Koronakriisi aiheutti isoja muutoksia kotimaisilla alkoholimarkkinoilla viime vuonna. Silti Alkon markkinaosuus ei kasvanut niin suureksi, että sillä voitaisiin todeta olevan sellaista kansanterveydellistä merkitystä, johon sen monopolioikeus perustuu, kirjoittaa Viiden Tähden kolumnisti Petri Pellinen.
Alkoholijuomien myynti- ja kulutustilastot vuodelta 2020 osoittavat, että yli 80 prosenttia suomalaisten kuluttamista alkoholijuomista myydään muiden kanavien kuin Alkon kautta. Alkon osuus oli vain 16 prosenttia, kun mukaan lasketaan tuoreet luvut matkustajatuonnista.
Kun koronapandemia iski Suomeen viime keväänä, asiantuntijat povasivat kovaa kasvua alkoholinkulutukseen. Osittain nämä väitteet perustuivat tutkijoiden omiin päätelmiin sekä Ylen Taloustutkimuksella teettämään selvitykseen, jonka mukaan seitsemällä prosentilla kuluttajista kulutus lisääntyi koronan ensimmäisinä kuukausina.
Päätelmien tekijöiltä kuitenkin unohtui, että valtaosalla suomalaisista kulutus laski tai pysyi samana. Silti tutkijat ja alkoholiasiantuntijat vaativat juomien myyntiin merkittäviä rajoituksia tai alkoholin myynnin lopettamista kokonaan.
Toisin kävi. Ulkomaille matkustamisen väheneminen lähes olemattomiin, ravintoloiden sulkeminen sekä anniskelu- ja aukioloaikojen rajoitukset yhdessä alkoholijuomien nauttimisen laskevan trendin kanssa johtivat kokonaiskulutuksen selkeään laskuun.
Kansalaisten käytettävissä olevien rahavarojen ja vapaa-ajan lisääntyminen ovat olleet merkittäviä tekijöitä kulutuksen kasvussa viime vuosikymmeninä. Korona ei ole vielä vaikuttanut merkittävästi ansiotasoon, joka Tilastokeskuksen mukaan laski viime vuonna vain 0,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Valmisteverojen korotuksistakaan ei löydy syypäätä kulutuksen laskuun, sillä alkoholiverot pysyttelivät ennallaan vuosina 2019 ja 2020. Keskeisimpänä syynä on yleinen kulutustottumusten muutos. Nuoret sukupolvet juovat vähemmän kuin edeltäjänsä.
Korona toi alkoholijuomien markkinoille ainakin tilapäisen uusjaon.
Tässä uusjaossa voittajina ovat selviytyneet ennen kaikkea valtion viinamonopoli Alko sekä sen päätavarantoimittaja, pörssiyhtiö Altia, jonka osakkeista Suomen valtio omistaa 36 prosenttia. Voittajiin kuuluu myös päivittäistavarakauppa.
Alkon myynti kasvoi yli 12 prosenttia eli noin kymmenen miljoonaa litraa. Samalla sen markkinaosuus kasvoi 13 prosentista 16 prosenttiin.
Pelin häviäjiin voidaan laskea ravintoloiden anniskelumyynti, tapahtumien oheismyynti sekä vahvasti varustamovetoinen alkoholin matkustajatuonti. Anniskelusta katosi 40 prosenttia ja matkustajatuonnista yli 50 prosenttia.
Tämä taas on merkittävää kotimaisille alkoholialan yrittäjille. Alun shokin jälkeen myynnin pudotusta pyrittiin korvaamaan listaamalla Alkon tilausvalikoimaan varastoon jääneitä ravintolamarkkinoille tarkoitettuja tuotteita toivoen niiden kiertävän ja löytävän ostajansa sitä kautta.
Matkustajatuonti huomioon ottaen tässä kriisissä ja kiivaan etämyyntikeskustelun keskellä voidaan siis osoittaa, että Alkon monopolilla ole enää merkitystä edes poikkeusoloissa. Sen pitää antaa mennä koronapesuveden mukana.
Teksti: Petri Pellinen
Pääkuva: Pixabay
Taulukot: Petri Pellinen, lähde: THL
Facebook Comments