Oluen maahantuonti on romahtanut jopa kolmanneksella vuoden 2010 litroista. Notkahdukset tuontitilastoissa seuraavat oluiden valmisteverojen korotuksia ja pienpanimoiden litramäärien kasvua.
Tullin tilastot kertovat, että oluiden kaupallinen maahantuonti on pudonnut vuoden 2010 yli 62 miljoonasta litrasta vuoden 2017 noin 41 miljoonaan litraan. Yksi syy litrakatoon selittyy alkoholijuomien valmisteverojen korotuksilla, jotka viime vuosina ovat kohdistuneet mietoihin juomiin ja erityisesti olueen.
Alkoholiveroja on nostettu 10 viime vuoden aikana kuusi kertaa. Käytännössä vuoden kuluttua korotuksesta oluen maahantuonti on laskenut merkittävästi. Yhteenlaskettuna vuodesta 2010 lähtien vähennystä on ollut peräti 20 miljoonaa litraa eli kolmannes koko bisneksestä.
Lisäksi arvonlisäveroja korotettiin 2010 heinäkuussa 22:sta 23 prosenttiin ja edelleen vuoden 2013 alusta 24 prosenttiin, mikä on myös heijastunut oluen myyntiin.
Verojen korotusten ohella tuonnin laskua selittävät kotimaisten pienpanimoiden tuotantomäärien kasvu ja uusien käsityöpanimoiden syntyminen. Varsinkin ravintoloissa monet kotimaiset käsityöoluet ovat korvanneet tuontioluiden kysyntää. Silti tilastoissa suurimmat laskupiikit osuvat samalle tai seuraavalle vuodelle, jolloin oluen verotusta on korotettu.
Ja homma on jatkunut tänä vuonna. Tullin tilastojen mukaan nyt alkuvuonna (1-6/18) tuonti supistui 12 prosenttia. Ennusteen mukaan vähennys saattaa olla jopa 3-4 miljoonaa litraa viime vuoden lukuihin errattuna.
Diamond Beverages ja Servaali vastaavat Lidlin ohella suuresta osasta oluiden maahantuonnista Suomeen. Diamondin toimitusjohtaja Walter Himanen kertoo, että vuoden 2010 jälkeen tuontiyrityksen liiketoiminta on parantunut, mutta litramäärät eivät ole kehittyneet samassa suhteessa.
”Jatkuvat veronkorotukset ovat jumpanneet myynnin arvoa ylöspäin. Jos lasketaan valmisteverollisia hintoja, samalla kaupan hintapisteet ovat menneet uusiksi. Enää ei saa tuontiolutta alle kahden euron kuin poikkeustapauksissa. Käsityöoluet ovat nostaneet osaltaan myynnin arvoa ja keskimääräistä litrahintaa”, Himanen pohtii.
Servaalin Business Unit Lead Erkka Schönberg myöntää, että tuontioluiden myyntivolyymien kasvattaminen on huomattavasti vaikeutunut ja samalla tullut kalliimmaksi. Kokonaisuutena arvo on kuitenkin kasvanut.
”Myytävien litrojen eteen joudumme tekemään paljon enemmän töitä kuin takavuosina. Valikoimat ovat laajentuneet, jolloin tuotekohtaiset volyymit ovat samalla laskeneet. Osa siitä selittynee kulutuksen siirtymisestä enemmän laatuun määrän kustannuksella”, Schönberg pohtii. 
Valvira pelotteli vuosi sitten, että myyntirajan muutos päivittäistavarakaupoissa 5,5 prosenttin tuo samantien ulkomaisten panimoiden halpissalkut marketteihin. Väite on osoittautunut perusteettomaksi. Kotimaisten isojen panimoiden olutsalkkujen kanssa ei ole vielä pystynyt yksikään kansainvälinen olutmerkki kilpailemaan litrakisassa.
Viime vuodenvaihteessa tehty alkoholiveron korotus näyttää jälleen rokottavan enemmän tuontioluiden myyntiä kuin kotimaisia panimoita. Sama on toistumassa vuoden 2019 alussa. Tulevan korotuksen painotus on ministeri Petterin Orpon mukaan edelleen pt-kaupan oluissa.
”Tässä markkinatilanteessa alkoholiverojen korotukset ja niiden kohdistaminen mietoihin ei oikein tue väitettyä terveysnäkökulmaa, pikemminkin valtion omistamaa viinabusinesta. Ongelmakäyttäjät kyllä osaavat laskea mistä tuoteryhmistä saavat parhaan prosenttivastineen euroillaan”, Servaalin Schönberg muistuttaa.
Himanen arvioi, että tällä hetkellä noin 4-prosenttiset tuontioluet ovat joutuneet kärsijän rooliin. Ne eivät hänen mukaansa kiinnosta kauppaa entiseen tapaan ja poistuvat vähitellen tarjonnasta.
”Yleisesti ottaen valikoimat ovat räjähtäneet 2010-luvulla. Edellisiä oluiden verotuksen korotuksia on perusteltu sosiaalisilla ja tereydellisillä lähtökohdilla. Tällä kertaa kyseessä näyttää olevan puhtaasti fiskaalinen rahastuskierros”, Himanen huomauttaa.
Alkoholiveroja korotettiin vuoden 2018 alussa. Oluen veroa kiristettiin 10,9 prosenttia, käymisteitse valmistettujen siiderien ja long drink -juomien verotusta 10,7 prosenttia, viinien 13,0 prosenttia ja väkevien 5,0 prosenttia. Seuravaa korotus on luvassa vuoden 2019 alussa.
Edellisen kerran veroja korotettiin:
– 2014 olut +8,2 %, viini +8,6 , väkevät + 5,3 %
– 2012 miedot +15 %, väkevät +10 %
– 10/2009 +10 % kaikki
– 1/2009 +10 % kaikki
Teksti ja kuvat: Heikki Kähkönen, pääkuva: Pixabay.
Facebook Comments