Helsingissä syntyy uusia ravintoloita vauhdilla, josta voi käyttää sanaa ylikuumentuminen. Tulijoiden rajoituksena ovat vain sopivien tilojen löytyminen sekä henkilökunnan saanti. Usko asiakkaiden löytymiseen on vahva.
Tukholmassa ravintolasyönti ohitti arvoltaan ruoan vähittäiskaupan viime vuonna. Helsinki on – Suomesta puhumattakaan – 10-15 vuotta Tukholmaa jäljessä.
Suunta on täällä sama, mutta onko orastavan nousukauden vauhti kuitenkin liian kova? Haluamme uskoa yrittäjiin, jotka tekevät työtään sydämestään. Josko todellakin tarjonta luo kysyntää.
Xiao Mei Lin Asian Dim Sum & Sake Bar
Legendaarista kiinalaisravintola Mei Liniä (Lönnrotinkatu 33-35) kohtasi vesivahinko, ja siksi moni Helsingin ravintola-ammattilainen on ollut hukassa suosikkipaikansa ovien ollessa kiinni. MinHua Zhoun luotsaamaa Mei Liniä moni pitää Helsingin ja Suomen ainoana oikeaa kiinalaista, tarkemmin sanottuna sichuanilaista (szechuan) ja kantonilaista ruokaa tarjoavana ravintolana.
MinHua Zhou on avannut pääravintolan remontin valmistumista odotellessa sivuprojektin, Xiao Mei Lin -ravintolan, Lapinlahdenkatu 9:ään (Pikku Mei Lin). Tuloksena ei ole kuitenkaan ns. vasurilla tehtyä vaan täysipainoinen ja kiinnostava ravintola.
Zhoun ideana on yhdistää japanilainen sake eri lämpötiloissa, kantonilaiset dim sum -nyytit, dumplingsit sekä sichuanilaiset annokset possun hännästä, korvista, sorkista ja mahalaukusta lähtien.
”KIINALAISET SYÖVÄT KAIKKEA, MIKÄ LIIKKUU”, MINHUA ZHOU MUISTUTTAA.”
Tulos on ihan oikeasti kiinalaista – ja kautta lohikäärmeen, herkullista. Jos ajatus hirvittää, MinHua Zhoulta voi aina kysyä neuvoa – sekä neuvoa antavaa sakea, jota on reipas valikoima.
Miksi muuten kiinalaisissa ravintoloissa on nykyään tarjolla japanilaista sushia? Siksi, että sushi on suosittua, mutta myös siksi, että kuluttajan hyväksymä sushitaso ei vaadi keittiössä suurta teknistä osaamista, jota kiinalainen, autenttinen ruoka vaatii.
Harri Syrjänen ja Happy Hour Restaurants avaavat rantaravintolan
Uusi merellinen terassiravintola Hampton Bay aukeaa Hietalahdenrantaan vastapäätä uutta Salvea huhtikuussa. Hampton Bayssä yhdistyvät ruokaravintola, baari ja useat terassit.
Huhut Storyvillea ja Rymy-Eetua pyörittävien Railonkoskien uudesta ravintolasta ovat velloneet pitkin kevättalvea. Koska ravintola on terassipainotteinen, viranomaiset ovat odotelleet uuden alkoholilain voimaan astumista sekä tulkintojen muotoutumista. Mutta nyt se on totta.
Keittiön johdossa on Harri Syrjänen ja hänen periaatteensa on: ”Valitse paras saatavilla oleva raaka-aine ja valmista se ilman turhaa kikkailua. Aidot maut ovat parasta, muuta ei tarvita – paitsi ruokiin sopiva viinivalikoima”.
Meri on ollut tärkeä innoittaja ruokalistan suunnittelussa. Social eating eli jaettavat annokset ovat osa ruokalistaa. Pieniä annoksia voi useamman kerrallaan, mutta myös pihvin ja vegevaihtoehdon tilaaminenkin onnistuu.
