P

Põhjala kasvaa alan raskaaseen sarjaan – uusi panimo ja ravintola avasivat Tallinnassa

Põhjala Brewing on Viron pienpanimoiden ehdoton lippulaiva. Joulun alla Põhjala avasi Tallinnassa  uuden panimon ja tap roomin. Investoinnin myötä panimon aikoo kasvattaa tuotantonsa 10-kertaiseksi. Samalla vanha panimo menee myyntin.

Põhjalan tarina alkoi Tallinnassa loppuvuodesta 2011. Liikemiehet Enn Parel, Gren Noormets ja Peeter Keek olivat innostuneet maailmalla kiertäessään käsityöoluisiin ja päättivät laittaa pystyyn Viron ensimmäisen nykyisen uuden aallon mukaisen pienpanimon.

Kavereilla oli taustaa kaupanteosta Virossa ja osaamista kansainvälisestä bisneksestä – ja tärkeää kokemusta kotioluiden tekemisestä. Parel oli työskennellyt toistakymmentä vuotta Tallinna Kaubamajan johtotehtävissä, viimeksi markkinontijohtajana ja ABC-kenkäkaupan vetäjänä. Noormets oli Swedbankin pankkiiri ja Keek tehnyt töitä useiden kansainvälisten tuotemerkkien kanssa.

Pian mukaan liittyi neljäs bisnesmies, Skype Estonian silloinen johtaja Tiit Paananen. Näin joukkue oli valmis ja tulevaisuus täysin avoinna.

Põhjalan uusi panimo on remontoitu Noblessnerin sukellusvenetelakan vanhaan rakennukseen. Kuva: Andres Teiss,.

Ensiksi kaverit tutustuivat oluetenkoon ja markkinointiin alan ytimessä punk-henkisellä BrewDogin panimolla Skotlannissa. Sieltä tarttui mukaan paikallinen oluentekijä Christopher Pilkington, joka saapuikin pian Tallinnaan jäädäkseen.

Kaupallisten oluiden valmistaminen alkoi kiertolaispanijana muiden panimoiden laitteilla ja tiloissa. Ensimmäinen markkinoille tullut olut oli Öö Imperial Baltic Porter. Tuotanto omassa panimossa Nõmmella käynnistyi kevällä 2014. Alusta asti Öö (suom. yö) on säilynyt yhtenä panimon keskeisistä tuotemerkeistä.

Tilanahtaus pakotti puhkomaan rakennuksen välineseiniä, kunnes edessä oli investointi kokonaan uuteen panimoon.

Jo pian kävi selväksi, että Põhjalan Nõmmen-panimon tilat käyvät ahtaiksi. Panimomiesten oli pakko kaataa väliseiniä, mikä toki toi lisää käymis- ja varastointitiloja, mutta sekään ei auttanut.

Täyteen ahdetulle keittiohuoneelle ei ollut mitään tehtävissä. Katto oli liian matalalla. Panimon laajentaminen vaati muuttamista muualle.

Uusi rakennus löytyi Noblessnerin vanhalta telakka-alueelta, suositun Tallinnan Lennusadam-museon takaa. Vanhan teollisuuskiinteistön muuttaminen panimoksi ja ravintolaksi ei ollut yksinkertaista. Purettavaa ja rakennettavaa riitti. Käytännössä koko rakennus piti rakentaa ulkoseiniä lukuunottamatta uusiksi.

Toisen kerroksen tap roomista voi katsella oluenvalmistusta panimossa. Kuva: Andres Teiss.

Olutkeidas valmistui entiseen telakkarakennukseen osoitteeseen Peetri 5. Avajaisia vietetiin kolme päivää ennen joulua. Vaikka Virossa on menossa melkoinen rakentamisen buumi ja rakennusala potee työvoimapulaa, hanke pysyi aikataulussa.

”Ihme kyllä, mutta kaikki meni niinkuin suunnittelimme. Kun aloitimme rakentamisen, tuntui uskomattomalta, että lahonneesta talosta syntyisi vajaassa vuodessa jotakin tällaista. Mutta täällä sitä nyt ollaan”, Enn Parel huokaisee.

Lähes 2500 neliömetrin kokonaisuudesta tuotantotilaa on 1500 neliötä. Ravintolan pintala-ala on noin 400 neliömetriä. Vuokrasopimus on tehty 15 vuodeksi.

