Suomalainen oluttutkimus on maailman huippuluokkaa. Tutkimuksen kärjessä kulkee Espoon Otaniemessä toimiva Panimolaboratorio, joka tutkii oluen ominaisuuksia ja raaka-aineita sekä testaa uusia ohralajikkeita.
Kotimaisten panimoyhtiöiden alun perin perustama Panimolaboratorio täytti viime vuonna 60 vuotta. Keskenään kilpailevat yritykset työskentelevät Panimolaboratorio Oy:ssä yhdessä, aivan kuten tutkimuksen käynnistyessä 1950-luvulla.
Oluen tie tutkitaan pellolta pöytään
Tutkimusyrityksen omistajina ovat Viking Maltin mallastamo sekä suurimmat panimot eli Hartwall, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Olvi ja Sinebrychoff. Teknologian tutkimuskeskus VTT on laboratorion pääasiallinen kumppani.
Panimolaboratorion projektit kattavat koko oluen valmistusketjun ohrasta valmiiksi juomaksi. Käytännössä tutkimusprojektit liittyvät raaka-aineisiin, prosessointiin, elintarviketurvallisuuteen ja ympäristöön.
”Hiivaan liittyviä tutkimuksia teemme runsaasti. Olemme tutkineet myös uusia juomatyyppejä. Laboratorion ohrakomitea puolestaan testaa ja hyväksyy uusia mallasohralajikkeita viljelyyn”, kertoo Hartwallin laatu- ja tuotekehityspäällikkö Riitta Saleva-Sjöblom, joka on myös Panimolaboratorion hallituksen jäsen.
Tällä hetkellä laboratoriossa tutkitaan muun muassa oluen maun säilyvyyttä sekä erilaisia keinoja oluen maun parantamiseksi.
Tutkimustyön avulla oluen liiallisesta kuohumisesta on päästy eroon. Tekesin tuella on myös saatu parannettua mallastuksen ekotehokkuutta.
Yhteistyössä on voimaa
Saleva-Sjöblom kertoo, että tuotemarkkinoilla keskenään kilpailevien yritysten välinen yhteistyö sujuu hyvin. Tutkimusta ja yhteistyötä tehdäänkin varsinaista kilpailua edeltävissä asioissa. Laboratoriossa ei kuitenkaan suunnitella ja kehitellä yhteisiä tuotteita.
”Tarvitsemme monenlaisia vahvuuksia tutkimusprojekteihin. Laboratorion erityisen toimintatavan avulla voimme keskittyä asioihin, jotka ovat tärkeitä ja joista tarvitaan lisätietoa”, Saleva-Sjöblom sanoo.
Pohjoismaiden suuriman mallastamon, lahtelaisen Viking Maltin, johtaja Timo Huttunen kehuu yhteistyömallia. Hänen mielestään Panimolaboratorio on kansainvälisestikin arvoituna merkittävä osaamiskeskittymä.
”Tapamme toimia lienee ainutlaatuinen maailmassa”, Huttunen huomauttaa.
Panimolaboratoriolla on siis osuutensa siinä, että suomalainen kuluttaja ei saa olutta, joka olisi mikrobiologisesti huonoa.
Huttusen mukaan Tekesin rahoitustuesta on ollut suurta apua tutkimusyrityksen projekteissa. Yhdessä on ideoitu muun muassa uusia tutkimushankkeiden aiheita.
”Olemme käyneet projekteja koskevia hyviä, rakentavia keskusteluja”, Huttunen kertoo.
Facebook Comments