Olemme tottuneet, että maailmalla passia tarvitaan maiden rajojen ylitykseen. Koronapassi on lisäksi myös maan sisäinen passi, johon liittyy vyöhykeajattelu, joka on tuttua kansalaisten perusoikeuksista loukkaavista autoritaarisista hallinnoista eli diktatuureista. ”Ravintola-alan on nyt syytä olla tarkkana, mitä se on vaatimassa, sillä toteutuessaan koronapassi jää alan pysyväksi uudeksi kontrollijärjestelmäksi muuntuvin sisällöin”, Viiden Tähden päätoimittaja Eeropekka Rislakki varoittaa kolumnissaan.
Kun hallituksen ministerit vetäytyivät keskellä deltavariantin nostamaa koronakriisiä totaalilomalle heinäkuussa, ravintola-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijat alkoivat oireilla. Alan näkyvät tekijät lähtivät samalle tielle kuin poliitikot ja virkamiehet: haluttiin kopioida toimia, joita on tehty jo muualla – ja jotka on kopioitu jostakin kuten autoritaaristen järjestelmien synkästä historiasta
Yhtäkkiä ravintola-, kulttuuri- ja tapahtuma-alat alkoivat vaatia koronapassia, joka nähdään ratkaisuksi pitää yhteiskunta auki. Tai ainakin omat toimialat käynnissä.
Arvatenkin parinkin ministeriön virkamiehet poliitikkojen ohella hieroivat lomalaiturin nokassa käsiään grillaamisen ja saunomisen välissä. Koronapassi, joka nähtiin perusoikeuksien kannalta vielä keväällä vaikeaksi, jopa mahdottomaksi toteuttaa, onkin yhtäkkiä kansankunnan kynttilöiden vaatima.
Asetelma on parasta, mitä vallasta humaltunut poliitikko voi vain toivoa. Toimialat syöttivät helpon pääministeri Sanna Marinin lapaan, jolle ei tehnyt heikkoakaan pyörtää aiempi koronapassikielteinen kantansa. Passin käyttöönoton valmistelu on nyt käynnissä.
Yleisön pyynnöstä, tässä teille vapauden nimissä lisää kontrollia!
Vaatimukset koronapassista ovat ahdingossa olevien lyhytnäköisyyteen perustuva harha, versio kvartaalitalouden logiikasta, jossa sumuinen tulevaisuus korvataan lähiajan näkymällä, jossa on ratkaisun tunnusmerkistö.
Idea koronapassista on kuitenkin pelkkä poliittinen ele. Passiteatteria. Se on sukua ravintoloiden aukioloaikojen, anniskelun ja asiakaspaikkojen jatkuville rajoitusmuutoksille, joille ei ole tosiasiallista tieteellistä näyttöä. Mutta onpahan syntynyt automaatti, joka näyttää siltä, että poliitikot sentään tekevät jotakin.
Keskustelu koronapassista on ollut hämmentävä, sillä passi ei takaa sitä, mitä sen uskotellaan tuovan mukanaan: vapautta. Sen sijaan sen tuomista uhkanäkymistä ei puhuta.
Koronapassiin liitetyn yhteiskunnan avautumiseen kytkeytyvä ongelma on siinä, että rokotus ei takaa, etteikö rokotettu yhä voisi sairastua Covid-19:ään tai tartuttaa muita. Koronarokotuksilla ei ole luvattu muuta kuin oireiden lieventyminen, joka epidemiologisessa merkityksessä keventää terveydenhuoltojärjestelmän kuormittumista.
Epidemiologisesta näkökulmasta koronapassissa on kyse väestötasosta – ei individualistisesta yksilön nautintaoikeudesta ja oman elämän hallinnasta.
Millaisia rokotuksiin liittyviä odotuksia on rikkoutunut reilun puolen vuoden aikana?
Ensin rokotusten piti lopettaa pandemia. Mutta rokotus ei estänytkään rokotettua sairastumasta, eikä levittämästä virusta. Sittemmin myös rokotettuja alkoi ilmaantua sairaaloihin ja jopa kuolla, ja nyt rokottamattomat ovat rokotettujen pahimpia vihollisia. Yhteiskunnan piti alkaa avautua, kun 70 prosenttia kansalaisista on rokotettu… kahdesti. Nyt kerrotaan, että 90 prosentin kattavuus ei enää riitä antamaan lupausta uudesta normaalista.
Sekä ravintola- että tapahtuma- ja kulttuurialoilta on jäänyt huomioimatta, että yleensä kun yhteiskunnassa luodaan uusia kontrollin välineitä, niistä ei päästä enää eroon.
Aina on uusia poliittisia näkökulmia ja syitä, miksi kontrollijärjestelmää ei voi purkaa.
