Hyötykäyttöön ja ruoaksi sopivien villikasvien luettelo kasvaa koko ajan

Villiruokainnostus näkyy myös ruokakasviluettelossa. Evira on lisännyt 25 uutta lajia elintarvikekäyttöön sopivien kasvien luetteloon. Samalla virasto täydensi monia uusia käyttötapoja eri kasveille tai kasvinosille.
Villiruoasta on muodostunut viime vuosina tuoreen ja terveellisen lähiruoan sanomaa julistava ilmiö. Julkisia keittiöitä kannustetaan tuomaan lautasille paikallista ja sesonkien mukaista ruokaa. Metsämarjojen ja -sienten lisäksi elintarvikkeissa hyödynnetään yhä enemmän myös luonnonkasveja.

EU:n uuselintarvikeasetus koskee villikasvien käyttöä elintarvikealan yrityksissä ja ammattikeittiöissä. Luonnonkasvien turvallisen käytön edistämiseksi Evira laati kaksi vuotta sitten listan elintarvikekäytön kannalta tärkeimmistä suomalaisista luonnonvaraisista kasveista ja niille sallituista käyttötavoista.Nyt listaa on täydentynyt uusilla kasveilla ja monien kasvien käyttötavoilla.
”Ihmetystä aiheutti, etteivät esimerkiksi mustaherukan lehdet olleet elintarvikekäyttöön hyväksyttyjä huolimatta siitä, että niitä tiedettiin perinteisesti käytetyn ihmisravintona. Olennaista asiassa oli kuitenkin se, että tarpeellinen käyttöhistoriatieto puuttui viranomaisilta”, kertoo projektisuunnittelija Johanna Kinnunen Lapin ammattikorkeakoulusta.
Elintarvikekäytössä sallittuja ovat muun muassa voikukkien maanpäälliset osat ja juuret, niittysuolaheinän ja maahumalan maanpäälliset osat, vuohenputken ja väinönputken lehdet lehtiruoteineen, kuusenkerkät, nokkosen versot ja lehdet, maitohorsman versot, ruiskaunokin kukat, mustaherukan lehdet ja marjat sekä pettu.
Lisäksi useille kasveille on sallittu kansallinen pienimuotoinen käyttö eli käyttö esimerkiksi yrttiteessä sekä mauste- tai annoskoristeena.
Opas elintarvikealan yrittäjille luonnonkasvien käytöstä – Luonnontuotealan uuselintarvikekysymykset. Kinnunen, Johanna ja Niemi, Seija. Lapin AMKin julkaisuja 2016.
Luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäytöstä Eviran sivuilla.