K

Kolumni: Poutun kasvisliha-sanan kielto tuotenimessä käynnistää nimiremontin, joka estää lihaan viittaavat käsitteet kasvisruoan pakkauksissa ja markkinoinnissa

Pouttu, joka on tullut tutuksi lähinnä lihatalona, pyrkii monen muun elintarvikeyrityksen tavoin kasviproteiinimarkkinoille. Lihatalo on siirtänyt luontevasti lihaan liittyviä käsitteitä uusiin kasvipohjaisiin tuotteisiin. Trendi on ollut sama läpi läntisen maailman. Samalla kuluttajan on ollut vaikea erottaa, mikä on liha- tai kasviperäinen tuote. ”Suomi seuraa asiassa Ranskaa, joka kielsi jo puolitoista vuotta sitten lihaan viittaavat käsitteet kasvisruokatuotteiden pakkausteksteissä ja markkinoinnissa”, Viiden Tähden päätoimittaja Eeropekka Rislakki kirjoittaa.

Ranskan parlamentti on jo kieltänyt lailla lihaan viittaavat lainasanat pakkauksissa sekä markkinoinnissa kuluttajia harhaanjohtavina.

Poutun tämän päiväinen ulostulo nousi otsikoiksi läpi median sekä some-kohuksi. Yhtiö julkisti vihaisen tiedotteen, jossa se kertoo, kuinka Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto määrää

Poutun lopettamaan kasvisliha-sanan käytön, sekä ”muuttamaan tuotteiden Muu Burgerpihvi ja Muu Kasvilihapulla markkinoinnin siten, että niiden markkinoinnissa ei käytetä harhaanjohtavaa kasviliha-sanaa tai muita kasviperäiseen lihaan viittaavia ilmaisuja.”

Viranomaismääräys edellyttää, että ”markkinointinimen markkinoinnissa ja pakkauksissa nimi ei johda millään kielellä kuluttajaa harhaan, esimerkiksi siten, että nimestä käy selkeästi esille, että kyseessä on kasvistuote.”

Lihatuotteisiin perinteisesti viittaavien sanojen käyttö kasviproteiinituotteissa saattaa olla kohta mennyttä aikaa. Kuva Pouttu Oy.

Poutun toimitusjohtaja Mikko Karell ei säästellyt tiedotteessa sanojaan eikä tuohtumustaan:

”Tässä on myyty jo 80 vuotta lihaa ja nyt kun haluamme tehdä kasvipohjaisia tuotteita niin meitä syytetään lihansyöjien harhauttamisesta. Onhan se nyt hitto!”

Karellin mukaan yhtiö on valmis hakemaan valtiolta vahingonkorvauksia kaikista niistä vahingoista, joita yhtiölle on aiheutunut viranomaispäätöksestä.

Pouttu ei varmaankaan jää yksittäiseksi tapaukseksi, sillä valtaosa niin ulkomaisista kuin kotimaisista kasviproteiinituotteita valmistavista yhtiöistä käyttävät yleisesti lihaan viittaavia käsitteitä tuotteissaan.

Yleinen trendi on, että kasviproteiinituotteet jäljittelevät liharuokia. Siten myös niiden nimet jäljittelevät esikuviaan. Vastuu ymmärtämisestä jää kuluttajalle. Kuva Eeropekka Rislakki

Ranskalaiset ruoantuottajat joutuivat välittömästi pohtimaan uutta käsitteistöä ja sanastoa, miten nimetä ja kuvailla kasvis- ja vegaaniruokatuotteita. Lihatuotteisiin perinteisesti viittaavien sanojen käyttö kuten kasvismakkara ja vegaaninen pekoni ovat olleet jo puolitoista vuotta kiellettyjä.

Samoin sanat burger, paisti, makkara, leike, jauhis tai filee ovat kiellettyjä, jos tuotteissa ei ole lihaa. Myös esimerkiksi kinkkusiivu tai kanapiiras, jotka on valmistettu soijasta tai mm. vehnästä, joutuivat lainsuojattomiksi. Kielto koskee myös meijerituotteita kuten maitoproteiinipohjaisia vaihtoehtoja.

Ranskan lakiehdotuksen takana oli kansanedustaja Jean-Baptiste Moreau, joka on maanviljelijä ja presidentti Emmanuel Macronin En Marche -puolueen jäsen. Lakimuutosta perusteltiin toissa vuotisen EY -tuomioistuimen päätöksellä, jonka mukaan mm. soija- ja tofutuotteita ei voi kutsua maidoksi tai voiksi.

Myös termit kuten juusto ja pihvi ovat Ranskassa varatut tuotteille, jotka ovat eläinperäisiä. Lain rikkominen johtaa jopa 300 000 euron sakkoon.

Ranskan päätöstä kritisoitiin laajasti ylireagoimisesta ja jopa paranoidisuudesta kasvisruoan suosion lisääntymisen takia. Mutta ranskalaisessa keskustelussa myös muistutettiin, että ruokakulttuuri nauttii valtion virallista suojelua. Toinen taso on ranskalaisten halu suojella kieltään kulttuuriinsa kuulumattomilta termeiltä ja vaikutteilta.

Ranskassa laki koskee myös ravintoloita, joiden pitää nimetä kasviproeiiniruokalajit siten, ettei kuluttajalle synny väärää käsitystä.

Suomessa ruoka ei ole valtion suojeluksessa Ranskan esimerkin mukaisesti, eikä ruoka ole virallisesti kulttuuriakaan, koska ruoka ei kuulu osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaa. Siten viranomaispäätös Poutun kohdalla on nähtävä pelkkänä kuluttajansuojana. Lisää on tulossa.

Teksti Eeropekka Rislakki
Pääkuva ja MUU Pouttu Oy
Pääkuvan kuvateksti: ”Onhan se nyt esimerkiksi aivan mielipuolista, että Beyond Meat saa myydä Suomessa Beyond Burger-nimellä tuotteita ja me emme saa myydä Muu Burgerpihvejä. Käsittääksemme sana meat tarkoittaa lihaa ja burgerkin siihen aivan ilmiselvästi ameriikankielellä viittaa. Viranomaisten mukaan englanninkielinen sana siis ei johda harhaan, mutta suomenkielinen johtaa? Ajatteleeko viranomainen, että suomalaiset eivät osaa englantia?”

”Suomalaisista tuotteista esimerkiksi voisi ottaa Verso Foodin Härkispihvin. Pavusta tehty “pihvi” viittaa suoraan nimenä lihaan vaikka lihasta ei olekaan kyse. Se on ihan vastaava kuin Muu Burgerpihvi, mutta viranomaisten mukaan Härkispihvi on ok, Muu Burgerpihvi ei. Me täällä Kannuksessa emme oikein ymmärrä eroa.”
Toimitusjohtaja Mikko Karell

 

 

 

 

CategoriesKolumnit

Facebook Comments