Enn Parel sanoo, että uuden panimon rakentamisvuosi on hänelle ollut yksi elämänsä kiireisimpiä. Työ on kannattanut, sillä kokonaisuus on hänen mukaansa todella upea. Kuva: Andres Teiss.

Rakennuksen peruskorjauksen kustannusarvio oli 1,8 miljoonaa euroa. Investointi oli budjetoitu 6,7 miljoonaan. Kokonaiskustannukset nousivat kuitenkin 7 miljoonaan euroon.

”Kuten näissä hommissa useimmiten käy, emme aivan pysyneet bujetissa. Ylitimme sen noin 250 000 eurolla. Pidän kuuden prosentin ylitystä kuitenkin aika hyvänä tuloksensa”, Parel laskee.

Kiinteistön omistaja BLRT Grupp satsasi remonttiin 2 miljoonaa euroa. Panimoyhtiö Põhjala Brewing AS laittoi 4,5 miljoonaa laitteistoon ja sisustukseen. Siihen päälle Parel laskee vielä käyttöpääoman ja muut kulut. Hankkeessa on mukana sijoittajia Viron ohella Saksasta ja Espanjasta.

Uudessa panimossa on varaa kasvattaa tuotantoa jopa kymmenkertaiseksi nykyiseen verrattuna.

Põhjalalla on edessä on melkoinen harppaus tuotantomäärissä. Viime vuonna kapasiteetti oli aivan tapissa ja olutta valmistuï noin puoli miljoonaa litraa. Kysyntää ja kasvupotentiaalia on paljon suurempiin litramääriin.

”Tänä vuonna vähimmäistavoite on kaksinkertaistaa tuotanto eli valmistaa olutta yli miljoona litraa. Toivottavasti kasvua kertyy silti 120-150 prosenttia, jolloin lähestyisimme jo 1,5 miljoonaa litraa. Viiden seuraavan vuoden kuluessa on aikomuksenamme saavuttaa viiden miljoonan litran vuosituotanto”, Parel ynnää.

Panimon kapasiteetti antaa mahdollisuuden kasvattaa tuotantoa viiteen miljoonaan litraan vuodessa. Kuva: Anders Teiss.

Tällä hetkellä Põhjalan Noblessnerin-panimon tuotantokapasiteetti on noin 1,5 miljoonaa litraa vuodessa. Sen kasvattaminen viiteen miljoonaan onnistuu teknisesti lisäämällä käymistankkien määrää. Uuden laitteiston keittokoko on 5000 litraa.

”Aloitimme täällä kymmenellä 10 000 litran käymistankilla. Nõmmelta tuomme viisi 3500 litran tankkia lisää. Taloon mahtuu sellaiset 40 tankkia, ehkä enemmänkin.”

Ensimmäiset oluet ovat jo uudessa panimossa valmistuneet. Oluiden tölkitys myös suunnitelmissa.

Uusi panimo on vuoden ensimmäiset kuukaudet vielä koekäytössä. Laitteiston koeajo sekä nykyisten oluiden reseptien skaalaaminen uuteen panimoon sopivaksi vie oman aikansa.

Panimon on tarkoitus olla täydellä teholla käynnissä maaliskuun lopussa. Myös uusien oluiden suunnittelu on vauhdissa.

”Reseptejä suunnittelemme ja testaamme koko ajan, koska järjestelmä on aika lailla toisenlainen kuin Nõmmella. Jo nyt näyttää siltä, että saamme raaka-aineista enemmän makua ja sokeria irti eli efektiivisyys paranee”, Parel kehuu.

Chris Pilkington (oik.) vastaa Põhjalan oluiden valmistuksesta. Enn Parel on panimoyhtiö Põhjala Brewing AS:n toimitusjohtaja.

Kaksi ensimmäistä olutta ovat jo ravintolamyynnissä. Ne ovat prototyyppi-ipoja, jotka valmistuivat laitteiston testioluina.

”Reseptin pohjana oli Virmalised-olut. Molemmat ovat myynnissä ravintolassamme eli yläkerran tap roomissa nimillä Prototype IPA 1 ja Prototype IPA 2. Joitakin kegejä meni myös muille asiakkaille. Mutta tällä hetkellä kaikki käymistankit ovat täynnä eli lisää on tulossa”, Parel vakuuttaa.

