EU-aluetta kurittava inflaatio nostaa ravintolaruoan ja juomien kuluttajahintoja Suomessa kevään aikana. Ravintolahintojen nousuun vaikuttavat myös raaka-aineiden, vuokrien ja energian kallistuminen sekä työvoimakustannukset. Hintojen korotukset vaikeuttavat ravintoloiden ja juomanvalmistajien siirtymistä korona-ajasta uuteen normaaliin sekä uhkaavat harventaa asiakkaiden käyntejä ravintoloissa.
Inflaatio laukkaa nykytasolla mitattuna hurjaa vauhtia. Kansalaiset ovat saaneet tuntea hintojen nousun omissa lompakoissaan. Tammikuussa Suomen inflaatio kipusi jo 4,4 prosenttiin, kun normaalitaso on viime vuosina ollut reilusti alle 2 prosentissa, kaksi vuotta sitten jopa nollassa.
Eniten inflaatiota on kiihdyttänyt energian hinta. Tammikuussa kuluttajahintoja nostivat vuoden takaiseen verrattuna sähkön ja polttonesteiden kallistuminen.
Alkoholijuomien ja tupakan hinnat nousivat viime vuonna 4,5 prosenttia, elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 0,6 prosenttia. Vuoden vaihtuessa myös peruselintarvikkeet ja kahvi ovat kallistuneet.
Ravintoloiden ja yleisötapahtumien rajoitukset ovat vaikuttaneet tavallisten ihmisten palveluiden kulutushalukkuuteen ja kuluttamisen tapaan. Ne, joilla on ollut rahaa, ovat hankkineet kestotavaroita ja kodinelektronikkaa sekä investoineet asuntojen remontteihin. Sen sijaan pandemian aikana ravintoloissa käyminen on vähentynyt ja noutoruoan ostaminen lisääntynyt.
Ravintoloissa asiakashintojen nousupaine on tällä hetkellä kouriintuntuva.
Ravintolanpitäjät pohtivat kuumeisesti, kuinka paljon ja milloin tarkistavat hintojaan. Nyt monet vielä passailevat, koska hiihtolomasesonki on käynnissä ja ravintolat vetävät rajoitusten jälkeen väkeä.
Tukkukaupat sorvaavat uusia hinnastoja ravintoloille kalkulaattorit sauhuten. Alkuvuosi mennään vielä osin vanhoilla varastoilla. Viinien maahantuojat puhuvat omien hintojensa korottamisesta kevään aikana 3–6 prosentilla. Kovin nousu on luvassa arvoviineihin.
Koronarajoitusten osittainen poistaminen tuo asiakkaita ravintoloihin. Takaisin palaavia asiakkaita ei haluta tervehtiä korotetuilla hinnoilla.
Keväällä väistämätön on edessä. Oluen- ja viinin hintoihin on tulossa ravintolan ansaintalogiikasta riippuen huomattavia korotuksia. Ravintoloitsijat itse puhuvat jopa useiden kymmenien senttien nostopaineista olutlasilliseen ja ravintola-annokseen.
Panimojuomien hintojen korotus on seurausta jo pidemmän aikaa jatkuneesta kustannusten noususta.
Juomanvalmistajilla ja tukkureilla on tarvetta siirtää omia kustannuspaineitaan ja koronan aikana menetettyjä tuloja tuotteidensa hintoihin. Panimoalalla hintojen korotukset johtuvat useita kuukausia jatkuneesta kehityksestä.
Mallasohran hinta on aivan tapissa. Humala, sokeri ja muut raaka-aineet ovat kallistuneet koko koronapandemian ajan. Olvin markkinointijohtaja Olli Heikkilä myöntää, että tukkuhintojen korotukset tulevat olemaan merkittäviä.
”Eri kustannustekijöiden nousu on mittavaa ja kattavaa. Minkään osa-alueen hinnat eivät ole laskussa. Merkittävimmät ovat energia, mallas ja alumiini. Niiden lisäksi tulevat logistiikka ja henkilöstökustannukset”, Heikkilä luettelee.
Kuluttajat suosivat juomapakkauksissa yhä enemmän alumiinitölkkejä, joiden saanti oli vuosi sitten kiven alla. Tölkkituotteissa korotuspaine on myös suurin, koska alumiinin maailmanmarkkinahinta on kivunnut ylöspäin. Heikkilä muistuttaa, että lähivuosina alumiinin hinnan odotetaan nousevan vielä 50 prosenttia korkeaan nykytasoon verrattuna.
Hintojen nousu ei jää tähän kevääseen. Uusia korotuksia on luvassa loppuvuodesta ja ensi vuonna.
