R

Ruokatrendit muuttuvat ravintoloissa hitaasti – kasvisruokaa tilaa edelleen vain pieni osa asiakkaista

Ulkona syöminen lisääntyy Suomessa. MaRa arvoi ravintola-alan yritysten liikevaihdon odotetaan kasvavan viidellä prosentilla viime vuoteen verrattuna. Asiakkaat tilaavat ulkona syödessään mieluiten kanaa, hampurilaisen tai pizzan.

Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan tuoreen selvityksen mukaan ravintoloissa syöminen on yleistynyt kahden viime vuoden aikana. Liiton teettämän ravintolaruokailun trenditutkimuksen vastaajista vain viidennes ei ollut käynyt syömässä ulkona kahden viikon kyselyjakson aikana.

Alle 25-vuotiaat nuoret ovat ahkerimpia ravintoloiden ja kahviloiden asiakkaita. Pääkaupunkiseudulla ravintoloissa käydään useammin kuin muualla maassa. Keskimäärin suomalaiset söivät ravintolassa parin viikon jakson aikana 3-4 ruoka-annosta.Erityisesti lounasruokailu on kasvussa. Noin 56 prosenttia kahden viikon aikaan nautituista aterioista oli lounaita. Joka viides vastaajista oli käynyt syömässä henkilöstöravintolassa.

Suomalaisten ruokapaikan valintaan vaikuttavat ravintolan sijainti, ruoan laatu ja edullinen hinta.

Ravintola-asiakkaat valitsevat pääruoaksi useimmiten kana- ja linturuokaa. Valinnan tekee noin 15 prosenttia ruokailijoista. MaRan arvion mukaan jauhelihapihvi on vaihtunut kokolihapihviin, jonka suosio on kasvanut eniten.

Kalaa tilasi vain joka kymmenes vastaajista. Vielä harvempi, eli 6 prosenttia, kertoi syöneensä ulkona kasvisruokaa. Pelkän salaatin tilanneioden osuus oli 5 prosenttia.

”Vaikka ruoan kotiin tilaaminen on yleistynyt parissa vuodessa, se ei kuitenkaan näy selvänä kasvutrendinä tilastoissa. Sama koskee kasvisruokaa. Valmiiden kasvisruokien sijaan esimerkiksi noutopöydissä lautaselle valitaan aiempaa enemmän vihanneksia ja salaattia”, kertoo MaRan varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi. Puolet MaRan kyselyyn vastanneista ilmoitti pääasialliseksi ruokajuomakseen veden. Kivennäisvettä ja virvoitusjuomia juodaan aikaisempaa yleisemmin. Sen sijaan maidon ja piimän merkitys ruokajuomana laskee hurjaa vauhtia. Vain joka kymmenes tilaa ravintola-annoksen kaveriksi maitoa.

Kuluttajat arvostavat aikaisempien tutkimusten tapaan erityisesti ruoan makua ja monipuolisuutta. Kotimaisuuden ja terveellisyyden merkitys on sekin säilynyt ennallaan. Ruoan lisäaineettomuuden ja ympäristöystävällisyyden arvostus on lisääntynyt.

Ravintoloiden liikevaihto kasvaa muutaman prosentin vuosivauhtia. Työvoimapula ja raaka-aineiden hintojen nousu vaikeuttavat bisnestä.

Majoitus- ja ravintola-alan liikevaihdon odotetaan kasvavan tänä vuonna lähes 5 prosenttia viime vuoteen verrattuna. MaRan mielestä kyseessä on silti huonosti kannattava toimiala, vaikka palvelujen hinnat ovat eurooppalaisittainkin korkeat.

“Kuluttajien ostovoiman paraneminen ja ulkona syömisen suosion kasvu näkyvät myönteisesti ravintoloiden myynnissä. Työvoiman saannin ohella toimialalle aiheuttavat ongelmia raaka-aineiden jo toteutunut hinnannousu ja niiden hintoihin edelleen kohdistuvat korotuspaineet”, MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi toteaa.

Lähes joka kolmannessa majoitus- ja ravintola-alan yrityksistä ammattityövoiman puute on myynnin kasvun esteenä.  Lisäksi pääkaupunkisedulla kiinteistöjen kalliit vuokrat luovat kannattavuudelle todellisia uhkakuvia.Yhtenä syynä työvoimapulaan on palkkataso, jota olisi syytä nostaa, mutta MaRan mielestä yritysten heikko kannattavuus ei mahdollista sitä. Sen ohella alkoholin anniskelun verotus on EU:n kirein ja henkilöstökulut absoluuttisestikin EU-maiden viidenneksi korkeimmat.

MaRa julkisti tiistaina vaalitavoitteensa. Toimialan tärkein vaatimus on anniskelun arvonlisäveron alentaminen 14 prosenttiin. Lisäksi pyrkimyksenä on purkaa epäreilua kilpailua, josta tarkoin säännellyllä ja ankarasti verotetulla alalla toimivat yritykset kärsivät.

”Kevään eduskuntavaalien jälkeiset hallitusohjelmaneuvottelut ovat toimialan kannalta erittäin tärkeät, sillä suuri osa matkailu- ja ravintolapalvelujen hinnoista muodostuu eduskunnan päätöksistä. Esimerkiksi ravintolassa anniskellussa oluessa verojen osuus on 31 prosenttia”, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi huomauttaa.

Teksti: Heikki Kähkönen. Kuvat: Andres Teiss. Grafiikka: MaRa / Kantar TNS.

CategoriesYleinen

Facebook Comments