Kotimaiset pienpanimot ovat ottaneet tavoitteeksi valmistamiensa oluiden laadun parantamisen. Pienpanimoliitto on luomassa oman laatukriteeristön, johon sitoutuneen panimon voisi tunnistaa liiton omasta laatumerkistä.
Viiden Tähden tiistaina paljastamat suomalaisten panimoiden mikrobiologiset ongelmat eivät tulleet yllätyksenä Pienpanimoliiton puheenjohtajalle Mikko Mäkelälle. Jyväskyläläisen Hiisi-panimon yrittäjänä toimiva Mäkelä kertoo, että käsityöpanijat ovat keskustelleet ahkerasti oluiden laadun parantamisesta sekä oman laatujärjestelmän luomisesta.
”Varsinkin uusilla panimoilla on runsaasti työtä panimon ja yrityksen liiketoiminnan käynnistämisessä. Vaikka laatuasiat ovat ensisijaisen tärkeitä, monille pienpanimoille laboratorioiden rakentaminen ja analyysien teettäminen jokaisesta keittoerästä voi käydä ylivoimaisen kalliiksi”, Mäkelä perustelee.
Mäkelän mukaan pienpanimoiden oluiden laatuhaasteet ovat tuttu ilmiö kansainvälisesti. Meneillään olevan pienpanimobuumin aikana syntyy koko ajan uusia ja innovatiivisia yrityksiä, joiden valmistamien tuotteiden kirjo on valtava.
Moni Suomalainen pienpanimo on käynnistänyt oman laatuohjelmansa, jonka noudattaminen kantaa jo hedelmää.
Alalla ongelmista puhutaan avoimesti. Panimot tekevät keskinäistä yhteistyötä tuotteidensa laadun parantamiseksi. Monilla panimoilla on käytössä oma laatuohjelma ja joillakin jopa laboratoriot.
”Jaamme tietoa ja teemme yhteisiä oluita. Vertaisarvioinnilla ja toistemme tuella on suuri merkitys laatuasioiden kehittämisessä ja alan eteenpäin viemisessä”, Mäkelä sanoo.
Pienpanimoliiton puheenjohtaja ei allekirjoita väitettä, että laadunvalvonnan ongelmat käsityöpanimoissa johtuvat välinpitämättömyydestä tai laiskuudesta. Yrittäjät tekevät varsinkin nyt kesän parhaimman sesongin aikaan pitkää päivää. Olutfestivaaleja ja muita tapahtumia on joka viikonloppu. Pienpanimo-oluet maistuvat suomalaisille.
Mäkelä korostaa, että jokaisessa pienpanimoliiton jäsenpanimossa pyritään varmasti tekemään parasta mahdollista olutta. Omavalvonnan ja labratoriotyön järjestäminen vaatii kuitenkin aikaa, resursseja ja kantapään kautta oppimista. Aivan pienimmille panimoille kaikki temput erien analysoimiseen eivät välttämättä ole edes taloudellisesti mahdollisia.
”Nimenomaan pienimpien panimoiden mahdollisuuksia laatutyöhön haluamme laatujärjestelmän myötä jatkossa parantaa, sekä kannustaa omavalvonnan parantamiseen ensimmäisestä päivästä alkaen.”
Pienpanimoliitto suunnittelee oman oluiden laatujärjestelmän ja -kriteeristön luomista.
Pienpanimoliitto on aloittanut Hämeen Ammattikorkeakoulun kanssa Kirkkautta pienpanimoiden laatutyöhön -hankkeen, jonka tavoitteena on tiedottaa laadunhallinnasta osana yritysten omavalvontaa sekä edistää panimoiden toiminnan laatua koulutuksen avulla.
Projektin käynnistystilaisuus oli toukokuussa Hämeenlinnassa. Sen teemana olivat pienpanimoiden hygienia-asiat. Syyskuisen seuraavan seminaarin aihe on panimoiden omavalvontasuunnitelman laatiminen ja noudattaminen.
Vastaava laatujärjestelmä on ollut käytössä tilaviinyrityksillä jo vuodesta 2005 lähtien. Laatutyö vaatii kuitenkin rahaa sekä panimoilta että käsityöpanimoiden edunvalvojalta. Tilaviiniyritysten laatuluokitus synnytettiin aikoinaan maa- ja metsätalousministeriön tuella.
”Kyllä pallo on kuitenkin viime kädessä meillä eli pienpanimoyrityksillä. Uskomme, että saamme vähitellen suomalaisille pienpanimoille sopivan kriteeristön luotua. Toivomme toki, että saisimme hankkeeseen myös tukea, eli kaikki ulkopuolinen raha on tervetullutta”, Mäkelä sanoo.
Teksti: Heikki Kähkönen
Facebook Comments