HAMPTON BAYSSÄ ON TERASSIPAIKKOJA VAJAAT 400, JOISTA PUOLET ON LÄMMITETTYJÄ JA KATETTUJA. JOS KESÄ JOSKUS TULEE, TÄÄLLÄ SE ON ENITEN KESÄ.
Satapaikkaisella Sun Deck -kattoterassilta voi katsella sataman valoja ja pitkältä Lonkerolaiturilta voi seurata veneliikennettä. Superbar tarjoaa marjoista ja hedelmistä puristettuja mehuja sekä cocktaileja. Talvella Hampton Bayn kärki on olla ruokaravintola.
Ravintolan sisustustyyli on merellistä Hampton Stylea, joka on peräisin Yhdysvaltojen itärannikolta, New Englannista. Tyylisuuntaan kuuluvat tekstiilien pehmeät ja hillityn vaaleat hiekan sävyt ja yksityiskohdissa meren värit, kuten turkoosi ja vaalea vedensininen.
Kierrätyspuu, rottinki, pellava ja tähti- ja raitakuosit sekä merelliset, venehenkiset koriste-esineet kuuluvat tyyliin. Sisustuksesta vastaa Tuula Railonkoski.
Kolmas ramen-Momotoko Fredalle
Momotoko on Helsingin ramen-nuudeliaallon ydintekijöitä Fat Ramenin, Nood Ramenin, Mashiron ja AKAn ohella. Kaikki alkoi syksyllä 2015. Viikko sitten aukesi jo kolmas Momotoko, nyt Fredrikinkatu 36:ssa, Pub Angleterrea vastapäätä.
Siinä missä moni ramen-annos on jonkinlaista suomalais-jenkkiläistä fuusiota, Momotokossa on lajityypin tuntijoiden mukaan autenttinen Tonkotsu (uunipossun kylkeä) sekä Tantanmen ramen (hienonnettua possua).
Myös Donburi-riisiannokset keräävät kiitosta. Nuudelisopat ovat lisäksi riittävän isokokoisia isompaankin nälkään. Kaikki ei kuitenkaan viittaa Japaniin, sillä mukana on myös Koreaan kallellaan olevaa kimchiä.
Roots Kitchen tulee Turusta Helsinkiin
Kasvisravintola Roots Kitchen tulee Turusta nyt myös Helsinkiin. Turussa ravintola on toiminut kolme ja puoli vuotta street food -asenteella Turun kauppahallissa. On vaikea sanoa, tunnetaanko Marjaana Pohjola ja Katariina Vesterinen paremmin Roots Kitchenistään vai ravintola Kuoresta, joka nousi Suomen 50 Parasta Ravintolaa 2018 -listan sijalle 40.
Kevään edetessä Helsingin piste aukeaa Hakaniemen Kauppahallin väistötilaan, joka on monen mielestä toimivampi ja parempi kuin itse kauppahalli. Joka tapauksessa Roots Kitchen on tervetullut lisä Helsingin vegetarjontaan, sillä Pohjola-Vesterinen -duo on muuttanut suhtautumista kasvisruoan mahdollisuuksiin.
Tampereelle lisää viiniä
Tampereen Hallituskadulle, Aamulehden entiseen painotaloon avautuu kevään aikana viinibistro Winebridge. Uuden viinikeitaan takana on pariskunta eli pitkän linjan viinintuntija Timo Jokinen sekä hänen kokkivaimonsa Pannee Jokinen.
Iltaisin avoinna olevassa Winebridgessä viini on keskiössä, johon ruoka sopeutuu. Jokainen teemaviini tuo lautaselle makuja oman kulttuurinsa mukaisesti.
Timo Jokinen tunnetaan Tampereen viinimaailman voimamiehenä, ja hän toiminut kansainvälisenä viinituomarina vuosikymmenet. Timo on viinikouluttaja, messujärjestäjä ja Vinoteekki-viinikellarin aktiivi.
Seuraavat Jokisen eväät ovat hänen järjestämänsä Tampereen viinimessut ovat 27. – 28.4.2018.
