törmäsimme lisäksi faktaan, että oluen ja maltaan kuljettaminen samassa rekassa Suomeen on mahdotonta, koska tullin järjestelmissä tuotteet eivät sovi keskenään. Ongelma liittyy tullaukseen ja verovapauteen, kun tuotteita siirretään varastosta toiseen. Siksi maltaalle piti järjestää eri kuljetus. Aloitimme kuorma-autolla, mutta nyt rekat kulkevat” Henry Johansson iloitsee.
Johanssonin mukaan Ukraina-hankkeissa on pitänyt lähtökohtaisesti luottaa, että kuluttaja on fiksu.
”Uskon aina, että ihmisissä on hyvää ja ihmiset haluavat hyvää. Obolon edustaa hyvää ja iloa, vaikka uutiset ovat täynnä kauheuksia ja sotaretoriikkaa.”
”Tämä on ollut tasapainoilua naiivin ajatuksen kanssa, että autetaan Ukrainaa, mutta tehdään samaa juomabisnestä kuten aina. Törmäytyksestä voi tulla jotakin yllättävää ja poikkeuksellista lopputuloksena. Lisäksi nyt solmitut yhteistyösopimukset rakentavat bisnessiltoja myös sodan päättymisen jälkeiseen aikaan”, Galatea Beveragesin kaupallinen johtaja Henry Johansson vakuuttaa.
Teksti Eeropekka Rislakki
Kuvat: Obolon, Galatea Beverages Oy, Henry Johansson, Eeropekka Rislakki, Tornion Panimo
Galatea Beverages verkossa
Obolon-verkkokauppa
Facebook Comments