Alkon puolivuotiskatsauksen mukaan monopolin litramyynti laski kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 4,6 prosenttia. Määrissä se tarkoittaa 1 846 000 litraa edellisvuotta vähemmän myyntiä. Trendi jatkui heinäkuussa ja itse asiassa Alkon myynti on laskenut jo viimeiset kahdeksan vuotta. Vuonna 2011 kokonaismyynti oli 104 miljoonaa litraa, kun se vuonna 2018 oli enää 85 miljoonaa litraa.
Vaikka viime vuonna enintään 5,5 prosenttia vahvat panimotuotteet siirtyivät marketteihin, ei se selitä pitkän aikavälin trendiä.
Osasyynä on suurten ikäluokkien eli märän sukupolven (s. 1948-1953) liukuessa kostean kautta kuivahkoksi ikääntymisen vuoksi.
Tämän päivän nuoret juovat 1960-luvulla syntyneitäkin vähemmän ja ennen kaikkea miedompia juomia. (THL Alkoholipolitiikka Vol. 46: 240-246, 7987 & THL ESPAD-hanke).
Alkon alkoholijuomaveroton puolivuotisliikevaihto oli 255 miljoonaa euroa, kun edellisvuoden tammi-kesäkuussa se oli 259 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 11,5 miljoonaa euroa, joka lähes puolittui edellisvuoden 20,1 miljoonasta eurosta.
Tiedotteessaan Alkon toimitusjohtaja Leena Laitinen toteaa: ”Kehitämme edelleen toimintamallejamme ja prosessejamme huolehtien tehokkuudesta kaikessa tekemisessämme varmistaen liiketoiminnan kannattavuuden kiristyvässä toimintaympäristössä. Kehityspanostukset ovat painottuneet vuoden 2019 alkupuolelle ja kustannuskehitys vuoden loppupuoliskolla on maltillisempaa.”
Alko painii tuntuvien haasteiden keskellä. Viron ja Latvian verokilpailu lisää matkustajatuontia, ja etämyyntiin on tulossa kaikille kansalaisille selkeä, salliva lausunto. (Huom! Etämyynti on nytkin sallittua, vaikka toisin annetaan ymmärtää).
Alkon myynti laskee lähes kaikissa tuoteryhmissä, eikä laskulle näy loppua.
Positiivista henkeä ylläpitää julkaisemalla uutisia täysin toissijaisten ja jopa merkityksettömien tuoteryhmien, kuten alkoholittomien ja roséviinien, kesämyynnin kasvulla. Pian ollaan tilanteessa, jossa Alkon markkinaosuus koko markkinoista laskee ensin alle 30 prosentin ja sitten lähelle 20 prosenttia.
Voidaanko tuolloin monopolia perustella kansanterveydellisillä syillä? Kansa kun ostaa juomansa pääosin jo muualta kuin Alkosta.
Koska Alkolla on tunnetusti muita pohjoismaisia monopoleja korkeammat katteet, on erikoista, että liikevoitto puolittuu näin pian panimotuotteiden siirtymän jälkeen. Kysyinkin Alkolta tarkempia syitä ja talousjohtaja Anton Westermarck vastasi:
”Alkon tehtävänä on vastuullinen alkoholijuomien vähittäismyynti. Myynnin maksimoiminen tai suuren taloudellisen voiton tavoittelu eivät kuulu yhtiön tavoitteisiin. Yhtiön taloudenpito on vastuullista ja toiminta tehokasta.”
”Myynti tammi-kesäkuussa oli 38,6 miljoonaa litraa (edellisvuonna 40,4 miljoonaa litraa), mikä oli 4,5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Alkoholijuomaverollinen liikevaihto oli 531,8 miljoonaa euroa (539,2 miljoonaa v. 2017), joka oli 7,4 miljoonaa euroa (-1,4 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholijuomaveroton liikevaihto oli 254,5 miljoonaa euroa (259,4 miljoonaa euroa, -1,6 %). Alkon litramyynnin laskuun vaikuttavat alkoholilain muutokset ja alkoholiveron korotukset”, talousjohtaja Anton Westermarck luettelee.
Talousjohtaja Westermarckin mukaan Alkon liikevoitto laski alkuvuonna ennustetusti vuodesta 2018.
”Liikevoiton muutokseen vaikuttaa myyntivolyymin aleneminen. Lisäksi vuoden 2019 alkupuolella poistojen aiheuttamat kustannukset ovat kasvaneet johtuen panostuksista digitaalisiin palveluihin ja myymälöihin.”
Henkilöstökuluista Westermarck toteaa, että lievään nousuun vaikuttivat lisääntyneiden aukiolojen ja myymälämuutosten myötä kasvaneet kulut sekä kevään TES-korotukset.
”Vuonna 2018 uuden alkoholilain myötä aukiolo arkisin kello 21 asti alkoi maaliskuussa, joten sen takia tammi-helmikuussa on tänä vuonna vertailussa enemmän työtunteja”, talousjohtaja Anton Westermarck selvittää.
Millä yrityksellä olisi tehtävänä vastuuton vähittäismyynti alasta riippumatta? Puhe Alkon vastuullisuudesta jonakin erityispiirteenä on tyhjän alleviivausta.
Kun katsoo pitkän aikavälin laskevan trendin lisäksi kuluvaa vuotta, huomaa myynninlaskun voimistuneen etenkin väkevissä tuotteissa. Alkossa toimii samat mekanismit kuin missä tahansa kaupassa. Asiakkaat tekevät satunnaisostoja ja panimotuotteiden siirryttyä lähes kokonaan marketteihin heräteostot ovat vähentyneet.
Voisiko Alko avata henkilöstökulujensa rakennetta kuten Ruotsin monopoli Systembolaget tekee? Olisi kiinnostavaa nähdä ja tehdä vertailua Systembolagetiin, kuinka paljon rahaa käytetään koulutukseen, virkistystoimintaan ja muuhun vastaavaan. Tähän ei Alkosta saa vastausta.
Teksti ja kaaviot Petri Pellinen
Kannen kuva Eeropekka Rislakki
Facebook Comments