Antti Rinteen tuleva hallitus lupaa varsin maltillisia parannuksia ja kehityshankkeita matkailu- ja ravintola-aloille. Alkoholi- ja limsaverojen korotukset vaikeuttavat toimialojen kannattavuutta ja ohjaa turistivirtoja kotimaan sijaan Viroon ja Latviaan. Matkailun kehittämisohjelmasta odotetaan kuitenkin ropoja ja tukea yrityksille ja hankkeille.
Viiden puolueen tuleva hallitus esitteli ohjelmansa maanantaina Helsingissä. Lähes 200-sivuinen paketti sisältää varsin maltillisia keinoja matkailu- ja ravintola-alojen kehittämiseen.
Tulevan pääministerin Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelmassa mainitaan, että matkailussa on paljon mahdollisuuksia. Matkustustase on tällä hetkellä yksi Euroopan heikoimpia. Suomen luonnossa ja kulttuurielämässä on paljon hyödyntämätöntä vetovoimaa.
Toimenpiteenään hallitus käynnistää kansallisen matkailun ohjelmakokonaisuuden, jonka avulla jatketaan matkailualan kestävää kasvua ja tuetaan matkailuyrittäjyyden lisääntymistä. Harmaan talouden kitkemiseksi matkailu- ja ravintola-aloilla selvitetään rakennusalalla hyvin toimineen veronumeron käyttöönottamista.
Luontomatkailun harjoittamisen edellytyksiä on tarkoitus parantaa eri puolella Suomea.
Hallitusohjelmassa on kansallispuistojen verkoston laajentaminen. Samalla Metsähallituksen luontokohteiden korjausvelkaa vähennetään vaalikauden mittaisella ohjelmalla ja korotetaan luontopalveluiden perusrahoitusta.
Hallitus luo vapaa-ajan kalastuksen kehittämisstrategian sekä uudistaa kalastusmatkailun toimenpideohjelman. Vapaa-ajankalastus on suosittu ja kestävä harrastus. Kalastusmatkailua kehitetään kestävästi ja erityisesti valtion vesialueilla.
Samalla on tarkoitus vahvistaa pääkaupunkiseudun muodostaman metropolialueen kykyä kilpailla muiden eurooppalaisten metropolien kanssa osaavasta työvoimasta, yrityksistä sekä kulttuurisesta vetovoimasta ja sen mukanaan tuomista matkailijoista.
Suomi varautuu jo nyt rahoittamaan vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkihanketta. Kansallisteatterin peruskorjaus ja Kansallismuseon näyttelytilojen laajennus ovat myös ohjelmassa. Arkkitehtuuri- ja designmuseon perustamista koskeva selvitystyö käynnistyy hallituksen johdolla.
Lisäksi kultturimatkailu on tarkoitus vahvistaa hyödyntämällä perustamalla luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukeva rahasto pitkän aikavälin investointina.
Alkoholi- ja limonadiverojen korotukset herättävät eniten närkästystä.
Hallitus jatkaa alkoholiveron korotuksia 50 miljoonalla eurolla ottamalla huomioon toimintaympäristön muutokset niin, että sen vaikutukssia matkustajatuontiin seurataan. Virvoitusjuomavero nousee 25 miljoonalla eurolla painottuen sokeripitoisiin juomiin.
Hallitus selvittää, voisiko veron rakennetta muuttaa siten, että marja- ja hedelmämehut rajataan pois veron piiristä. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta korottaa verosta vapautetun pientuotannon rajaa.
Panimoliitto sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa tuomitsevat alkoholiverojen korotukset. Panimoliiton toimitusjohtaja Riikka Pakarinen toteaa tiedotteessaan, että
panimotuotteista ja virvoitusjuomista on tehty hallitusohjelmassa jälleen maksuautomaatti.
MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi on huolestunut matkustajatuonnin kasvusta. Lapin mukaan kotimaan matkailu vähenee ja verotulot karkaavat ulkomaille.
Hallitusohjelma ei sisällä matkailu- ja ravintola-alan esittämää anniskelun arvonlisäveron alentamista 14 prosenttiin. Lapin mielestä verojen korotuksilla hallitus pahentaa toimialan suurinta ongelmaa eli yritystoiminnan heikkoa kannattavuutta.
”Alkoholimatkailu etenkin Baltian maihin kasvaa ja juominen puistonpenkeillä yleistyy entisestään. Ulkomaan matkoja tarjoavat matkatoimistot ja Itämerellä seilaavat viihderisteilijät taputtavat käsiään hallituksen päätökselle”, Lappi puhisee.
MaRa odotti myös naisvaltaiselle toimialalle perhevapaan uudistusta. Perhevapaat ja niiden kustannukset rasittavat alan yrityksiä. Ravintola-alalla henkilöstökulut ovat 30–40 prosenttia yrityksen liikevaihdosta.
”Perhevapaauudistus olisi kohentanut naisten työmarkkina-asemaa ja siirtänyt perhevapaita sitovalla tavalla isille. Valitettavasti kunnollista ratkaisua perhevapaiden uudistamiseen ei saada tälläkään vaalikaudella. Lisäksi työnantajien maksamat työntekijöiden palkkojen sivukulut nousevat entisestään ja vaikeuttavat työllistämistä”, Lappi sanoo.
MaRan mielestä hallitusohjelmassa toimialan kannalta positiivista ovat työtulomalli, panostaminen harmaan talouden torjuntaan, alustatalouden toimijoiden velvoittaminen ilmoittamaan tietoja veroviranomaisille, kuntien oikeus päättää kaivostoiminnan sallittavuudesta alueellaan sekä elintarvikevalvonnan sääntelyn ja valvonnan sujuvoittaminen entisestään.
Teksti: Heikki Kähkönen
Kuvat: Valtioneuvosto ja Andres Teiss
Facebook Comments