S

Synkkyydestä syntynyt Mallaskosken panimo juhlii 100-vuotista taivaltaan Seinäjoella ensi vuonna

Suomen pitkäikäisimpiin pienpanimoihin kuuluva Mallaskoski viettää ensi vuonna 100-vuotisjuhliaan. Panimo perustettiin Seinäjoelle 1921. Juhlavuoteen valmistautuva pohjalaispanimo luottaa synkkyydestä syntyneisiin olutperinteisiin ja uusien käsityöoluiden voimaan.

Seinäjoella on harjoitettu oluenvalmistusta aina 1800-luvun puolivälistä saakka. Kristiinankaupungin Toivo-panimossa oppinsa saanut Johan Wallenius aloitti virvoitusjuomien valmistuksen paikkakunnalla kieltolain aikaan vuonna 1921.

Mallaskosken oluen valmistus oli tauolla vuodesta 1965 vuoteen 1997, kunnes kuusi paikkakunnalta lähtöisin olevaa nuorta miestä perustivat Mallaskosken panimon uudelleen entisen oluttehtaan paikalle Seinäjoen rantaan. Ensimmäiset vanhaa perinteistä nimeä kantaneet Kuohu-oluet valmistuivat alkuvuodesta 1999.

Mallaskoski on yksi vanhimmista yhä toiminnassa olevista suomalaisista käsityöpanimoista. Tänä päivänä panimoyhtiö on osa kotimaista Momentin Group -konsernia, johon lisäksi kuuluu ravintoloita sekä juomien maahantuonti- ja vähittäismyyntiyrityksiä Suomessa ja Baltian maissa.

Mallaskosken vieressä oleva vanha vesitorni rakennettiin 1931 eli pari vuotta oluttehtaan valmistumisen jälkeen. Kuva: Heikki Kähkönen.

Mallaskoski ammentaa inspiraationsa oluiden panemiseen pohjalaisen sielunmaiseman synkkyydestä.

Yhtiön moton mukaan ”Mallaskoskella aurinko ei paista, elämä ei hymyile ja turha rupattelu ei kiinnosta”. Oluiden perusta on 1920-luvulta saakka valmistetuissa lageroluissa ja niiden kotimaisessa viljapohjassa.

Vaaleat ja tummat lagerit ovat pysyneet valikoimissa halki vuosikymmenten ja saaneet syvyyttä viime vuosien pienpanimoiden vahvasta esiinmarssista.

”Olemme ottaneet avosylin vastaan uusien oluttyylien ja raaka-aineiden sekä kasvavan olutharrastajien määrän tuomat haasteet. Oluidemme makukirjo kattaa tänä päivänä trendikkäät hapanoluet, harrastajien suosimat vahvasti humaloidut IPAt, tukevat tynnyrissä kypsytetyt imperial stoutit sekä vehnäoluet”, tehtaanjohtaja ja yksi nykyisen panimon perustajista Jyri Ojaluoma luettelee.

Jyri Ojaluoma on käynyt reilussa 20 vuodessa läpi koko suomalaisten pienpanimoiden kehityskulun. Kuva: Anikó Lehtinen.

Erikoisuutensa makukirjoon tuo panimon ensimmäisen sijaintipaikan nimeä kantava Jeriko Wild Ale, joka on käytetty panimon rannasta kerätyillä aidoilla villihiivoilla.

”Veimme oluen vierrettä ämpäreissä joen rantaan ja annoimme niiden olla siellä yön yli. Astiat keräsivät ilmasta villihiivoja, joilla olut saatiin käytettyä ikivanhaan tapaan”, Ojaluoma kuvailee.

Oma lukunsa on myös Enkidu-sumeriolut, jonka juuret juontavat peräti 4500 vuoden taakse. Ojaluoma herätti muinaisreseptin henkiin yhteistyössä Helsingin yliopiston assyriologian professorin Simo Parpolan kanssa. Olut on pantu oluen jumalalle Ninkasille tehdyn hymnin pohjalta.

Juhlavuoden ohjelma valmistuu kovaa vauhtia – 100-vuotisjuhlaolut on jo suunnitteilla.

Vuosi 2021 on Mallaskoskella yhtä juhlaa. Tapahtumat alkavat Lakeuden Panimojuhlilla, jotka järjestetään 29.–30. tammikuuta Seinäjoen Rytmikorjaamolla. Festivaalilla saa ensi-iltansa juhlavuoden ensimmäinen olutuutuus Tiltu Oatmeal Stout.

Olut on saanut nimensä panimolla alkuvuosina töitä tehneen Tiltu-hevosen mukaan. Mallaskosken Tehtaat sai Tiltun sotasaaliina Venäjältä. Hevonen oli tärkeässä roolissa, kun panimon oluita kuljetettiin pitkin pitäjiä asiakkaille – talvella reen ja kesällä kärryjen kyydissä.

Johan Wallenius perusti ensimmäisen panimonsa pahamaineisena tunnetun Jerikon mutkan alueelle. Reen vierellä Martti ja Olavi Wallenius. Kuva. Juhani Walleniuksen arkisto.

Juhlavuoteen sisältyy 100-vuotisjuhlaoluen valmistaminen. Olut julkistetaan ensi vuoden keväällä. Se on suunniteltu yhdessä panimomestari Juhani Walleniuksen kanssa. Oluen pohjana käytetään pohjalaista artesaanimallasta. Humalat on valittu aikakaudelle ominaisten lajikkeiden mukaan.