Björckin ja Wikbergin uusin sai jo nimen
Tomi Björckin ja Matti Wikbergin BW Restaurants on julkistanut Korkeavuorenkadulle, Designmuseon naapuriin avautuvan ravintolansa nimen, joka on Grand Residence 21.
Ruokakärjellä mennään, ja kuten viime aikoina on ollut tapana, ravintolan yhteydessä on baari mutta myös delimyymälä. Yhdellä baarilla ei kuitenkaan pärjätä, joten luvassa on myös täysiverinen cocktailbaari Goldfish. Ennakkolupaus on, että ravintola on avoinna viikon jokaisena päivänä, joka on vastaus ikiaikaiseen kyselyyn, minne mennä Helsingissä sunnuntaina.
Millä konseptilla mennään? Tässä vaiheessa on tyytyminen korulauseeseen: ”Kiinteistö on hengästyttävän kaunis ja luo upeat puitteet uudelle konseptille, joka perustuu autenttisiin ja korkeatasoisiin tuotteisiin, moderniin otteeseen sekä elämykselliseen palveluun.”
Ai niin. BW Restaurantsin toinen, newyorkilais-tyyppinen eatery Levain Bakery näkee päivänvalon Töölössä pikapuoliin osoitteessa Runeberginkatu 29, jossa sijaitsi aikaisemmin Café Eepos.
Coconut Street tarjoaa Bibimbapia
Kruununhaka sai oman etnisen keitaan entisen maatilahallituksen tiloihin Mariankatu 23:een. Coconut Street on aasialaisesta fuusiosta tunnetuksi tulleen Menchel Pullisen ja hänen miehensä, valokuvaaja Kari Pullisen projekti, jonne moni aasialaisen ruoan ystävä on nyt suunnistanut parin päivän ajan.
AIEMMIN COCONUT STREET MUISTETAAN STREET FOOD -REKASTA SEKÄ VÄLIAIKAISRAVINTOLASTA TELAKKARANNAN KONEPAJAHALLISSA.
Listalla on Bibimbapia eli korealaista kulhoruokaa (tofulla tai Sous Vide -possulla), jotakin maailmalla esiin nousseesta uudesta ruokamaasta Filippiineiltä (Filipino Pork Adobo), jotakin Thaikuista, Vietnamista jne. Helsingin aasialaiskattaus paranee jälleen.
Elämä palaa Elannon entiseen pääkonttoriin
Kallion Ruplasta tutut Matti Vilhunen ja Johannes Laine herättävät entisen Elannon pääkonttorin säästökassan salin henkiin Väinö Kallio -ravintolallaan.
Ravintolan nimi ottaa vauhtia niin Kallion kaupunginosasta kuin talon arkkitehdistä Väinö Vähäkalliosta, mutta myös elantolaisesta demarilegendaministeristä Väinö Tannerista. Iltaisin tila muuttuu Kenno Loungen järkkäämien tapahtumien näyttämöksi häistä stand upiin.
Saako Helsinki yöpormestarin?
Elannon entinen pääkonttori on hyvä muistutus siitä, mitä entisille toimisto- ja konttoritiloille ei saisi tapahtua. Kalliota halkovan Hämeentien keskeinen huomiopiste oli lähes kaksikymmentä vuotta virastokäytössä samaan aikaan, kun Kallio on muuttunut ruohonjuuritason elävän kulttuurin keskukseksi Helsingissä.
Tämä ei tietenkään ole kiinteistösijoitusyhtiön vika, vaan kaupunkiohjauksen moka. Nykyinen sijoitusyhtiö Genesta sentään yrittää ottaa talosta ilon irti rahan ohella.
Juuri tämän tyyppisistä (ja monesta muustakin) seikoista käytiin keskustelua Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyarin koolle kutsumassa Yöpormestari-tilaisuudessa viime viikolla Tavastia Klubin takapihan mustanpuhuvassa Semifinaalissa. Paikalla olivat myös Amsterdamin yöpormestari-organisaation vetäjä Mirik Milan sekä Berliinin Club Commissioner Lutz Leichsenring.
