K

Kantapöydässä: Eiköhän ruveta heti talkoisiin – pian on taas uuden alkoholilain aika

Alkoholilain kokonaisuudistus astui voimaan tänään. Uuden lain tarkoituksena on purkaa turhia normeja alkoholia sisältävien juomien anniskelussa, valmistuksessa sekä myynnissä. Meille monille tämä on kuitenkin vasta välivaihe.

Voisi sanoa, että pari viime kuukautta ovat olleet melkeinpä yhtä juhlaa. Joulun alla eduskunta hyväksyi alkoholilain monien vaiheiden ja äänestysten jälkeen.

Vuoden vaihduttua kauppojen prosenttiraja nousi 5,5:een ja enintään puoli miljoonaa litraa alkoholijuomia valmistavat pienpanimot saivat ulosmyyntioikeudet. Nyt on vihdoin ravintoloiden ja koko muun lain vuoro.
Alkoholilain kokonaisuudistus käynnistyi sosiaali- ja terveysministeriössä vuonna 2011, ja saatiin päätökseen reilut kuusi vuotta myöhemmin.

Lakia oli muutettava, koska se oli säädöksiltään vanhentunut ja siten myös voimassa olevan perustuslain vastainen.

Holhoustaktiikka ei onnistunut. Kansa tahtoi muutosta – ja sai sen.

Aluksi poliittisena tavoitteena oli säädösten kiristäminen ja holhouksen lisääminen. Tähän tähtäsi erityisesti nykyinen päähallituspuolue keskusta, jonka tavoitteena oli ajaa kaupoissa myytävän oluen laimentaminen 3,5 prosenttiin.

Hyvää tukea antoivat demarit sekä vihreiden, kokoomuksen ja vasemmistoliiton yhteinen kukkahattusiipi.

Ministeri Annika Saarikko (kesk) joutui esittelemään hallituksen esityksen eduskunnalle alkoholilaiksi. Vielä 2015 Saarikko kannatti kaupassa myytävän oluen laimentamista. Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta

Oma lukunsa valmistelussa oli kuitenkin STM:n manööveri lain viime vaiheessa. Ministeriön taktiikkana oli asettaa hyvä ja paha eli kansanterveydelliset ja elinkeinopoliittiset tavoitteet ja jännitteet vastakkain.

Tuon pelikirjan ansiosta laista äänestettäessä eduskunnassa kansanedustajat kiistelivät kaupan prosenttirajasta sekä juomien valmistustavoista, eivätkä suinkaan kokonaisuudesta.

Alkoholi työllistää. Matkailu- ja ravintolapalvelut työllistäisivät vielä enemmän.

Puolueet valmistautuvat täyttä päätä seuraaviin eduskuntavaaleihin, jotka ovat huhtikuussa 2019. Sitä ennen ovat maakuntavaalit ensi syksynä.

Keskusta, kokoomus ja SDP päättävät vaaliohjelmistaan kesällä puoluekokouksissaan. Vihreät, vasemmistoliitto, perussuomalaiset, RKP ja sininen tulevaisuus lyövät lukkoon vaalitavoitteensa valtuustojensa kokouksissa.
Elokuuhun mennessä on myös tiedossa, minkälaisilla ehdokkaiden pohjalistoilla vaalipiirit käyvät vaaleihin. Eduskuntavaaleissa on listoilla paljon samoja ehdokkaita kuin syksyn maakuntavaaleissa.

Molemmissa vaaleissa nyt tehdyt alkoholilain ratkaisut tulevat nousemaan poliittiseen keskusteluun. Maakuntasarjan poliitikon on helpompi pistää sote-vaikeudet ja palveluiden rakenteelliset ongelmat vapaan alkoholipolitiikan syyksi kuin pohtia yhteiskunnan suuria kysymyksiä. Viina on poliitikon kaveri ja paras vaaliase.

Alkoholilain uudistus toi enintään 5,5-prosenttiset oluet kauppoihin vuodenvaihteessa. Tulevaisuudessa myös viinitkin. Kuva: Heikki Kähkönen.

Tuli maakuntavaaleja tai ei, ensimmäinen käytännön mahdollisuus uuden sukupolven  alkoholilain hyväksymiselle on vuosi 2021. Siihen on aikaa vain kolme vuotta eli vain puolet siitä, mitä käytettiin edelliseen uudistukseen.
Nykyistä vapaampaa lakia tarvitsevat matkailu- ja ravitsemispalvelut työpaikkoineen. Sitä tarvitsee myös koko laadukkaisiin ja kilpailukykyisiin palveluihin perustuva tulevaisuuden kansantaloutemme.

Kuten otsikossa lukee: Eiköhän ruveta heti talkoisiin – pian on taas uuden alkoholilain aika!

Facebook Comments