Kilpailulainsäädäntö ja liikesalaisuudet estävät panimoita kertomasta korotusten tarkkoja senttimääriä per litra. Olli Heikkilä paljastaa, että korotusten taso tulee olemaan useita senttejä per litra.
”Litrassa on kuitenkin kolme pientä tai kaksi puolen litran tölkkiä. Korotukset eivät ole hirveän mittavat per tölkki”, hän täsmentää.
Suuret panimot ovat pärjänneet koronapandemian ajan vähittäiskaupan myynnin kasvulla. Viime kesä oli myös poikkeuksellisen lämmin, mikä paransi panimokorporaatioiden tulosta.
Olvi kasvattikin kotimaassa vuonna 2021 tuotantomääriä, liikevaihtoa ja -voittoa edellisvuoteen verrattuna. Tuotantokustannusten noususta johtuen hintojen korotukset tulevat kuitenkin olemaan tänä vuonna välttämättömiä.
”Korotukset astuvat voimaan asteittain tänä ja ensi vuonna. Näyttää erittäin todennäköiseltä, että hintojen nousu tulee jatkumaan vuonna 2023, koska raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen nousun odotetaan jatkuvan, samoin oikeastaan kaikkien muidenkin kustannusten”, Heikkilä perustelee.
Ravintola- ja tapahtumamyynnin varassa olevat pienpanimot ovat vaikeuksissa.
Pienpanimosektorilla turbulenssi on ollut viime kuukausina voimakasta. Moni panimo on lopettanut toimintansa. Myös omistajanvaihdoksia on tapahtunut. Varsinkin ravintola- ja tapahtumamyynnin varassa olevat panimot ovat olleet vaikeuksissa.
Tätä artikkelia varten tehdyn soittokierroksen aikana eräs ravintoloitsija tarkisti laskusta, oliko pieni oluenpanija nostanut oluen hintaa. Kyllä oli. Nimittäin 20 litran kegin 100 euron hintaan oli tullut 20 euroa lisää. Siis 20 prosenttia eli 1,00 euroa per litra
Tornion Panimon toimitusjohtaja Kaj Kostiander tunnistaa Olvin Olli Heikkilän huolen. Kaikki toimintaan vaikuttavat kustannukset, erityisesti raaka-aineet, tarvikkeet ja energia, ovat nousseet merkittävästi ja nousevat edelleen. Siksi hintoja on pakko korottaa.
”Valikoimakausista johtuen mahdollisuutemme vaikuttaa hintoihimme tulee kuukausien viiveellä, joten kustannusten nopea nousu syö väistämättä kannattavuutta”, Kostiander perustelee.
Koronakriisin aikana oluen siemailu on siirtynyt entistä enemmän kotisohville.Vuosina 2020-2021 alle 10 prosenttia Suomessa juodusta oluesta nautittiin ravintoloissa ja tapahtumissa.
Jo nyt lasillisesta pienpanimo- tai tuontiolutta joutuu asiakas maksamaan olutravintolassa 20–25 euroa per litra. Tuopin koko on monin paikoin pienentynyt pintistä ja puolesta litrasta. Nyt 40 cl:n lasillisesta kotimaista käsityöolutta joutuu pulittamaan jopa 10 euroa.
Alalla olevat myöntävät, että hintojen korotus on kaksiteräinen miekka. Paine on kova, mutta seuraukset korotuksista voivat olla karut. Vannoutuneimmatkaan olutharrastajat eivät ole valmiita maksamaan oluestaan maltaita. Annoskoko pienenee entisestään ja ostokerrat harvenevat. Kallis olut uhkaa jäädä ravintolassa hanaan tuopin sijaan.
Vastuu hintojen korotuksen suuruudesta jää ravintoloille ja kauppiaille.
”On hyvä muistaa, että lopullisen kuluttajahinnan määrittävät aina jälleenmyyjät, jotka hekin kärsivät nousevista kustannuksista, joten en voi tietää, millaisia korotuksia lopulta näkyy kuluttajille”, Kaj Kostiander sanoo.
Samaa mieltä on myös Olvin Olli Heikkilä.
”Kauppa hinnoittelee tuotteet vähittäiskaupassa ja ravintolat hinnoittelevat tuotteet baareissa. Odotamme kuitenkin rajoitusten päättymistä ja uskomme, että juomat tekevät hyvin kauppansa korotuksista huolimatta. Uskomme ja toivomme ravintolamyynnin elpyvän nopeasti vielä keväällä. Merkkejä siitä on jo ilmassa” Heikkilä sanoo.
Juttusarjan toisessa osassa tiistaina 22.2 käsittelemme kustannusten nousua oluenharrastajien ja tavallisten oluennautiskelijoiden näkökulmasta
Teksti: Heikki Kähkönen
Facebook Comments