Helsinkiä hieman suuremmassa Amsterdamissa kaupungin virallisena politiikkana on osoittaa luovalle käytölle joka vuosi 10 000 m² uutta tilaa käytöstä poistuneista tehdas- ja konttorirakennuksista. Kaikkiaan uutta tilaa luovassa Art Factory -käytössä on nyt 170 000 m².
Painopiste on ilta- ja yöelämässä: ravintoloissa, klubeissa, konserteissa ym. kaupunkitapahtumissa ja -festivaaleissa. Berliinin edustaja käyttää ilmiöstä termejä yötalous (night economy) ja tapahtumatalous (scene economy).
Kyse on paljon suuremmista asioista kuin anniskelun jatkolupailmoituksesta. Kyse on kaupungin vetovoimatekijöistä.
KAUPUNKI JOKO HUKKUU HALLINNOLLISEEN SÄÄNTELYYNSÄ, TAI VAPAUTTAA POTENTIAALINSA, HOUKUTTELEE UUSIA ASUKKAITA, OSAAJIA SEKÄ TURISTEJA.
Ensimmäinen askel on se, että ilta- ja yöelämä saa tunnustetun aseman kaupungin suhtautumisessa sekä toiminnoissa. Amsterdamin ja Berliinin esimerkit osoittavat, että yöpormestari-toiminto luo oikeita hyötyjä niin talouden kuin viihtyvyydenkin näkökulmasta.
Häiriökäyttäytyminen vähenee, myös naisten ja vähemmistöjen ääni kuuluu paremmin, yritysten ja kunkin alueen asukkaiden toiveet ja intressit pystytään huomioimaan ja sovittamaan yhteen. Kaikkiaan yöpormestariorganisaatio turvaa kehityksen kaikkien osapuolien huomioon ottamisella.
YÖPORMESTARIORGANISAATIOT OVAT TOIMINNASSA BERLIININ J AMSTERDAMIN OHELLA MYÖS PARIISISSA, LONTOOSSA, NEW YORKISSA, TOKIOSSA, ZÜRICHISSA, TOULOUSISSA JA CALISSA
Georgialainen Rioni tuo lähiöravintolailmiöön lisää sisältöä
Lähiöravintolailmiö on samassa kunnolla tuulta siipiensä alle. Herttoniemen Treffi Pub, Oulunkylän Capperi ja mm. Otaniemen Fat Lizard ovat saaneet rinnalleen kehuja keränneen Rionin, joka on niin autenttinen georgialainen ravintola kuin vain Espoon Haukilahdessa voi olla.
Rionin ravintoloitsijat ovat salista vastaava Sini Salminen ja keittiötä luotsaava Nika Nikuradze, jotka toteuttivat pitkäaikaisen unelmansa. Kaikki kokit ovat Georgiasta, samoin yrtit, mausteseokset, kastikkeet ja ruokalajit sekä juomat viinejä ja luonnonmineraalivesi Borjomia myöten.
PÖYDÄN YTIMESSÄ OVAT TALON JUUSTOINEN LEIPÄ KHACHAPUR SEKÄ JUUSTO-KANANMUNA-VOITÄYTTEINEN LEIPÄ ADJARULI KHACHAPURI.
Georgialainen keittiö on kasvispainotteista ja liha on lähinnä juhlaruokaa. Siten Pkhali-kasvisnyytit, Tbilisuri Salati – salaattia pähkinäkastikkeella ja mm. Soko Ketse -juustoiset herkkusienet saviastiassa ovat se juttu. Lihapuolella Qartuli Qababi (kebab) ja pähkinäinen kanapata Chakhokhbili vievät suoraan Tbilisin juhlapöytiin, joissa kippoja ja kuppeja on paljon ja kaikki jaetaan.
Koska länsi-metro on kaiken mittari, georgialaista ruokaa saa Haukilahden ostarilta, vain kilometrin päässä Niittykummun metroasemalta
Pizzeria Luca mukaan napolilaispizzabuumiin
Luca Platania toi roomalaistyylisen levypizzan suomalaisten ulottuville perustamansa Pizzarium-ketjun myötä. Sittemmin Royal Ravintolat hankki Pizzariumin portfolioonsa ja nyt Pizzeria Lucasta rakennetaan seuraavaa ketjua. Ensimmäinen Luca avattiin syksyllä Tampereelle.