Erityisesti ihmetyttää, mistä ravintola-alan yhtäkkinen luottamus poliitikkoihin ja virkamiehiin kumpuaa? Korona-ajan kokemusten jälkeen kukaan ei voi ravintola-alalla uskoa, että koronapassi olisi järjestelmänä väliaikainen, tai että passin tarkoituksena olisi edistää ravintoloiden toimintaa.
Mihin realiteetti on kadonnut, että toimiala on poikkeuksellisesti sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa eikä työ- ja elinkeinoministeriössä, joka takaisi sen, että ala olisi normaali toimiala muiden alojen joukossa?
Ravintola-ala on koronapassin myötä vaatimassa itselleen uutta kontrollijärjestelmää, josta se ei todennäköisesti pääse muuntuvien aiheiden takia ikinä eroon.
Koronapassi ei ole ratkaisu vaan silkka uhka perusoikeuksiemme ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Nämä oikeudet eivät ole itsestään selvyys, vaan pitkän prosessin ja taistelun tuloksia ja ne ovat länsimaisen kulttuurimme suurimpia saavutuksia.
Pandemia on osoittanut, kuinka harsomainen kerros perusoikeudet ovat ja kuinka sujuvasti olemme olleet valmiita luopumaan tai rajoittamaan niitä poliittisten päätösten vuoksi:
Kokoontumisvapaus
Mielipiteen vapaus
Elinkeinovapaus
Oikeus työhön
Liikkumisen vapaus
Kontaktien rajoittaminen ja estäminen
Hengittämisen rajoittaminen
Kulttuurin (sivistykselliset oikeudet) rajoitukset
jne.
Koronapassin takana on näkymä, jossa joudumme todistamaan myös henkilöllisyytemme, jotta pääsemme kauppakeskuksiin, elokuviin, junaan, konsertteihin, museoon tai mm. henkilöstöravintolaan lounaalle.
Kiina on jo osoittanut, kuinka nykyteknologia mahdollistaa kansalaisten totaalisen kontrollin terveystietojen ja tartuntojen jäljitettävyyden varjolla. Kauhistelemme Kiinaa, mutta annamme saman tapahtua itsellemme.
Koronapassiin kriittisesti suhtautuminen ei ole rokotuskriittisyyttä tai rokotusvastaisuutta eli tautimyönteisyyttä. Olen ottanut molemmat rokotukset ja odotan, milloin kolmas kierros alkaa.
Kun STM:n teki elokuussa 2020 hybridistrategian toimintasuunnitelman, se sisälsi jo viikkoja ennakkoon ravintoloiden rajoitusten ottamisen käyttöön jo ennen koronaepidemian kiihtymisvaiheeseen siirtymistä ja hallituksen päätöstä (Kts. Viisi Tähteä / Heikki Kähkönen 20.10.2020).
Hybridistrategian toimintasuunnitelmassa ravintoloiden aukiolon, anniskeluaikojen ja asiakaspaikkamäärien rajoittamiset määriteltiin tärkeysjärjestyksessä kärkipään toimenpiteiksi. Ravintoloiden korostuminen strategiassa ja käytännön elämässä oli ja on silkkaa politiikkaa.
STM:n laatiman toimintasuunnitelman mukaan ravintolarajoituksilla ei ole yhteiskunnallisia vaikutuksia – toisin kuin esimerkiksi julkisten tilojen sulkemisella.
Ajatus kulkee seuraavasti. Kun alueella on julkisia tiloja (tai teollisuutta), sen luomat työpaikat synnyttävät kysyntää palveluille. Jos tehdas lakkaa, tehtaan investointi katoaa ja uuden tehtaan synnyttäminen vaatii valtavia investointeja. Sen sijaan palveluita kuten ravintoloita syntyy aina kadonneiden tilalle, kun tehdasinvestointi tai julkinen tila luo työpaikkoja.
Samasta syystä tapahtuma-alat ja kulttuuri ovat jääneet heitteille, mutta hallituksen passiivisten toimien taustalla olevaa arvoasetelmaa ei ole suostuttu ymmärtämään. Asian voi sanoa toisinkin:
Kulttuurialat luulivat olevansa omiensa suojeluksessa hallituksessa, mutta kulttuuriaktiviteettien lopettamisella ei ole ollut hallituksen silmissä yhteiskunnallista vaikutusta.
Virkamiesten ja poliitikkojen mielissä kulttuuri ei ole yhteiskuntamme peruspilareita.
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden perusteella Suomen rajojen sulkeminen on ollut niin ikään hankalaa. Esimerkkinä ovat ns. Skopjen lennot, jotka ovat olleet symboli niin maatalouden kuin rakennusteollisuuden kausi- ja siirtotyöläisten saamisen välttämättömyydelle. Vasta koronakriisi nosti esiin sen, että ruoan alkutuotanto ja ruokahuolto eivät enää toimi Suomessa ilman kymmenien tuhansien siirtotyöläisten halpatyötä.