Pullotuslinjakin on ehtinyt ollut koekäytössä. Myyntiin uuden panimon pullopakkauksia ei ole vielä ehtinyt. Pullotuksen yhteyteen on jätetty tilaa tölkityslaitteistolle. Parel paljastaa, että Põhjala ottaa käyttöönsä tölkkipakkaukset vuoden 2020 aikana.

”Tulemme pakkaamaan tölkkeihin perusvalikoimamme oluita sekä varmasti ipoja ja muuta vaaleampaa ja kevyempää kamaa”, hän sanoo.

Põhjala on tarkka oluidensa laadusta, jonka tarkkailuun ja hiomiseen uudessa panimossa on kiinnitetty todella paljon huomiota.

Päävastuu olenpanosta on skottilaisella Chris Pilkingtonilla. Põhjalan toimintaperiaatteisiin kuuluu laadukkaiden oluiden valmistaminen. Tämä tarkoittaa myös teknisesti korkeaa tasoa.

Uuden panimon yhteyteen on rakennettu oma analyysi- ja testilaboratorio. Laaduntarkkailusta vastaa suomalainen laboratoriopäällikö Samu Heino, joka muutti Tallinnaan muutama vuosi sitten. Heino oli yksi kolmesta Tallinnassa suomalaisvoimin käynnistyneen Sori-panimon perustajista.

Jokainen valmistuserä tutkitaan ja analysoidaan laboratoriossa huolellisesti. Kuva: Andres Teiss.

”Satsasimme laboratorioomme tosi paljon. Meillä taitaa olla tämän maailmannurkan yksi nykyaikaisimmista panimolaboratoriosta. Ideana onkin tarjota laboratoriopalveluja  muille pien- ja miksi ei myös isoimmillekin panimoille”, Parel kertoo.

Põhjala käyttää perusraaka-aineena suomalaisen Viking Maltin maltaita. Piipahdus mallasvarastossa paljastaa, että siellä on myös hyvässä järjestyksessä kasa saksalaisen Weyermannin säkkejä. Vesi tulee Tallinnan vesijohtoverkosta.

Nõmmen-panimon ylpeytenä oli kallion sisältä omasta porakaivosta nostettu raaka pohjavesi, joka oli laadultaan hyvää, mutta erittäin kovaa. Uuden panimon vesi saa alkunsa Ülemistejärvestä, lentokentän kupeesta. Veden käsittely vaati investoinnin kokonaan uuteen laitteistoon.

”Meillä on nyt täysi vedenkäsittelysysteemi. Siinä vesi ensiksi pehmennetään. Sitten mukana oleva kloori suodatetaan pois aktiivihiilellä, ja lopulta otetaan kaikki mineraaliit ulos käänteisosmoosilaitteilla. Keiton aikana lisätään tarvittavat aineet takaisin. Näin pystymme kehittämään jokaiselle oluttyypille oman sopivan vesiprofiilinsa.”

Oluiden vienti mahdollistaa kasvun ja maksaa tehdyt investoinnit.

Põhjalan kasvu voidaan vuositasolla laskea käytännössä eksponenttien avulla. Ensimmäisen vuoden tuotanto 2014 oli yhteensä 70 000 litraa. Seuraavana vuonna määrä kasvoi liki nelinkertaiseksi 260 000 litraan. Se on edelleen kaksinkertaistunut viime vuoden reiluun 500 000 litraan.

Oluista peräti 70 prosenttia menee vientiin. Panimoyhtiön verkkosivuilla luetellaan 37 vientimaata, joista Suomi on Ranskan jälkeen toiseksi suurin. Euroopan ulkonpuolisia maita ovat Brasilia, Chile, Kanada, Yhdysvallat Kazakstan, Etelä-Korea, Japani ja Kiina.

Põhajlan tankeissa on käymiskapasiteettia yhteensä 150 000 litraa eli enemmän kuin moni pieni käsityöläispanimo ehtii vuodessa valmistaa. Kuva: Andres Teiss.

Viron sisämarkkinoilla kasvun rajat ovat tulleet vastaan, vaikka uusien pienpanimo-oluiden myynti etelänaapurissa lisääntyy koko ajan. Kasvu vaatii myös satsausta henkilökuntaan.