Lauttasaaren kauppakeskus Lauttikseen viikko sitten avattu Pizzeria Luca kumartaa Rooman sijaan napolilaisen artesaanipizzan suuntaan. Aiemmin tilassa toimi Pizzarium.
”Aitoa napolilaista pizzataikinaa kohotetaan yleensä vain puoli vuorokautta ja pizzan paistoaika korkealämpöisessä puu-uunissa on huomattavan lyhyt, vain minuutin. Tämä jättää pizzan hieman raskaaksi, minkä vuoksi sovellankin rohkeasti eri koulukuntien oppeja kohottamalla Pizzeria Lucan taikinoita vähintään kolme vuorokautta. Se tuo pohjaan keveyttä ja helpon sulavuuden”, Platania selvittää.
Lucan ruokalistalla on myös pikkupizza pizetto, salaatteja sekä vegaanisia pizzoja, luomuviinejä ja cocktaileja. Jälkiruoaksi on tarjolla Nutellalla verhoiltuja pizzettoja.
Uusi No Pizza -ketju aloittaa sekin taikinasta
Pörssiyhtiö Kotipizzalla on ollut reipasta kasvua jo muutaman vuoden ja sen pörssiarvokin on kolminkertaistunut. Kaikkiaan Kotipizzoja on 266 kpl tätä kirjoitettaessa. Franchising-konseptia on monistettu uusille sektoreille.
Ensin tuli meksikolaiskonsepti Chalupa. Seuraavaksi kohahduksen aiheutti yhtiön laajeneminen parempien burgereiden markkinoille, ja Social Burgerjoint on ilmoittanut avaavansa toisen paikan Helsingin keskustassa.
No Pizza on Kotipizza-yhtiön vipuvarsi Pohjoismaisille markkinoille. Restamaxin tapaan ravintolapörssiyhtiöillä alkaa olla painetta kasvaa Suomen saturoituneita markkinoita nopeammin ja silloin vastaus on ulkomaat.
Franchising-konsepti No Pizzaan liitetään usko, että sillä voidaan aloittaa Tukholmassa, Oslossa ja Kööpenhaminassa. Ensimmäinen No Pizza nähdään kuitenkin Helsingin keskustassa alkukesästä.
No Pizza – kuten Royal Ravintoloiden Pizzeria Luca – lähtee sekin pitkään nostatetusta, paremman makuisesta ja vatsaystävällisestä taikinasta.
ELÄMME JÄNNITTÄVIÄ AIKOJA, SILLÄ ALAN PÖRSSIYHTIÖT – JA SELLAISEKSI AIKOVAT – REAGOIVAT NOPEASTI UUSIEN LAATUPIZZERIOIDEN SYNTYYN JA MENESTYKSEEN.
No Pizzan taikina on kehitelty yhdessä Fazerin kanssa, joka on ketjuratkaisu ja siten erottava tekijä yksittäisiin artesaanipizzerioihin, jotka nostattavat taikinansa paikan päällä ravintolassa.
Kotipizzan hallituksessa on vankka usko siihen, että suomalaisuus on vahva pointti No Pizzan laajentumisessa, koska Suomessa on kokki- ja konseptiosaamista ja iso potentiaali raaka-aineiden osalta. Kuten on luomullakin. Potentiaalia on uudeksi Nokiaksi asti toimitusjohtaja Tommi Tervasen mielestä.
Miksi nimi No Pizza? Tommi Tervanen vastaa Goodnewsfinland.com -sivuston haastattelussa:
“WE SAY NO TO A LOT OF BAD THINGS: NO TO ADDITIVES, NO TO BAD WORKING CONDITIONS, NO TO BAD ANIMAL WELFARE, NO TO PLASTIC AND NO TO ARSEHOLES.”
Teksti Eeropekka Rislakki
Facebook Comments