Hybridistrategian toimintasuunnitelman takia Suomen rajoja ei voitu sulkea yhteiskunnallisen vaikuttavuuden takia. Siksi ravintolat ovat olleet sääntelyn ja kieltojen varaventtiili.
Koronapassin kaltainen kontrollijärjestelmä rikkoo periaatteet, mitkä miellämme keskeisiksi pohjoismaisen yhteiskuntamallin arvoiksi: avoimuuden, tasa-arvon ja demokratian.
Koronapassi luo automaattisesti rajoja, jakolinjoja ja syrjintää. Se luo sovittamatonta juopaa rokotettujen ja rokottamattomien välille, vaikka rokottamattomuuden syy voi olla itse rokotusohjelmassa, terveydentilassa tai ikärajoissa.
Koronapassi johtaa myös siihen, että monenlaiset liikeyritykset ja palvelut avautuvat käyttöön vain, kun niillä on terveystietojasi.
Olemme olleet herkkiä moniin ilmansuuntiin, kun olemme havainneet kansalaisten perusoikeuksien loukkauksia. Kutsumme tällaisia järjestelmiä demokraattisen järjestelmän vastakohdaksi – diktatuuriksi.
Vyöhykeajattelu, joka ei rajoitu vain valtioiden rajoille, vaan myös maan sisälle Uudenmaan rajojen sulkemisen tapaan, on kuin pahaa unta Stalinin Neuvostoliitosta tai nyky-Kiinasta.
Uudenmaan sulkeminen valmiuslain perusteella osoittautui perustuslaillisesti sekä ihmisoikeuksien kannalta kyseenalaiseksi poikkeamaksi, jota ei ole vielä käsitelty loppuun.
On hyvä muistaa, että Uudenmaan sulkemisen tarkoituksena oli ensin rajata sairastaminen kolmannekseen väestöpohjasta. Sulkemisesta on käytetty myös termiä laipiointi, jolla tarkoitetaan alueiden eristämistä toisistaan.
Uudenmaan eristämistä – laipiointia – on perustuslakiasiantuntijoiden keskuudessa pidetty ihmiskokeena, sillä myös sulkutoimet aiheuttavat kuolemia.
Siten ei ole kaukaa haettu, että virusvarianttien tuleva kehittyminen voi johtaa koronapassin kehittymiseksi maan sisäiseksi vyöhykeasiakirjaksi.
Kannattaako ravintola-alan antaa pikkusormi vallasta humaltuneille politikoille ja STM:n virkamiehille, joiden toimintatavat tiedämme jo entuudestaan ravintoloiden toimintaedellytysten rajoittajina ja mm. alkoholipolitiikan mielivaltaisina määrittäjinä?
Miksi ylipäänsä vaatia uutta ja raskasta kontrollijärjestelmää sillä Omakanta-järjestelmästä on jo saatavissa rokotustodistus. Lisäksi kännyköissä on käytettävissä vaikkapa saksalainen QR-koodia hyödyntävä Luca app -palvelu, jota ravintolat, kulttuurilaitokset, tapahtumat ja liikkeet käyttävät Saksassa. Kohteita Lucalla app:lla on yli 200 000 ja käyttäjiä yli 20 miljoonaa. Lisäksi EU:n oma Covid-sertifikaattijärjestelmä on ollut saatavilla 1.7.2021 lähtien.
Vaikka ravintolalla on mahdollisuus valita asiakkaansa, miksi alan toimijat vaativat hallitustason päätöksiä?
Vai onko kyse siitä, että koronapassin vaatijat ymmärtävät, että perusoikeuksien näkökulmasta asiakkaiden valikointi terveystietojen perusteella johtaa mitä todennäköisimmin juridisiin seuraamuksiin, ja halutaan piiloutua isompien harteiden taakse?
Toimiva koronapassi tarvitsee rinnalleen kuitenkin vielä pikatestijärjestelmän, jota Suomessa ei ole. Mitä jos vaatimukset kohdennettaisiin pikatesteihin, joita saisi helposti ja ilmaiseksi?
Jostakin selvittämättömästä syystä viranomaiset vastustavat pikatestien käyttöönottoa. Jos perusteluissa ei ole kyse tieteestä, jäljelle jää politiikka kuka minkäkin intressin ajamiseksi. Todennäköisin syy on se, että pikatestit horjuttaisivat järjestelmän nykyisen hierarkian.
Vielä muistutukseksi: ravintola-alan on syytä muistaa, että uusi normaali ei voi olla anniskelun päättyminen hyvässä lykyssä klo 24, sillä ennen koronaa uusi alkoholilaki takasi, että ravintolat saivat anniskella klo 1.30 saakka ja omalla ilmoituksella 04:ään asti. Tämäkin hämärtäminen on osoitus virkamiesvallasta, joka on aina tilaisuuden tullen läsnä.
Teksti Eeropekka Rislakki
Kuva Eeva Mela
Facebook Comments