Varsinaisia 100-vuotisjuhlia on tarkoitus viettää panimolla ja sen yhteydessä toimivassa Mallaskosken panimoravintolassa ensi kesäkuun puolivälissä. Mahdolliset koronaviruksesta aiheuttavat rajoitukset saattavat tuoda muutoksia tapahtumavuoden suunnitelmiin ja aikatauluihin.

Mallaskosken värikäs historia on täynnä nousuja ja laskuja.

Johan Walleniuksen vuonna 1921 perustama ensimmäinen tuotantolaitos sijaitsi vanhan pesutuvan nurkassa Seinäjoen Jerikontiellä. Paikka on nykyisessä kaupungin keskustassa, Jaakkolantien ja Vapaudentien kulmassa.

Vuonna 1928 Wallenius osti maalaiskunnan puolelta jokivarresta maapalstan, jonne hän rakennutti uuden panimon. Juomien valmistus alkoi seuraavana vuonna. Kieltolain aikaan Mallaskosken Tehtaiden tuotannossa oli vain virvoitusjuomia ja mietoja mallasjuomia.

Mallaskosken Tehtaat toimi vuolaana virtaavan Seinäjoen rannassa vuosina 1929-65. Kuva: Juhani Walleniuksen arkisto.

Kieltolain loputtua 1932 panimo valmisti II ja III veroluokan oluita mm. Kuohu-tuotemerkillä. Vuoden 1939 helmikuussa tehtaasta muodostettiin osakeyhtiö. Samalla yhtiössä tapahtui sukupolvenvaihdos. Toimitusjohtajaksi nimitettiin Martti Wallenius.

Samana vuonna 1939 vaasalainen Panimo Oy Bock osti yhden osakkeen enemmistön Mallaskosken Tehtaista ja tuli suurimmaksi osakkeenomistajaksi. Sotien aikana tuotanto oli pysähdyksissä, mutta jatkui taas rauhan tultua.

Parhaimmillaan 1950-luvulla Mallaskoski työllisti jopa 150 ihmistä. Silloiseen Seinäjoen väkilukuun suhteutettuna kyseessä oli merkittävä työllistäjä. Oluen paneminen Mallaskoskella loppui 1964 ja koko toiminta seuraavana vuonna.

Mallaskosken Tehtaiden käymishuone vuonna 1962. Kuva: Juhani Walleniuksen arkisto.

Uusi pienpanimo syntyi entisen tehtaan paikalle.

Kuusi paikkakunnalta lähtöisin olevaa nuorta miestä, joiden joukossa oli nykyinen tehtaanjohtaja Jyri Ojaluoma, päättivät perustaa Mallaskosken panimon uudelleen entisen panimon paikalle Seinäjoen rantaan 1997. Ensimmäiset vanhaa perinteistä nimeä kantaneet Kuohu-oluet valmistuivat vuonna 1999.

Ojaluoma on vastannut oluiden valmistuksesta Mallaskoskella jo yli 20 vuotta. Ensimmäisinä vuosina hänellä oli oppi-isänä alkuperäisen panimon perustajan pojanpoika, panimoinsinööri Juhani Wallenius.

”Walleniuksen ansiosta löysimme ja saimme elvytettyä vanhan Mallaskosken Tehtaiden panimohiivan, joka on meillä jatkuvassa käytössä. Perinteet elävät näin sananmukaisesti panimolla sukupolvesta toiseen”, Ojaluoma sanoo.

Yhtiö ajatui yrityssaneraukseen 2000-luvun alussa. Keväällä 2004 laskentaekonomi Markus Lyyra osti kaksi kolmasosaa osakkeista ja tuli yhtiön pääomistajaksi. Vuonna 2009 Lyyra myi panimon Teemu Lehdon perheen omistamalle Captol Investille, joka tunnetaan nykyisin nimellä Momentin Group.

Mies Mallaskosken oluiden takana. Jyri Ojaluoma 2005, 2014 ja 2019. Kuvat: Heikki Kähkönen.

Uusi omistaja uudisti koko panimon tuotevalikoiman ja Mallaskosken brändin. Jopa vanha Walleniuksen aikainen tuotemerkki on nykyisin käytössä.

Panimoa laajennettiin kolmisen vuotta sitten lisäämällä käymistilaa, mikä mahdollistaa tällä hetkellä puolen miljoonan litran vuosituotannon. Vuonna 2019 tuotantomäärä oli noin 450 000 litraa. Panimolla on ollut vientiä aina Kiinaa myöten.

Kansainvälistä yhteistyötä Mallaskoski on harjoittanut tekemällä useita yhteistyöoluita ulkomaisten pienpanimoiden kanssa. Kumppaneina ovat olleet tallinnalainen Põhjala, Englannin vanhin toiminnassa oleva panimo Shepherd Neame, amerikkalainen Tommyknocker Brewery, kiinalainen Panda Brew, norjalainen Nøgne Ø ja islantilainen Borg Brugghús.

Oluttehtaan yhteydessä toimiva Mallaskosken panimoravintola järjestää panimokierroksia ja olutmaistiaisia. Kuva: Heikki Kähkönen.
CategoriesJuomat Kansi Olut

Facebook Comments