”Olemme pestanneet uuden kaverin hoitamaan Viron-myyntiä. Toinen vientiheppu eli export sales manager liittyy tiimiin parin kuukauden päästä”, Parel kertoo.

Vanha  Nõmmen-panimo on tulossa myyntin. Parel tarjoaa sitä mieluusti suomalaisille yrittäjille ostettavaksi.

”Myymme sen toimivana panimona. Jos Suomessa on jollakin idea ja resursseja aloittaa tuotanto Virossa, voi ottaa meihin yhteyttä. Valmiin panimon ostamalla säästää kokemuksemme mukaan noin kahden vuoden työn. Tule vaan tiloihin ja rupea panemaan”, Parel tarjoaa.

Suuri tap room ja kunnon keittiö ovat uuden oluiden elämyskeskuksen ylpeys.

Panimon yhteyteen rakennettu tap room on koko Põhjalan väen silmäterä. Sen on suunnitellut arkkitehti Tarmo Piirmets Pink Architects -toimistosta. Suunnittelun ideana oli säilyttää tilojen teollisuushenki, mutta lisätä pehmeyttä ja kodikkuutta, jotta paikka ei tuntuisi kolkolta ja kylmältä.

”Mielestäni olemme onnistuneet tässä oikein hyvin. Olemmekin saaneet paljon kehuja sisustuksesta. Ihan pienenä ykstyiskohtana mainittakoon, että otimme Speakeasysta mukaamme osb-levyjä, ja annoimme täällä niille kokonaan uuden elämän”, Parel esittelee.

Tap roomin voileipä maistuu oluen kyytipoikana. Kuva: Andres Teiss.

Ravintolasta vastaa alun perin puoliksi kanadalainen, mutta toiselta puoleltaan japanilainen, kokki Michael Holman. Hän on työskennellyt monissa Michelin-tähden saaneissa ravintoloissa, muun muassa kahden tähden Fävikenissa Ruotsissa

”Meidän pääajatus oli tarjota ruokaa, joka sopii erinomaisesti oluen kanssa. Mielestämme Texas BBQ on yksi menukonsepteista, joka suoraan huutaa olutta mukaansa. Siksi siitä tuli ruokalistan merkittävin osa. Kaikki ruoat valmistetaan paikan päällä, myös liha savustetaan bbq smoker -uuneissa.”

Lisäksi tarjolla on jenkkihenkisiä lisukkeita, grillattuja voileipiä, lämpimiä ja kylmiä snackseja ja jälkiruokia. Sunnuntaisin on koko päivän brunssi. Ja kahvia voi juoda 1,50 eurolla niin paljon kuin haluaa

Tap room ja hyvä keittiö ovat on vastaus suureen kysyntään. Põhjala saa sekä suoraan että matkatoimistojen kautta likin päivittäin yhteydenottoja panimovierailuista.

Tap roomin sydämenä on ravintolansalin keskellä oleva baaritiski, josta kaikki tilaukset tehdään. Kuva: Andres Teiss.

”Joulun ja uudenvuoden välissä talo oli joka ilta tupaten täynnä. Myös tammikuulle on riittänyt kysyntää. Varauksia on tehty jopa puoleksi vuodeksi eteenpäin.”

Olutmatkailu on kovassa kasvussa eri puolilla Eurooppaa. Põhjala aikoo tuoda uuden keskuksen myötä käsityöoluiden valmistuksen ja olutelämykset osaksi Tallinnan ja koko Viron turismia.

”Uskomme, että joidenkin vuosien kuluttua Viro tiedetään maailmalla olutmaana samalla tavoin kuin Sveitsi tunnetaan kelloistaan, Ranska viineistään ja Suomi saunoistaan”, visioi panimoyhtiön hallituksen jäsen Tiit Paananen viime keväänä.

Põhjalan uudessa elämyskeskuksessa on myös tilaussauna. Miksi ei olisi, ovathan virolaiset tunnettua saunakansaa.

Põhjalan olutmaailman sauna on ahkerassa käytössä. Saunavuoroja voi tilata etukäteen. Kuva: Andres Teiss.

Teksti: Heikki Kähkönen.
Kuvat: Andres Teiss.

 

CategoriesOlut

Facebook Comments