Alkoholin etämyynnistä kiertää sitkeästi erilaisia luuloja ja väärinymmärryksiä. Eikä syyttä, sillä STM satraappeineen on pyrkinyt sekoittamaan kokonaisuutta suojellakseen Alkon monopolia. Etämyyntiä avaa ohessa sommelier emeritus Petri Pellinen, jonka mukaan asiassa erityisen hämmentäjän roolin on ottanut STM:n hallintoneuvos Ismo Tuominen.
Etämyynti on aina rajat ylittävää kauppaa. Etämyynnin määritelmää ei löydy kansallisesta lainsäädännöstä, mutta EU-lainsäädännössä sen direktiivi on EUR Lex COM(2015) 635 final:
”Alkoholin etämyynnillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yksityishenkilö tilaa toisesta EU-maasta Suomeen alkoholijuomia, joiden kuljetuksen järjestää tuotteiden myyjä. Tällaisissa tapauksissa etämyyjä on velvollinen maksamaan Suomeen alkoholijuomaveron ja juomapakkausveron.” (Lähde: Minilex)
Etämyynti on laillista.
Suomen perustuslain laillisuusperiaatteen mukaan ”Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.”
Koska etämyyntiä ei ole lakiin määritelty, eikä siitä ole siten määrätty rangaistusta, ei etämyyntiä koskien kukaan voi syyllistyä rikokseen. Näin ollen se on laillista toimintaa.
EU:ssakin on etämyyntiä koskeva ennakkopäätös (2007 Ruotsin valtio vs. Rosengren), johon tukeutuen Suomen ja/tai EU:n olisi todella vaikea sitä myöskään kieltää.
Vaikka alkoholilaissa ei etämyyntiä ole erikseen määritelty, on valmisteverotuslain 6 §:n kohdassa 11 otettu kantaa verovelvollisuuteen sekä kuvattu, mitä etämyynti on. Täytyy kuitenkin muistaa, että valmisteveron alaisia tuotteita on paljon muitakin kuin alkoholjuomat.
Mitä sitten ovat etäostaminen ja kotimaassa tapahtuva verkkokauppa?
”Etämyyntinä ei pidetä sellaista tilannetta, jossa yksityishenkilö tilaa esimerkiksi internetin välityksellä alkoholia toisesta EU-maasta ja järjestää itse näiden juomien kuljetuksen Suomeen. Näitä tilanteita pidetään etäostona ja niissä tuotteiden ostaja tai tilaaja on velvollinen maksamaan alkoholijuomaveron ja juomapakkausveron Suomeen.” (Lähde: EUR Lex / 61995J0296 ”The Man in Black Ltd.)
Ulkomailta käsin toimii myös yrittäjiä, joiden toiminta näyttää etämyynniltä, mutta se on itse asiassa etäostotoimintaa.
Etäostossa kauppa veloittaa kuluttajalta juomat, mutta ohjaa tilaajaa ottamaan yhteyttä johonkin mainitsemaansa kuljetusyhtiöön kuljetuksen järjestämistä varten. Tuolloin verovelvollisuus onkin jo tilaajalla, eikä myyjällä kuten etämyynnissä.
Verkkokauppa kotimaassa tarkoittaa sitä, että Alko saa myydä ja toimittaa alkoholia tilaajan valitsemaan osoitteeseen. Tämä koskee vain yritysten harjoittamaa kauppaa.
Kuluttajapuolella Alkon verkkokauppa ei kuitenkaan saa toimittaa alkoholia asiakkaan koteihin, vaan kuluttajan on noudettava alkoholijuomat vähittäismyyntiluvan omaavasta liikkeestä sisältä.
Yritystilaus ulkomaisesta verkkokaupasta.
Suomessa toimiva yritys voi tilata suoraan joko viinituottajalta, panimolta tai verkkokaupasta alkoholijuomia. Tällöin yritys on itse verovelvollinen ja maksaa itse veroennakon sekä valmiste- ja haittaverot. Osan ennakkoon ja kaikkinensa viimeistään muutamien päivien sisällä tuotteiden saavuttua Suomeen.
Toiminnassa voi myös käyttää ns. veroedustajaa, jonka ulkomainen toimija organisoi. Tällöin yritys maksaa kaikki verot ulkomaiselle kaupalle, jonka veroedustaja valtakirjaa käyttäen hoitaa asiakkaan puolesta niiden maksun. Arvonlisäverojen osalta valtioiden rajat ylittävä yrityskauppa on sinällään arvonlisäverotonta.
Vastuullisia verot Suomeen maksavia yrityksiä ovat ainakin X-Cellar sekä Bottlescouts. Nämä mainitut kaupat luonnollisesti sisällyttävät veroluonteiset maksut tuotteidensa hintoihin, jotta voivat ne Suomen valtiolle myöhemmin maksaa.
Pilot-menettely koskee sitä, että EU ensin pyytää Suomea selvittämään valtion kannan tämän hetkiseen lainsäädäntöömme sekä väitettyihin kieltoihin koskien alkoholin verkkokauppaa ja etämyyntiä.
Sen jälkeen EU katsoo ja käytännössä määrää, miten EU vaatii asiat lakiin kirjattavan. Koska ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus on EU:n perustusasiakirjassa, on enemmän kuin erittäin todennäköistä, että EU määrää Suomea kirjaamaan (uhkasakon uhalla) lakiin etämyynnin sallivan kannan.
Poliisin esitutkinnoissa selvitetään parhaillaan, onko muutama toimija mahdollisesti rikkonut lakia toimien vastoin etämyynnin määritelmää. Julkisuudessa esillä olutta viiniyrittäjä Juha Berglundia ja Chateau Carsinia koskevaa tulkintaa saatetaan hakea siitä, miten markkinointi- ja myyntitoimintaa on Suomessa harjoitettu.
Esillä on, katsotaanko tilausmahdollisuuden markkinointi Suomessa julkaistavassa lehdessä kotimaassa tapahtuneeksi myynniksi, eikä siis etämyynniksi. Sama koskee, mikäli verkkosivuilla on voinut tilata vain Suomeen ja suomen kielellä. Ja josko palvelin, jossa verkkosivut sijaitsee, on Suomessa.
Teksti: Petri Pellinen
Kuvat: Pixabay
Facebook Comments