K

Kantapöydässä: Hartwall markkinoi alkoholitonta olutta perättömillä väitteillä ja bloggarihömpällä

Hartwallin markkinointiosasto on tuottanut yhtiön verkkosivuille blogikirjoituksen, joka vilisee puuta heinää ja löpinään verrattavaa trendijargonia. Kirjoitus otsikolla ”Alkoholiton olut venyttää veikeästi oluen rajoja ja mahdollistaa huurteisen nautinnon vaikka lounastauolla” venyttää lähinnä toden ja kuvitellun välisiä raja-aitoja.

Joko Hartwallin oman markkinointiosaston tai mainostoimiston kirjoittama blogi on suurinta markkinointihömppää, jota Victor Hartwallin 1836 alun perin perustama virvoitusjuomayhtiö on pitkään aikaa trendikoneistostaan ulos suoltanut.

Kirjoituksen tarkoituksena on luoda kuva, että alkoholittomat oluet ovat tämän päivän suurin juttu, olutvallankumouksen uusi airut.

”Vielä vuosikymmen sitten alkoholitonta olutta luonnehdittiin laihaksi litkuksi. Ahkera kehitystyö on hionut alkoholittomista oluista raikkaita ja virkistäviä makuelämyksiä. Nollaprosenttiset oluet haastavat kiinnostavasti perinteisiä olutkäsityksiä”, blogissa runoillaan.

Näillä perinteisillä olutkäsityksillä kirjoituksessa eritoten tarkoitetaan vanhaa totuutta, jonka mukaan olueen on perinteisesti kuulunut erottamattomana osana alkoholi, jota syntyy kun vierteessä olevat sokerit muodostavat hiivan kanssa käydessään hiilidioksidia ja etanolia.

Alkoholiton olut on teknologiateollisuuden ja trendisettereiden riemuvoitto perinteisestä mallasjuomasta.

Blogissa muistutetaan, että Hartwallin valmistama ”Lapin Kulta muuntui ensimmäisenä kotimaisena oluena alkoholittomaksi versioksi, ja sekin tuli myyntiin vasta vuonna 2014”. Toisin sanoen verrattomalla osaamisella ja ylivoimaisella tekniikalla Hartwall on onnistunut siinä, missä moni muu ei ole eli poistamaan oluesta siihen olennaisesti kuuluvan alkoholin.

Olen lukemattomissa yhteyksissä muistuttanut, että alkoholiton olut ei ole oikeaa olutta, sillä eihän hakkuuaukkokaan ole metsää. Alkoholittoman oluen ihannointi ja hypetys vievät meitä kohti keinotekoisten tontonien maailmaa, jossa kaikesta mahdollisesta pitää ottaa olennainen pois, jotta voidaan keikkua kevyttrendien aallonharjalla.

Hartwallin blogikirjoituksen tarkoituksenmukaisuutta ja epäammattimaisuutta kuvastaa se, että blogin kirjoittajat kaivavat markkinointihömppänsä asiantuntijaksi juniorisarjan bloggarin, joka vielä sekoittaa hapanoluet yhteiseen höpinään mukaan. Enää vertailusta puuttuvat irtokarkit, olutsmoothiet ja pakkasen panemat paljaat nilkat.

Kuva: Hartwallin arkisto.

On oikein kutsua alkoholitonta olutta alkoholittomaksi mallasjuomaksi, siis kaljaksi tai nollakaljaksi, kuraksi tai litkuksi, mutta ei – herra paratkoon – olueksi. Seuraavaksi Hartwall tuo varmaankin drinkkisarjaansa alkoholittoman kossuvissyn, jota valmistetaan sekoittamalla Launeen soraharjuvettä kuplitettuun kivennäisveteen.

Kun faktat jäävät tarkistamatta, saadaan aikaan uskomattomia vertailulukuja.

Hartwallin blogikirjoituksessa viitataan myös johonkin Ylen paikkansa pitämättömään nollauutiseen: ”Yle taas uutisoi vastikään Alkon viisinkertaistaneen kaikkien alkoholittomien juomien myynnin kolmen vuoden aikana.” Itse uutista eli lähdettä ei blogissa luonnollisestikaan mainita, sillä väite on täyttä puppua.

Alkon omat tilastot kertovat, että vuonna 2018 pitkäripaiset kauppasivat alkoholittomia juomia 475 000 litraa eli reilut 1300 litraa per myymälä. Vastaava myynti oli kolme vuotta aiemmin 362 000 litraa. Siis lisäystä on tullut 113 000 litraa.

Ihmetellä sopii, millä matematiikalla 31 prosentin kasvusta yhtäkkiä saadaan viisinkertainen eli 400 prosenttia. Ja Alkon alkoholittomien myyntikään ei ole pelkkää nollakaljaa, vaan tuotteiden joukkoon kuuluu merkittävä määrä juomasekoituksissa käytettäviä miksereitä.

Novellesta saisi alkoholittoman kossuvissyn lisäämällä siihen Launeen pohjavettä. Kuva: Hartwallin arkisto.

Siunatuksi lopuksi Hartwall muistuttaa, että ”vanhoja perinteitä rikastutetaan ja uusia luodaan nostamalla jatkossa huulille yhä useammin myös alkoholiton IPA porter, pilsner tai pale ale.” Tässäkin vanhoja perinteitä raiskataan unohtamalla, että porter kirjoitetaan suomeksi portteri. Vai kukaties jättämällä myös pilkun pois onkin luotu uusi oluttyyli nimeltään IPA porter.

Ehkä ainoa hyvä asia koko kirjoituksessa on se, että sana olutkulttuuri on kerrankin jätetty rauhaan. Ja tipaton tammikuu.

Heikki Kähkönen
Kirjoittaja on Viisi Tähteä Median toimituspäällikkö ja pitkän kokemuksensa perusteella myös jonkin lajin olutasiantuntija – joka tapauksessa maltaisten ja täyteläisten sekä alkoholia sisältävien oluiden ja raikkaiden alkoholittomien kivennäisvesien ystävä.

Pääkuva: Reetta Pasanen / Hartwall.

Facebook Comments